Varmasti moni aloittaa opinnot LPR:ssa syksyllä. Olisi kiva kuulla muiden mietteitä kaupungista ja asumisesta yleensä. Itse sain kämpän (yksiö) LOAS:in kautta ja muutan sinne parin viikon päästä. Kaupunkia en tunne entuudestaan juuri yhtään,mutta olen kuullut että opiskelijalle varsin mukava paikka? Kertoilkaa omia mietteitä Lappeenrantaan muuttavat...
Lappeenrantaan syksyllä muuttavia
Nimetön
91667
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lappeenrannassa oli kirjoilla 31.12.2004 19-26 –vuotiaita yhteensä 7114,
joka on 12 % koko kaupungin asukasluvusta. Heistä 2390 henkeä eli 34%
asui Sammonlahden suuralueella.
Liitteenä väestökehityksen kausivaihtelukuvaaja. Vuotuinen trendi on se,
että kesäkuun alussa väestömäärässä on notkahdus alaspäin, mikä
korjaantuu taas syksyllä. Tämä vaihtelu osoittaa opiskelijoiden
muuttoliikkeen merkitystä Lappeenrannan kaupungille
Suomen ylioppilaskuntien liitto on julkaissut keväällä 2005 tutkimuksen:
Opiskelijan yliopisto 2005 – yliopistojen vertailu opiskelijan silmin.
Selvityksessä vertaillaan yliopistopaikkakuntia kahdessa suhteessa; yliopisto opiskelijaympäristönä ja kunnan suhtautuminen opiskelijaan. Lähtökohtana on ollut yliopistojen ominaisuuksien vertailu opiskelijan silmin.
Selvitettäessä yliopistoille laskettua kokonaisindeksiä, mikä kuvaa sitä, kuinka hyvä paikka yliopisto on järjestelyiltään ja puitteiltaan, Lappeenranta jäi luokkaan: tyydyttävät opiskeluympäristöt.
Terveys- ja sosiaalipalveluita verrattaessa mittareina käytettiin terveyskeskusmaksuja, YTHS:n jonotusaikoja ja toimeentulokäytäntöjä.
Turku, Lappeenranta ja Jyväskylä menestyivät tässä parhaiten.Lappeenrannassa erityisesti jonotusajat olivat lyhyimmästä päästä.
Asumispalveluindikaattoreissa verrattiin opiskelija-asuntojen saatavuutta ja
neliövuokria. Eniten opiskelija-asuntoja opiskelijamäärään verrattuna on
Lappeenrannassa. Asuntojen saatavuus on kohtuullinen ja neliövuokrahinta maan keskiarvoa.
Yliopistoja opiskeluympäristöinä selvittävässä vuoden 2005 tutkimuksessa Lappeenrannan teknillinen yliopisto jäi vertailun heikoimpaan kolmannekseen, joskin erot eri yliopistojen välillä olivat hyvin vähäiset.
Kunnan kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksia vertailtaessa, Lappeenrannan
uimahalli- ja liikuntasalimaksut ovat verrattaen korkeat. Teatteri-, konsertti-
ja elokuvalippujen hinnoissa Lappeenranta on puolestaan edullinen.
Joukko- ja kevyen liikenteen hintoja ja palvelutasoa verrattaessa
Lappeenranta sijoittuu häntäpäähän.
Kokonaisuutena parhaiten vertailussa menestyivät Joensuu, Tampere ja Lappeenranta. Tutkimukseen sisältyivät edellä mainittujen mittareiden
lisäksi myös opiskeluprosessien vertailu.
LTKY:n opiskelijoilla teettämien omien kyselyjen perusteella joukkoliikenteen lippuhinnat saavat kritiikkiä. Silloin tällöin matkustavalle
kaupunkikortti on liian arvokas kertaostos ja monikaan ei halua investoida
5,40 euroa (kaksi yhdensuuntaista matkaa) käydäkseen asioimassa kaupungissa. Opiskelijat kaipaavat käyttöönsä myös kunnollista palloilu- ja
punttisalia.
Suomen ylioppilaskuntien liitto on julkaissut keväällä 2005 tutkimuksen:
Opiskelijan yliopisto 2005 – yliopistojen vertailu opiskelijan silmin.
Selvityksessä vertaillaan yliopistopaikkakuntia kahdessa suhteessa; yliopisto opiskelijaympäristönä ja kunnan suhtautuminen opiskelijaan. Lähtökohtana on ollut yliopistojen ominaisuuksien vertailu opiskelijan silmin.
Selvitettäessä yliopistoille laskettua kokonaisindeksiä, mikä kuvaa sitä, kuinka hyvä paikka yliopisto on järjestelyiltään ja puitteiltaan, Lappeenranta jäi luokkaan: tyydyttävät opiskeluympäristöt.
