No olipa pitkä otsikko :D
Onko siellä ketään kohtalotoveria noiden otsikossa mainittujen osalta?
Kaipaan kovasti tietoa, miten teillä on synnytykset menneet.
Itselläni endom.:ia löytyy suolistosta ja muista epämääräisisitä paikoista ja on nyt raskauden ajan ollut kivuliasta.
Samoin kystat; pitäisi kuulema kovin harvoin raskauden aikana olla vaivana, mutta..
Eli; synnytyksen aikanahan kohdun limakalvo ja sitä myöten endom. supistelee yhtälailla. Mietityttää pahasti, miten sitä tulee kestämään se kivun, koska se pelkkä e:n vihlonta on jotain ihan kamalaa..Samoin jos kohdalle osuu kysta ja lähtee paineessa puhkemaan. Kestääkö sitä hullukaan?
Onko siellä ketään kohtalotoveria noiden otsikossa mainittujen osalta?
Kaipaan kovasti tietoa, miten teillä on synnytykset menneet.
Itselläni endom.:ia löytyy suolistosta ja muista epämääräisisitä paikoista ja on nyt raskauden ajan ollut kivuliasta.
Samoin kystat; pitäisi kuulema kovin harvoin raskauden aikana olla vaivana, mutta..
Eli; synnytyksen aikanahan kohdun limakalvo ja sitä myöten endom. supistelee yhtälailla. Mietityttää pahasti, miten sitä tulee kestämään se kivun, koska se pelkkä e:n vihlonta on jotain ihan kamalaa..Samoin jos kohdalle osuu kysta ja lähtee paineessa puhkemaan. Kestääkö sitä hullukaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Heips!
Mulla ollut endo kymmenen vuotta, 4 kertaa leikattu, kiinnikkeitä ja ties mitä ympäriinsä, toinen munasarja kiertynyt ja aina ollut hyvin kivulias. Synnytin puoli vuotta sitten alateitse enkä huomannut mitään erityistä. Mua kanssa hieman arvelutti etukäteen miten käy.
Synnytyksessä, joka käynnistettiin, sain epiduraalin ja ilokaasua ja supistuksia vahvistavaa lääkettä. Välillä olin tosi kipeä mutta epi vei kaikki kivut pois.
Synnytyksen jälkeen tulevat jälkisupistukset olivat kipeitä n. viikon ja sain sairaalassa (tays) aina kun halusin kipulääkkeitä (panadol ja kefalex)ja lähtiessä vielä mukaan reseptin. Aiemmin olen tarvinnut tramalia eli nekin olivat lievempiä kuin kivut esim. menkkojen aikaan.
Eli minulla ainakin meni hyvin ja toivottavasti sinullakin!
Huomenta ja kiitos vastauksesta :)
Unohdin mainita tuossa aloituksessa, että ongelmaa tuottaa kohdallani puudutteiden tehottomuus.
Ja kun luja aikeeni on yrittää luomusynnytystä (ilman turhia puudutusyrityksiä), niin koitan selvittää, että mahdanko kestää kipua jos esim. endo-kiinnikkeet alkaa oirehtimaan..kuten kuulema varmaankin alkavat.
Tätä koko juttuahan on aika mahdotonta suunnitella etukäteen mitenkään, mutta kiinnostaa tietenkin kovasti, miten samoista kivuista kärsivät ovat oman synnytys-tapahtumansa kestäneet :)
> esim. endon kivut on sen verta kamalia, että uskaltaisin väittää sen kivun menevän esim. avautumisvaiheen tuskien ohi...? Samoin puhkeava kysta. Mutta jos nuo ynnätään yhteen ja samaan kertaan, niin kestääkö sitä siis mitenkään?
Särkylääkkeet eivät minulla ainakaan kunnon kipuihin auta ja jos auttaakin niin annos on oltava sellainen, että vierelle tulee takuuvarma sivuoire eli pahoinvointi.
