Akkutekniikka yhdistettynä

tuulienergiaan

"Paperiakkuja painokoneelta

Yhdysvaltain vanhimman teknisen yliopiston Rensselaer Polytechnic Instituten tutkijat ovat kehittäneet paperinohuen energiavaraston

Nanotekniikalla toteutettu akku on erittäin ohut, kevyt ja joustava ja se toimii 150 ja -70 Celsius-asteen lämpötiloissa.

Paperin kaltaisuus ei ole sattumaa sillä yli 90 prosenttia akun materiaalista on selluosaa. Rensselaerin tutkijat kyllästivät paperin hiilinanoputkilla, jotka toimivat akun elektrodeina.

Toinen erikoisuus on, että paristo toimii sekä lithium-ioni akkuna että superkondensaattorina. Näin se voi antaa sekä pitkäaikaisesti ja vakaata virtaa kuten tavanomaisetkin akut mutta myös superkondensaattorin suurienergisen purskemaisen antovirran.

Paperiakkua voidaan rullata, taivuttaa ja leikata eri muotoihin ilman että se menettää mekaanista eheyttä tai toimintatehokkuutta. Niitä voidaan myös pinota päällekkäin antovirran kasvattamiseksi.

Uuden akun elektrolyyttinä käytetään nestemäistä suolaa. Se ei sisällä vettä, joten akussa ei ole mitään haihtuvaa tai jäätyvää. Korkean paperipitoisuuden ja myrkyttömyyden ansiosta se on myös ympäristöystävällinen.

Paperiakku sopii myös ihmisen kehoon sijoitettavaksi. Ryhmä tuotti kokeeksi paperiakun lisäämättä siihen mitään elektrolyyttiä ja osoitti että luonnolliset elektrolyytit, joita on ihmisen hiessä, veressä ja virtsassa voivat aktivoida akkutoiminnon.

Vaikka perusmateriaali on halpaa ryhmä ei ole vielä onnistunut kehittämään tapaa valmistaa näitä akkuja massatuotantona. Tavoitteena on kuitenkin samanlaiset tuotantotavat kuin sanomalehtien painaminen nykyään."

http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen.asp?id=50679

21

1035

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tukistaja

      Prosessori-lehden Veijo Hänninen on kokenut toimittaja. Ihmettelen, kuinka hän kirjoittaa tässä tekstissään ”lithium-ion akuista”. Hännisen tiedoilla pitäisi olla selvää, että alkuaineen nimi lithium on latinaa/englantia ja suomeksi pitäisi kirjoittaa litiumista. Toinen ihmetyksen aihe samassa sanassa on toisen yhdysmerkin puute. Olisi luullut edes lehden toimitussihteerin korjaavan sen.

      Siis: lithium-ioni akkuna => litium-ioni-akkuna

      • Tuo ioni on melko turha lisäke tuossa litiumakun nimityksessä, kun esim. litiumhydridiakkuja ei ole markkinoilla. Eihän puhuta lyijyioniakuistakaan. Akkunat sitten vielä erikseen.


      • juu-sillai
        tuttumies kirjoitti:

        Tuo ioni on melko turha lisäke tuossa litiumakun nimityksessä, kun esim. litiumhydridiakkuja ei ole markkinoilla. Eihän puhuta lyijyioniakuistakaan. Akkunat sitten vielä erikseen.

        Lipo-akusta


      • HJH
        tuttumies kirjoitti:

        Tuo ioni on melko turha lisäke tuossa litiumakun nimityksessä, kun esim. litiumhydridiakkuja ei ole markkinoilla. Eihän puhuta lyijyioniakuistakaan. Akkunat sitten vielä erikseen.

        Ei se -ioni nimessä turha ole, koska litiumioniakussa litium on joka hapetustilassa ("ladattuna" ja "purettuna") ionina. Litiumakussa toinen elektrodi olisi metallista litiumia. Lyijyakussahan lyijy esiintyy myös metallisena.


      • HJH kirjoitti:

        Ei se -ioni nimessä turha ole, koska litiumioniakussa litium on joka hapetustilassa ("ladattuna" ja "purettuna") ionina. Litiumakussa toinen elektrodi olisi metallista litiumia. Lyijyakussahan lyijy esiintyy myös metallisena.

