Pitkästä aikaa lukiessani teidän juttuja ei voi taas muuta kuin nauraa. Ajattelin taas pallerot palauttaa teidät maan pinnalle mikäli se on mahdollista. Kirjoituksista mieleeni tulleita asioita ovat ainakin seuraavat.
En usko, että kovin monikaan teistä osaa arvioida ihmisten elopainoa kovin lähellekään oikeaa. Emme edes me itse, jotka painamme paljon. Minä olen sairaalloisen lihava virallisten mittareiden mukaan kai, koska painoa on 100 kiloa ja pituutta vain sellaisen keskiverto suomalaisen naisen verran. Teidän juttujenne perusteella en taida olla kykeneväinen huolehtimaan itsestäni ollenkaan. Koska uskon olevani oman elämäni asiantuntija, valaisen ja masennan teitä kertomalla teille esimerkkejä omasta elämästäni. Jotka uskotte tämän olevan mahdotonta, en voi mitään asialle, mutta älkää kertoko minulle, että valehtelen, koska en valehtele.
Minä pystyn aivan mainiosti kurkottamaan kohti varpaitani ja solmimaan kengännauhani joko taivuttamalla itseäni vain alaspäin tai menemään kyykkyyn. Minä pystyn huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastani, pyyhkimään pyllyni tarpeiden jälkeen ja pesemään ihan kaikki paikat. Minä jaksan liikkua ja hoitaa tarpeelliset asiat ilman apua. Minä jopa käyn vapaaehtoisesti liikkumassa monta kertaa viikossa. Minä en haise hielle julkisilla paikoilla ainakaan tarkoituksella paitsi kuntoillessani. Mahdun charter-lentojen penkkeihin vyörymättä viereisen ihmisen penkille, samoin mahdun istumaan bussissa tai junassa omalle penkilleni liiskaamatta muita.
Näihin mittoihin on mahdollista lihoa syömättä hampurilaisia, sipsejä tai juomatta virvoitusjuomia. Hyvinkin on mahdollista, että syön terveellisemmin kuin monet hoikat, syön vain liikaa. Aiheutan varmaan ostoskärry-kyttääjille pahan mielen kun lyllerrän paikalle ja ostoskorissani ei olekkaan noita kaikkien odottamia roskaruokia. Satun jopa pitämään marjoista, hedelmistä ja vihanneksista, kerään itse luonnonantimia näin syksyllä pakkaseen.
Uskomatonta vai mitä, että 100 kiloinen lyyli jaksaa tehdä kaikkea tuota ja paljon enemmän. Pysähtykääpä nyt miettimään, kun saarnaatte ylipainosta seuraavan kerran, niin miettikään mikä on totta ja mikä tarua. Tämä tarina oli tosi, jotkut täällä eivät varmasti ole. Lopettakaa jo noiden ilkeiden tarinoiden väsääminen harrastuksena. Oikeasti apua tarvitsevia pitää auttaa, mutta älkää reagoiko noihin lapsellisiin viritelmiin. Oikeat hädässä olevat hukkuvat noihin piloihin.
En usko, että kovin monikaan teistä osaa arvioida ihmisten elopainoa kovin lähellekään oikeaa. Emme edes me itse, jotka painamme paljon. Minä olen sairaalloisen lihava virallisten mittareiden mukaan kai, koska painoa on 100 kiloa ja pituutta vain sellaisen keskiverto suomalaisen naisen verran. Teidän juttujenne perusteella en taida olla kykeneväinen huolehtimaan itsestäni ollenkaan. Koska uskon olevani oman elämäni asiantuntija, valaisen ja masennan teitä kertomalla teille esimerkkejä omasta elämästäni. Jotka uskotte tämän olevan mahdotonta, en voi mitään asialle, mutta älkää kertoko minulle, että valehtelen, koska en valehtele.
Minä pystyn aivan mainiosti kurkottamaan kohti varpaitani ja solmimaan kengännauhani joko taivuttamalla itseäni vain alaspäin tai menemään kyykkyyn. Minä pystyn huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastani, pyyhkimään pyllyni tarpeiden jälkeen ja pesemään ihan kaikki paikat. Minä jaksan liikkua ja hoitaa tarpeelliset asiat ilman apua. Minä jopa käyn vapaaehtoisesti liikkumassa monta kertaa viikossa. Minä en haise hielle julkisilla paikoilla ainakaan tarkoituksella paitsi kuntoillessani. Mahdun charter-lentojen penkkeihin vyörymättä viereisen ihmisen penkille, samoin mahdun istumaan bussissa tai junassa omalle penkilleni liiskaamatta muita.
