http://www.suomenmaa.fi/Paakirjoitus.html
HALLITUSOHJELMAAN ON YHTEISESTI SOVITTU NÄIN:
(Huom. viimeinen kappale)
Hallitus valmistelee uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laajan
turvallisuuskäsitteen pohjalta. Hallitus asettaa selonteon valmistelun tueksi parlamentaarisen
seurantaryhmän. Selonteon yhteydessä määritellään puolustusvoimien
kehittämislinjat ja voimavarat pitkällä aikavälillä. Samalla tulee selvitetyksi
mm. EU:n turvatakuiden sekä sotilaallisen liittoutumattomuuden ja liittoutumisen
vaikutukset, joiden perusteella arvioidaan Suomen sotilaallista asemaa. Hallitus
toimeenpanee vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon päätökset.
Laajan turvallisuuden vahvistaminen edellyttää laaja-alaista kansainvälistä yhteistyötä
sekä hyvin toimivaa poikkihallinnollista kansallista toimintaa koko maassa
ottaen huomioon myös Ahvenanmaan asema. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen
turvaamisen (YETT) strategia päivitetään.
Hallitus edistää Suomen valmiuksia osallistua kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin
tiivistämällä yhteistyötä sotilaallisten ja siviilivoimavarojen käytössä sekä
vahvistamalla siviilikriisinhallintaa. Suomi pyrkii antamaan merkittävän panoksen
kansainväliseen kriisinhallintayhteistyöhön. Suomi kiinnittää erityistä huomiota
naisten asemaan konflikteissa ja kriisinhallinnassa.
HALLITUSOHJELMAAN ON YHTEISESTI SOVITTU NÄIN:
(Huom. viimeinen kappale)
Hallitus valmistelee uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laajan
turvallisuuskäsitteen pohjalta. Hallitus asettaa selonteon valmistelun tueksi parlamentaarisen
seurantaryhmän. Selonteon yhteydessä määritellään puolustusvoimien
kehittämislinjat ja voimavarat pitkällä aikavälillä. Samalla tulee selvitetyksi
mm. EU:n turvatakuiden sekä sotilaallisen liittoutumattomuuden ja liittoutumisen
vaikutukset, joiden perusteella arvioidaan Suomen sotilaallista asemaa. Hallitus
toimeenpanee vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon päätökset.
Laajan turvallisuuden vahvistaminen edellyttää laaja-alaista kansainvälistä yhteistyötä
sekä hyvin toimivaa poikkihallinnollista kansallista toimintaa koko maassa
ottaen huomioon myös Ahvenanmaan asema. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen
turvaamisen (YETT) strategia päivitetään.
Hallitus edistää Suomen valmiuksia osallistua kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin
tiivistämällä yhteistyötä sotilaallisten ja siviilivoimavarojen käytössä sekä
vahvistamalla siviilikriisinhallintaa. Suomi pyrkii antamaan merkittävän panoksen
kansainväliseen kriisinhallintayhteistyöhön. Suomi kiinnittää erityistä huomiota
naisten asemaan konflikteissa ja kriisinhallinnassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.