        Kun noissa taskulaitteissa yms. edellinen sukupolvi akuista oli nikkeliMETALLIHYDRIDI-tyyppiä, ajattelin mainosmiesten vain lisänneet tuon "ionin", kun se saadaan kuulostamaan näin paremmalta. Kuvittelin siis, että kyse on akusta, jossa tapahtuu joku reaktion 1) tapainen juttu.

        Li Li e- (reaktio 1)

        Nytpä ei näin näytäkään olevan, vaan litium-ioni-akussa litium ei toimi potentiaalin muodostajana vaan paremminkin ligantina tai elektrolyyttinä. Ihmeellistä!

        Tämä päivitetty käsitys minulla on toistaiseksi wikin perusteella. Asiasta ei ole oikein virheetöntä täsmällistä tietoa netistä helposti löydettävissä. Tuotesalaisuuksia?

        http://en.wikipedia.org/wiki/Lithium_ion_battery


        Litium-ionin etu on keveys (verrattuna vaikka halvempaan natriumiin). Soluissa taitaa energiaa varastoitua myös pH-gradienttiin aktiivissa eristävissä kalvorakenteissa. Oliskohan tuohon syynä protonin halpuus vai keveys? Tulevaisuuden akkutekniikkaa?


    • Battery Boy
    • Erittäin edullisen sähkön varastointimenetelmän/laitteen yleistyminen varmaankin edesauttaisi tuulienergian käyttöä.

      Jos muuntamoissa, talojen sähkökaapeissa, yksittäisisissä sähkölaitteissa jne. olisi mahdollista pitää edullisesti "sähkövarastoja", erilaiset lyhytaikaiset sähkön jakelun häiriöt eivät näkyisi loppukäyttäjälle. Näin siis tuulienergian tuotannosta riippumattakin.

      Paperi on ainaskin halpaa, saas nähdä mitä tulevaisuus tuo.

      • "Paperi on ainaskin halpaa, saas nähdä mitä tulevaisuus tuo. "

        Niin, onko nanoteknologia seuraava "teollinen vallankumous"? Nanotekniikka lupaa, paitsi erittäin mielenkiintoisia tuotteita, myös erityisesti edullisia ja joustavia valmistusmenetelmiä, "nanotehtaita".
        http://ming.tv/flemming2.php/__show_article/_a000010-001737.htm

        Aika näyttää, 10v kuluttua olemme viisaampia monessakin asiassa. Isoja, todella isoja asioita voi olla nurkan takana. Myös riskejä...


      • jaahh

        Eipä erityisemmin viisaampia olla edelleenkään. Ehkäpä vielä toiset 10 vuotta.


    • liittyy

      Eiköhän nämä paperiakut ole hieman eri tarkoitukseen kuin tuulienergian varastointiin? Ainakaan jutussa ei puhuttu mitään esim. kapasiteetista. Jos 90% akusta on selluloosaa niin kapasiteetti painoyksikköä kohden ei liene kummoinen.

      • otetaan ensiaskeleita?

        Mitähän kirjapainon keksijä ajatteli -"Nyt puuttuu vain paperikone, joka tyrkkää muutaman metrin rullalle hienopaperia superkalanterin kiillottamana 100km/h?

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Paperikone

        Mikähän siinä akussa olisi idea - SE TIETÄÄ MASSAVALMISTUSTA ja MYÖS SUURIA KOKOJA - ylärajaa koolla ei enää ole.


      • suuntaan
        otetaan ensiaskeleita? kirjoitti:

        Mitähän kirjapainon keksijä ajatteli -"Nyt puuttuu vain paperikone, joka tyrkkää muutaman metrin rullalle hienopaperia superkalanterin kiillottamana 100km/h?

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Paperikone

        Mikähän siinä akussa olisi idea - SE TIETÄÄ MASSAVALMISTUSTA ja MYÖS SUURIA KOKOJA - ylärajaa koolla ei enää ole.