Eli kun tässä pitäisi täytellä tuota toivelistaa synnärille, niin mietin pitäisikö siihen laittaa jo nyt ylös, että voi unohtaa mm. epin ja voimakkaat lääkkeet kokonaan; pelkään, että stressaannun turhista annoksista, sivuoireista, väsyn liikaa, kun odotan että vaikuttavat> yrittäisin siis suorilta selviytyä ilman mitään turhaa ja ottaisin kokemuksen kipuineen vastaan juuri sellaisena kuin tulee..
Mahtoiko sinulla jälkisupistusten aikaan oirehtia myös endo?
Nyt raskauden aikana olen saanut kärsiä endon lisäksi kystista.
Miten sinulla kävi oireiden kanssa raskauden aikana? Mulle kun kerrottiin, että molempien pitäisi rauhoittua raskausaikana ja mahdollisesti helpottaa kokonaan. Toisin vain kävi :S
Sektiota en haluaisi millään, ellei tietysti vauvan henki ole vaarassa tai muuta mene vinoon. Jotenkin kun sitä nyt on saanut psyykattua itsensä synnytys-fiiliksiin, ei siitä haluaisi päästää irti millään :)
Kerran elämässäni kun saan jotain näin uskomatonta kokea, niin peloista huolimatta sen vastaanottaminen juuri sellaisenaan, luonnollisena tapahtumana tuskineen kaikkineen olisi tärkeä ja arvokas tapahtuma itselleni ja menisi ihan taatusti extremetemppu-listan ykkös-sijalle :D!
Toki se on tärkeä ja arvokas, kävi miten kävi, mutta sen tajuttoman itsensä aivopesemisen jälkeen se on ihan varmasti pettymys, jos en saakaan kokea tapahtumaa kaikkineen..
Ja huom, ettei joku närkästy ja luule, että olen mneossa toimittamaan sirkustemppua sairaalaan; olen kyllä asian kanssa jalat maassa ja vauva tässä ykkösenä tulee :)
(Toinen synnytyspelkoinen ja siitä irti päässyt mahtaa ymmärtää miltä tuntuu tässä tilanteessa.)
Joo,
ei kannata suunnitella, jokainen synnytys on niin erilainen.
Mun endo kivut on olleet välillä niin pahat että olen pyörtynyt ja synnytyskivut, varsinkin avautuminen oli kyllä kauheempaa, mutta siinä keskittyy niin saamaan vauvan ulos ettei se ole samalla lailla lamaannuttavaa kuin endo. Biologia kyllä toimii ihmeesti :)ja tärkeintä on edes hetkeksi rentoutua niin avautuu helpommin ja on voimia ponnistaa.
Epin vaikutus on niin erilainen kuin muiden kivunlievityksien, että voi toimia sinulla, mutta eihän sitä edes välttämättä keritä antamaan...ja jos sinulla on suolessa kiinni endoa niin kannattaa ehdottomasti ottaa peräruiske ennen synnytystä.
Vielä raskauden ajasta, mua taas lääkäri varoitti että endo ja varsinkin kiinnikkeet voi olla hankaloita raskausaikana, mutta eivät oirehtineet paljoa.
Ja on ihan sattuman kauppaa miten endon kans käy synnytyksen jälkeen.
...ajatusta pyörtymisestä mie eniten itseasiassa pelkään/inhoan. Niin on käynyt moneen kertaan nimenomaan endon kanssa ja pariin kertaan kun kysta on puhjennut. Hyvähän se toisaalta on, että se taju lähtee, mutta...synnytystilanteessa pelkään että se voi aiheuttaa äkkilähtöä sektioon ja että jokin voi mennä sen takia vikaan.
>>>Epin vaikutus on niin erilainen kuin muiden kivunlievityksien, että voi toimia sinulla, mutta eihän sitä edes välttämättä keritä antamaan.>..ja jos sinulla on suolessa kiinni endoa niin kannattaa ehdottomasti ottaa peräruiske ennen synnytystä.