Näihin mittoihin on mahdollista lihoa syömättä hampurilaisia, sipsejä tai juomatta virvoitusjuomia. Hyvinkin on mahdollista, että syön terveellisemmin kuin monet hoikat, syön vain liikaa. Aiheutan varmaan ostoskärry-kyttääjille pahan mielen kun lyllerrän paikalle ja ostoskorissani ei olekkaan noita kaikkien odottamia roskaruokia. Satun jopa pitämään marjoista, hedelmistä ja vihanneksista, kerään itse luonnonantimia näin syksyllä pakkaseen.
Uskomatonta vai mitä, että 100 kiloinen lyyli jaksaa tehdä kaikkea tuota ja paljon enemmän. Pysähtykääpä nyt miettimään, kun saarnaatte ylipainosta seuraavan kerran, niin miettikään mikä on totta ja mikä tarua. Tämä tarina oli tosi, jotkut täällä eivät varmasti ole. Lopettakaa jo noiden ilkeiden tarinoiden väsääminen harrastuksena. Oikeasti apua tarvitsevia pitää auttaa, mutta älkää reagoiko noihin lapsellisiin viritelmiin. Oikeat hädässä olevat hukkuvat noihin piloihin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minäkään en millään tunnista itseäni niistä kuvauksista, millaisia täällä satakiloisten väitetään olevan. Sinun kirjoituksestasi tunnistin itseni hyvin. Noin juuri asia on. Kiitos kirjoituksestasi.
näen noiden perseenpyyhkimisjuttujen kirjoittajat sieluni silmin: ovat yksinäisiä teinejä, jotka purkavat pahaa oloaan haukkumalla muita. Ovat itseensä tyytymättömiä eikä heillä ole mitään tekemistä ja yrittävät kohentaa omaa oloaan keksimällä päässään aivan ääliömäisen tyhmiä juttuja muista. Yrittävät ilmeisesti masentaa muita jotta tuntisi itsensä jotenkin parempiarvoiseksi, olevansa toisten yläpuolella (eivät vain käsitä että kaikki oikeasti tervejärkiset ihmiset nauravat heidän hullutuksilleen)
Kiitos sinulle positiivisesta elämänasenteesta! Yritetään ymmärtää noita raukkaparkoja jotka eivät ole sinut itsensä kanssa!
No mutta MINKÄ sitten veikkaat johtaneen ylipainoosi...?
alkuperäisen kirjoittajan neljännen kappaleen toinen virke...
lihava ja ruma, koska et edes osaa lukea!!
.....
No onko kukaan sanonut, että SATAKILOINEN olisi sairaalloisen liikapainoinen, eikä pystyisi hoitamaan hygieniaa/koskettamaan varpaita jalat suorina/pysymään yhdellä lentokonepenkillä?
Täällä on kirjoitettu ihmisistä, jotka eivät pysty näihin asioihin.. mutta kukaan ei ole kai sanonut, että SATA kiloa johtaisi tällaiseen..? Kyllä kyse on sairaalloisen liikapainoisista ihmisistä, lähinnä kai 150 kiloa. Sellaisena ei varmasti pysty samalla tavalla olemaan kuin vaikkapa 70-kiloinen nainen.
Vitsi... Lukiessani tota sun kirjoitusta löysin siinä minäkin itseni. Olen vain hieman painavempi, mutta isoa takamusta lukuunottamatta en ole kummoisemmin ylilihava. Ikuisesti kuitenkin kamppailen ruokamäärien kanssa minäkin, koska vaakaan tuijotetaan enemmän kun ihmiseen.
Vain kerran on lääkäri kehoittanut vaakaan katsottuaan minua nousemaan seisomaan ja pyörähtämään ympäri... hän ei tahtonut uskoa vaa'an lukemia todeksi.
Mutta kamppailu jatkuu ja jatkuu vain kunnes vaaka näyttää sitä "normaalia" lukemaa... tai kuten eräs toinen lääkäri sanoi, 80 kiloakin on sopiva.