        "Mitähän kirjapainon keksijä ajatteli -"Nyt puuttuu vain paperikone"

        Kirjapainon keksijä ajatteli kai ettei enää tarvi kirjoittaa joka kopiota erikseen käsin. Ei varmaan ajatellut paperin valmistustapaa, koska sillä ei ole periaatteessa mitään tekemistä kirjapainon kanssa. Esimerkkisi osoittaa kyllä että sotket muitakin kuin energia-asioita.

        "SE TIETÄÄ MASSAVALMISTUSTA ja MYÖS SUURIA KOKOJA - ylärajaa koolla ei enää ole"

        Meinaatko ettei nykyakkuja ole massavalmistettu? Mikä niiden koon yläraja on?

        Edelleenkin väitän ettei paperiakkuihin ikinä varastoida suuria energiamääriä, vaan niitä voidaan käyttää esim. painettujen näyttöjen sun muun kertakäyttöelektroniikan virtalähteinä. Artikkelikin oli Prosessori-lehdestä, joka ei ole sähkövoimatekniikan aviisi. Artikkelissa ei puhuttu mitään tehokkuudesta vaan taivuttelusta, rullauksesta, turvallisuudesta ym. kulutustavaralle tärkeistä ominaisuuksista.


      • Paljonko laitetaan?
        suuntaan kirjoitti:

        "Mitähän kirjapainon keksijä ajatteli -"Nyt puuttuu vain paperikone"

        Kirjapainon keksijä ajatteli kai ettei enää tarvi kirjoittaa joka kopiota erikseen käsin. Ei varmaan ajatellut paperin valmistustapaa, koska sillä ei ole periaatteessa mitään tekemistä kirjapainon kanssa. Esimerkkisi osoittaa kyllä että sotket muitakin kuin energia-asioita.

        "SE TIETÄÄ MASSAVALMISTUSTA ja MYÖS SUURIA KOKOJA - ylärajaa koolla ei enää ole"

        Meinaatko ettei nykyakkuja ole massavalmistettu? Mikä niiden koon yläraja on?

        Edelleenkin väitän ettei paperiakkuihin ikinä varastoida suuria energiamääriä, vaan niitä voidaan käyttää esim. painettujen näyttöjen sun muun kertakäyttöelektroniikan virtalähteinä. Artikkelikin oli Prosessori-lehdestä, joka ei ole sähkövoimatekniikan aviisi. Artikkelissa ei puhuttu mitään tehokkuudesta vaan taivuttelusta, rullauksesta, turvallisuudesta ym. kulutustavaralle tärkeistä ominaisuuksista.

        Mikä oli kirjapainon keksimisen kannustin?


        Mitähän mahdetaan hakea kannettavissa laitteissa akuilta?


        Prosessorin 'edeltäjä' oli ERT ja ei sekään ollut 'sähkövoimatekniikan aviisi'.


        Minä en tapaa koskaan 'meinata'.


      • Paljonko laitetaan? kirjoitti:

        Mikä oli kirjapainon keksimisen kannustin?


        Mitähän mahdetaan hakea kannettavissa laitteissa akuilta?


        Prosessorin 'edeltäjä' oli ERT ja ei sekään ollut 'sähkövoimatekniikan aviisi'.


        Minä en tapaa koskaan 'meinata'.

        "Prosessorin 'edeltäjä' oli ERT ja ei sekään ollut 'sähkövoimatekniikan aviisi'."

        Mistä moinen tieto?

        Prosessorin edeltäjä oli uPA-lehti. Kuuluin lehden ensimmäisiin tilaajiin.


      • Miten se nyt menikään?
        Yusa kirjoitti:

        "Prosessorin 'edeltäjä' oli ERT ja ei sekään ollut 'sähkövoimatekniikan aviisi'."

        Mistä moinen tieto?

        Prosessorin edeltäjä oli uPA-lehti. Kuuluin lehden ensimmäisiin tilaajiin.

        suoraa jatkoa uPA julkaisulle, jolloin ilmestyi sen rinnalle MikroBitti sisältäen jopa samoja artikkeleita kuin Prosessori.

        ERT oli VIRALLINEN edeltäjä ketjulle elektroniikkajulkaisuja uPA/MikroBitti/Prosessorille.

        Toimituksellisestihan ERT'llä ja näillä nykyisillä ei ollut mitään tekemistä keskenään.


