Hesarissa sivulla yhdeksän todetaan näin:
"Omistusasumisen ylivertaisuutta hehkuttava slogan "miksi olla vuokralla ja maksaa vieraalle, kun voi maksaa itselleen" on enää kansanperintöä. Nykyisin ei makseta itselle vaan pankille."
Ostakaa te vaan tuularit ikilainalla kuplahintainen asunto. Voitte olla siinä tunteessa, että nyt on oma. Todellisuudessa 200 000 euron velka ahdistaa koko ajan ja asuntokin on pankin.
Hyvä, että rommauksen merkit ovat jo näkyvissä. Pääsee ostamaan asunnon käteisellä...
"Omistusasumisen ylivertaisuutta hehkuttava slogan "miksi olla vuokralla ja maksaa vieraalle, kun voi maksaa itselleen" on enää kansanperintöä. Nykyisin ei makseta itselle vaan pankille."
Ostakaa te vaan tuularit ikilainalla kuplahintainen asunto. Voitte olla siinä tunteessa, että nyt on oma. Todellisuudessa 200 000 euron velka ahdistaa koko ajan ja asuntokin on pankin.
Hyvä, että rommauksen merkit ovat jo näkyvissä. Pääsee ostamaan asunnon käteisellä...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Se omistusasunto olisi kannattanut ostaa jo vuosia sitten, halvan omistusasumisen juna meni jo. Nyt ei voi tyfny kuin ruikuttaa huonoa onneaan tai pelkuruuttaan: osa vuokrakuoriaisista on niin nuoria, etteivät ehtineet opiskeluiltaan päästä käsiksi omaan kämppään (sääli heitä) ja osa niin tyhmiä, ettei sitä tajunneet tehdä, vaikka olisikin ollut mahdollisuus.
Se ikävä fakta, että 200 000 tuhannen euron asuntolaina voi joitakuita ahdistaakin ei helpota tyfnyn elämää, sillä vaikka laina vähän hirvittäisikin, niin myydähän ei kannata kuin pakon edessä. Ja se pakko edellyttää työttömyyttä ja talouden alamäkeä. Odottavan aika on pitkä - ja kallis.
Enpä siitä vuokralla asumisen kalliudesta tiedä, jos vertaa siihen kannattaako ostaa "oma" kuplahintaan.
Asuntokaupoissa voi helposti tinkiäkin jo perustuularin vuoden palkan verran. Siinä ei pari vuokran maksua tunnu missään.
Minusta kannattaa ostaa asunto kohtuuhintaan kuin maksaa siitä kuplahinta. Eikös se nyt ole ihan selvä asia?
"Minusta kannattaa ostaa asunto kohtuuhintaan kuin maksaa siitä kuplahinta. Eikös se nyt ole ihan selvä asia?"
Mutta kun sen kohtuuhintaisen omistusasunnon ostamisen aika meni jo. EU:n myötä markkinat ovat muuttuneet ja hinnat eivät enää tipu kohtuullisiksi. Osa siltikin ostaa asunnon kalliiseen hintaan, mutta he eivät tule luopumaan asunnostaan kuin pakon edessä, ja talouden näkymissä ei ole mitään sellaista, joka Suomessa pakottaisi ihmiset joukolla myymään asuntojaan huomattavasti alle heidän maksamansa ostohinnan.
EU ei ole ainoa asuntojen hintoihin vaikuttava tekijä. Esim. suuret ikäluokat jättävät jälkeläisilleen perintöä: hehän ovat tottuneet elämään wanhaan tyyliin säästeliäästi ja lapsiensa tulevaisuutta ajatellen. Luokkaerot siis tulevat kasvamaan Suomessa entisestään: tulee olemaan niitä, jotka perivät ja asuvat omistusasunnoissa ja vuokralaisten jälkeläisiä, jotka tulevat itsekin asumaan vuokralla.