Sinä olet YLIPAINOINEN. Syöt vaikka ilmaa mutta ylipaino on AINA epäterveellistä, ei ihmistä ole luotu liian lihavaksi, tuskin muuten ylipainon haitoista toitotetaan!
Nyt dieetille ylipainoset!
sama täällä. minulla painoa 97kg ja pituus 175cm. en ole vain yhtä aktiivinen liikkuja kuin sinä. toki minulla on aika lyllerö olo, mutta en mikään lihavuori ole. perusruokani on terveellistä, enkä pidä roskaruuasta ollenkaan. heikkouteni ovat leivonnaiset, jäätelö ja suklaa sekä isot annokset joista kertyy tämä ylimääräinen paino. muutama vuosi sitten normaalipainoisena luulin, että satakiloiset mussuttavat kokoajan jotakin rasvalla kyllästettyjä mössöjä eivätkä pysty liikkumaan mihinkään. luulin myös, että satakiloinen on semmoinen pallon muotoinen ja joutuu pukeutumaan telttoihin. olen todella yllättynyt, että näytän ihan hyvältä (niin hyvältä kuin tässä painossa voin näyttää) esim. H&M:n normaalimalliston koossa 44/46. yritän tuolla nyt antaa jonkinlaista kuvaa koostani. normaalipainoisena (67kg) ja hyväkuntoisena kokoni oli 40 paidoissa ja 42 housuissa.
Vaikka selviätkin nyt arkisista askareista, niin ei tulevaisuus kuitenkaan näytä kovin valoisalta jos et yritä laihduttaa tai saa edes pysähtymään painon kertymistä. Iän myötä paikat antavat periksi ja sitten surkutellaan pyörätuolissa, että miksi yritin olla tyytyväinen itseeni sellaisena, enkä yrittänyt muuttaa kroppaani parempaan suuntaan.
Sama saattaa olla sinunkin kohtalosi vanhempana, hyvä Urheilija. "Iän myötä paikat antavat periksi" (lainaus) myös monilla urheilijoilla. Eikä tarvitse edes olla vanha, kun urheilijoilla paikat kremppaavat. Kuinka monissa leikkauksissa urheilijat käyvät, kun napsahtaa nivelsiteet poikki, polvikierukat on muusina ym. vain muutaman mainitakseni.
Joten olkaahan varovaisia, urheilijatkin.
Tunnen ihmisiä,joilla painoa on reippaanlaisesti yli, mutta silti terveys ja labra-arvot hyvät! Ja sitten on taas langanhoikkia ihmisiä, jotka jopa aktiivisesti liikkuvat,heillä sitten niitä vaivoja löytyykin.
Jostain syystä jotkut naiset etenkin, välttävät maitoa, eivätkä hanki siitä saatavaa kalsiumia missään muussakaan muodossa.Siitäpä seuraa hetioitis ongelmia, ainakin vuosien päästä.Kerran pätkähtää nurin ja kaikki luut on kasassa,eikä paranemisesta tietoakaan.
Eräs hoikka ystäväni,liikunnallinen, kärsii korkeasta verenpaineesta,sydänhäiriöistä ja korkeasta kolestrolista-joka ei edes puolen vuoden elämäntapamuutoksella korjautunut, vaan tarvittiin lääkkeet.
Nivelvaivoja tällä ihmisellä on jatkuvasti.Tuttavapiiriin kuuluu pari ms-sairauteen sairastunutta, erittäin hoikkia ihmisiä hekin ja valitettavasti nuoria(alle 25)
Puolustelun makua, mutta terveimmät tuttavani ovat nämä hivenen pyöreämmät ihmiset.Ja he muuten liikkuvat tosi paljon, ehkä sitten tulee tosiaan syötyä yli tarpeen...mutta ne ruuat mitä tiedän käytetävän, ovat erittäinkin terveellistä sorttia.Kesälläkin grillissä ei välttämättä tirise makkara,vaan kasvivartaat.
Yhtäkaikki, jokainen kantaa lihansa itse.Ei ole naapurin tai kaduntallaajan asia vahtia kenekään lihoja.
Jos kytätä ja puuttua täytyy, auttakaa silloinkun joku avun tarpeessa on!Älkääkä kävelkö ohi.