        Kelpaako nyt?


        Omat lehteni olen laittanut aina kiertoon - vaan ERT'tä suomalaisista kaipailen.


    • kehittyy, niin
    • Huutiukko

      Miksi akku toimii vain " 150 ja - 70 Celsius-asteen lämpötiloissa"? Eikö muissa lämpötiloissa toimi? Kumma akku!

      • ... ja kuten huomaat ei tästä akusta ole tullut viimeisen kymmenen vuoden kuluessa tuotetta. Sijoittajana olisin hyvin skeptinen näiden akkuteknologian läpimurto - uutisten suhteen. Läpimurtoja tuntuu tapahtuvan jatkuvasti mutta ne vain eivät koskaan johda käyttökelpoiseen akkuun asti. Joku näistä vielä varmaan vielä yllättää positiivisesti mutta sitä edelleen odotellaan.

        Kuka vielä muistaa miniatyrisoidut alkoholilla toimivat polttokennot, joiden tuli korvata kännykän akut parissa vuodessa? Nyt älypuhelimien ja muiden virransyöppöjen aikaan niille olisi oikeasti ollut tarvetta.


      • 102030405060
        ExB kirjoitti:

        ... ja kuten huomaat ei tästä akusta ole tullut viimeisen kymmenen vuoden kuluessa tuotetta. Sijoittajana olisin hyvin skeptinen näiden akkuteknologian läpimurto - uutisten suhteen. Läpimurtoja tuntuu tapahtuvan jatkuvasti mutta ne vain eivät koskaan johda käyttökelpoiseen akkuun asti. Joku näistä vielä varmaan vielä yllättää positiivisesti mutta sitä edelleen odotellaan.

        Kuka vielä muistaa miniatyrisoidut alkoholilla toimivat polttokennot, joiden tuli korvata kännykän akut parissa vuodessa? Nyt älypuhelimien ja muiden virransyöppöjen aikaan niille olisi oikeasti ollut tarvetta.

        Onneksi tekniikan kehitys ei olekaan sijoittajista kiinni.

        Jos se olisi niistä kiinni, niin olisi jäänyt keksimättä niin polttomoottori kuin internettikin.


      • 102030405060 kirjoitti:

        Onneksi tekniikan kehitys ei olekaan sijoittajista kiinni.

        Jos se olisi niistä kiinni, niin olisi jäänyt keksimättä niin polttomoottori kuin internettikin.

        Tieteen kehitys on vähemmän kiinni sijoittajista mutta tekniikan kehitys tuntuu olevan vahvasti naimisissa taloudellisen kannattavuuden kanssa.

        https://en.wikipedia.org/wiki/De_Rivaz_engine

        Eka polttomoottori keksittiin jo vuonna 1804 mutta siitä ei saatu tuonaikaisessa tilanteessa taloudellisesti kannattavaa tuotetta aikaan. Tuo oli vieläpä vedyllä toimiva eli kuuluisi tulevaisuuteen ennustetun vetytalouden aikaan.

        Varsinainen taloudellinen läpimurto tapahtui vasta 1859 eli yli 50 vuotta myöhemmin, kun Étienne Lenoir rakensi moottorinsa. Nykyaikainen ottomoottori syntyi 1876 Nikolaus Oton toimesta eli 72 vuotta polttomoottoreiden toimintaperiaatteen kehittämisen jälkeen.

        Internet oli olemassa yliopistokäytössä monen monta vuotta saamatta suurempaa julkisuutta. Suomeenkin se tuli jo 1988 paikkeilla kun saatiin tcp/ip - yhteys USA:n suuntaan aiemman Bitnet/EARN/Arpanetin ja DECnetin rinnalle. Kansan pariin se rantautui 1990 - luvun alussa kun USA:ssa siitä tehtiin tuote. Suosion saavuttamiseen meni kymmenisen vuotta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      136
      7659
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      36
      1903
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      25
      1880
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1613
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      179
      1545
    6. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      104
      978
    7. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      49
      910
    8. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      810
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      4
      799
    10. Mahabharata oli ensimmäinen maailmansota

      Toinen maailmansota oli oli vuosina 1914–1918
      Hindulaisuus
      241
      767
    Aihe