Eli vaikka täällä kuinka manataan rommausta ja lamaa, niin tyfnyn kannalta valitettavasti sellaista ei taida vielä piiiiitkään aikaan tulla. Tyfnylle ei siis jää muuta vaihtoehtoa kuin vuokra-asuminen. Sikäli mielestäni onkin kohtuutonta ja typerää haukkua vuokralla-asujia, sillä heillä ei tällä hetkellä ole muuta mahdollisuutta.
"Esim. suuret ikäluokat jättävät jälkeläisilleen perintöä... Luokkaerot siis tulevat kasvamaan Suomessa entisestään: tulee olemaan niitä, jotka perivät ja asuvat omistusasunnoissa ja vuokralaisten jälkeläisiä, jotka tulevat itsekin asumaan vuokralla."
Tätä on tullut itsekin mietittyä. Paitsi että omistusasunnoissa asuneiden lapset ilmeisesti helpommin itsekin ostavat, he myös perivät. Eniten laina tuntuu pelottavan ihmisiä joiden vanhemmat ja sukua asuu enemmänkin vuokralla. Omistusasuminen ja omistaminen on vierasta ja ajatus lainasta tuntuu pelottavan.
Ilmeisesti joissain suvuissa todella omaisuuden määrä sukupolvesta toiseen kasvaa (ihan vain lainan lyhentämisen ja omistusasumisvalinnan vuoksi) ja joillain muutosta vuokra-asumiseen ei tahdo tapahtua ikinä.
Itse olemme tilanteessa jossa oma talo alle 10 vuoden kuluttua maksettu. Omat vanhempamme nyt n. 60 joten 20-25 vuoden sisällä on perheellemme tulossa nykyhinnoilla asuntojen muodossa (mitä lie hinnat silloin ovat) n. 400 000 euron edestä perintöä. Kun meillä muksuja kaksi (jotka tuolloin juuri parikymppisiä) eipä tarvi heidän aikanaan miettiä vuokralla asumista... Saavat sellaisen pesämunan omistusasumiseen että ihan sama mitkä ovat hinnat tuolloin.
Enpä lähtisi elviselemään näinkin todennäköisen laman kynnyksellä. Itse asun vuokralla mukavuussyistä, omistan sijoitusasuntoja, osa rahoistani on sijoitettu osakerahastoihin ja osa on talletuksia. Palkkani on hyvä. Silti en nyt koe oloani taloudellisesti turvatuksi.
Lama on tunnetusti hyvä sosiaalinen tasaaja. Jos ei oteta huomioon kaikkein rikkaimpia, niin kaikki kärsivät. Vuokralainen vs. omistusasuja asetelmassa vuokralainen menee sosiaalitoimistoon pyytämään tukea vuokranmaksuun kun työpaikka on mennyt ja velallinen omistusasuja tekee saman käytyään ensin pankissa. Velaton työtön omakotiasuja asumiskulujen puristuksessa myy talonsa alihintaan ja muuttaa täällä mainittuun "neukkukuutioon", minkä joku korjausvastikkeen näännyttämä työtön elallinen tyrkyttää alihintaan jne...
Tilanne näyttää nyt tosi pahalta.
Mielestäsi talouden tilanne näyttää nyt todella pahalle ja lama on todennäköinen - ja kuitenkin osa rahoistasi on osakerahastoissa, miksi? Jos todellakin nyt olisi tulossa lama (mitä vahvasti epäilen), niin miksi ihmeessä pitäisit rahojasi osakkeissa, jotka laman iskiessä tippuisivat ensimmäisenä ja eniten? Jos lamaa ennustaa, niin luulisi siirtävän varojaan korkorahastoihin osakerahastojen sijaan...
Pitkään pulskaksi lihotettua possu on aina vähän vaikea panna lihoiksi. Mutta taitaa olla joulu ovella.
Sinäkään et siis oikeasti usko mihinkään todennäköiseen lamaan.
No jos minä uskon lamaan niin usko sinä sitten joulupukkiin. Molempia pitää kuitenkin pelätä tai jää lahjat hyvin vähiin. Hyvää joulua kuitenkin sinulle.