Terveys- ja sosiaalipalveluita verrattaessa mittareina käytettiin terveyskeskusmaksuja, YTHS:n jonotusaikoja ja toimeentulokäytäntöjä.
Turku, Lappeenranta ja Jyväskylä menestyivät tässä parhaiten.Lappeenrannassa erityisesti jonotusajat olivat lyhyimmästä päästä.
Asumispalveluindikaattoreissa verrattiin opiskelija-asuntojen saatavuutta ja
neliövuokria. Eniten opiskelija-asuntoja opiskelijamäärään verrattuna on
Lappeenrannassa. Asuntojen saatavuus on kohtuullinen ja neliövuokrahinta maan keskiarvoa.
Yliopistoja opiskeluympäristöinä selvittävässä vuoden 2005 tutkimuksessa Lappeenrannan teknillinen yliopisto jäi vertailun heikoimpaan kolmannekseen, joskin erot eri yliopistojen välillä olivat hyvin vähäiset.
Kunnan kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksia vertailtaessa, Lappeenrannan
uimahalli- ja liikuntasalimaksut ovat verrattaen korkeat. Teatteri-, konsertti-
ja elokuvalippujen hinnoissa Lappeenranta on puolestaan edullinen.
Joukko- ja kevyen liikenteen hintoja ja palvelutasoa verrattaessa
Lappeenranta sijoittuu häntäpäähän.
Kokonaisuutena parhaiten vertailussa menestyivät Joensuu, Tampere ja Lappeenranta. Tutkimukseen sisältyivät edellä mainittujen mittareiden
lisäksi myös opiskeluprosessien vertailu.
LTKY:n opiskelijoilla teettämien omien kyselyjen perusteella joukkoliikenteen lippuhinnat saavat kritiikkiä. Silloin tällöin matkustavalle
kaupunkikortti on liian arvokas kertaostos ja monikaan ei halua investoida
5,40 euroa (kaksi yhdensuuntaista matkaa) käydäkseen asioimassa kaupungissa. Opiskelijat kaipaavat käyttöönsä myös kunnollista palloilu- ja
punttisalia.
Tätä tutkimusta mäkin tuossa alla muistelin...
Kokonaisuudessaanhan Lappeenranta sijoittui aika kärkeen tuossa? Niin ainakin muistelisin. Joukkoliikenteen kalleus pudotti sijoitusta jonkin verran, mutta käsittääkseni tähän on tullut muutosta vuoden 2005 jälkeen ja opiskelijoille on tarjolla halvempia lippuja nyt kuin ennen.
Sammonlahteen on suunnitteilla uimahallikin lähivuosina, joten siltäkin osin palvelut on entisestään paranemaan päin...
LTY:n opiskelijoista omasta maakunnasta tulleista opiskelijoista halusi työllistyä valmistumisensa jälkeenkin Etelä-Karjalassa 82 %
Muualta tulleista Etelä-Karjalaan on valmis jäämään 41 % opiskelijoista. Rajallisen työllisyystilanteen johdosta vuonna 2004 Etelä-Karjalaan jäi runsaat 30 % valmistuneista.
Työryhmä päätti asettaa tavoitteeksi lisätä LTY:n lappeenrantalaisten
opiskelijoiden osuutta nykyisestä 42 %:sta vuoden 2008 loppuun
LTKY: Perustietoa korkeakouluopiskelijoista Lappeenrannan kaupunginvaltuustolle
TEK ry: Vastavalmistuneiden kysely, syyslukukausi 2004 mennessä 52 %:iin, mikä merkitsisi 420 opiskelijan suuruista asukasluvun
kasvua Lappeenrannan kaupungille. Kaupunki on asettanut tavoitteekseen saavuttaa 60 000 asukkaan väestörajan vuoden 2008 aikana. Näin nuorten ikäluokkien osuus uusista asukkaista olisi hyvinkin merkittävä ja kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista palveleva toimenpide.
Tekniikan ja kauppatieteen ylioppilaiden keskimääräinen vuosiansio on n. 10 500 euroa. Tästä opiskelija maksaa kaupungille kunnallisveroa vajaa 10%.
Rahatoimiston tekemän selvityksen mukaan 15-64 -vuotiaiden lukumäärän lisäyksen vaikutus on negatiivinen valtionosuustuloihimme.
Opiskelijan 40 matkan sarjakortin arvioitu kustannusvaikutus vuodessa on bruttona 186 000 euroa (huomioon otettuna opiskelijoiden kaupunkikortin käytön väheneminen). Tähän on mahdollista saada valtionapua (48%) jos
lääninhallituksen lipputukiin käyttämä rahamäärä riittää. Tuki myönnetään joka vuosi erikseen.
Arvioitu vaikutus kaupungin talousarvioon, 420 opiskelijaa Verotulojen lisäys 420*1000 euroa
+ 420 000 euroa Valtionosuuksien vähennys 420*250 euroa - 105 000 euroa Joukkoliikenteen sarjakortin kustannus- 97 000 euroa
Yhteensä
+ 218 000 euroa
Tällä 218.000 eurolla kaupunki kykenee kattamaan opiskelijoista aiheutuvat muut palvelukustannukset, jotka koostuvat lähinnä
terveydenhuolto- ja toimeentulotukimenoista sekä opintostipendin myöntämisestä.
Ylioppilaiden
terveydenhoitosäätiö,
YTHS,
vastaa
yliopistojen
opiskelijoiden
terveydenhuollosta.
Ylioppilaskunnan
jäsenmaksun
yhteydessä peritään terveydenhoitomaksu (v. 2005 35€) joka oikeuttaa
opiskelijan käyttämään YTHS:n palveluita, jotka ylioppilaskunta on ostanut
YTHS:ltä. Näin LTY-opiskelijat käyttävät kaupungin palveluja lähinnä vain
päivystysaikoina.
Kotikuntalaisuus kiinnittää opiskelijat entistä tiiviimmin opiskelupaikkakunnalle ja kannustaa opintonsa päättäviäkin työllistymään Lappeenrannassa.
Lappeenrannasta löytyy nyt todistettavasti suomen parhaat hampunkasvattajat!
Lappeenrantalainen viljelmä paljastuu joutsenon rauhan alueella! Jos kasvi kasvaa Lappeenrannassa on sen oltava väjintäänkin 20km pitkä yltääkseen joutsenon rauhaan!
LÄHDE: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200708216488384_uu.shtml
Niin,
uutinen on mitä on.
Suurin uutinen tässä kuitenkin on mielestäni se, että STT ei tunnu tietävän suomen maantiedosta mitään. Asiavirheet vituttaa aina. Etenkin, kun puoli suomea pitää niitä totena.
Jonkun vertailun mukaanhan Lappeenranta on ihan opiskelijakaupunkien kärkeä erilaisilla muuttujilla mitattuna.
Lappeenranta on muuten hyvä opiskelijakaupunki, mutta yksi paha vika tässä on, ja se on se, että täällä on liian vähän naisia (tai liian paljon miehiä), kuten varmaan jokainen järkevä ihminen voi koulutusvalikoimasta päätellä.
Jos on siis sinkkumies, niin kontaktit kannattaa varmaan pitää kunnossa sinne entiseen asuinpaikkaankin ja harkita viikonloppujen ja lomien viettoa toisinaan siellä. Lappeenrannassa ja lähialueilla ei riitä naisia kaikille. Ainakin jos lähialueiden rajana pidetään valtakunnanrajaa..
Niin, onko se ongelma, että naisia on vähemmän? Tuskin, jos olet nainen!
Lisäksi on todettava, että onhan täällä noita hoitsuja. Itsekkin menin sellaisen kanssa yksiin ja Lappeenrantaan jäin.
Kuitenkin on todettava, että eihän se tekisi yliopistolle ollenkaan pahaa saada humanistinen tiedekunta. Teekkarit ja kylterit on kyllä hyvästä, mutta olisihan se kivaa, jos kaupunki alkaisi täyttymään intellektuelleista rastatukkahippitytöistä...
Ajattelin nyt unohtaa nuo tutkimukset ja kertoa vähän omista kokemuksistani.
Asun myös LOASin yksiössä ja kaikki toimii vallan mainiosti! Ei voi muuta kuin kiittää, ovat todella ystävällisiä ja asiakaspalveluhaluisia tuolla LOASin toimistolla. Ja asunnot ovat pääosin siistejä, itse ainakin olen tykännyt ihan hurjasti.
Jos menet opiskelemaan LTY:lle, sieltä varmasti löytyy tosi nopeasti oma tiivis opiskelijaporukkansa, mutta myös muissa oppilaitoksissa varmasti saa tuttuja nopeasti.
Kaupunki tarjoaa harrastusmahdollisuuksia jonkin verran, esimerkiksi liikunnan saralta reilusti, mutta eri yhdistysten ja kansalaisopiston puolesta myöskin.
Baareja on pikkuisen nihkeästi, mutta eiköhän nuo riitä. Gigglin Marlin on tyylikäs ja mukava paikka, hyvämaineisin. Diva on teinimpi baari, mutta myös siisti ja monipuolinen. Sitten ei mainitsemisen arvoista paikkaa enää jääkään. Doris olisi kiva paikka, muttei jostain kumman syystä vedä väkeä..