Olen tilannejännittäjä
Jos sanotaan, että kohta mennään paikkaan A niin heti maha kuralla jännitän ettei voi mihinkää juuri tekemään keskittyä kunnolla
Isossa ryhmässä kulkeminen kovalla asvaltilla pahinta ,sillä toiset paahtaa menemään kovaa < jännitän mitä toiset minusta ajattelevat kun menään porukalla tutustumaan johonkin,yksin kun saan mennä varan aikaa eikä kukaan puhalla niskaa,kuinka oppisin kulkemaan porukan mukana ilman jännittämistä?
Minulle on kaikki asiat saatava hoitaa rauhallisesti ja ajan kanssa siksi varaan aikaa kun kuljen esim,bussilla menen aikaisemmalla vuorolla
Onko tällaisia oireita muilla?Hävettääkö teitä?Miten selittää muille ryhmässä olonsa?
Lääkityksenä stesolid
Miten tästä ikuisesta jännittäjän roolista pääsee pois?
Jos sanotaan, että kohta mennään paikkaan A niin heti maha kuralla jännitän ettei voi mihinkää juuri tekemään keskittyä kunnolla
Isossa ryhmässä kulkeminen kovalla asvaltilla pahinta ,sillä toiset paahtaa menemään kovaa < jännitän mitä toiset minusta ajattelevat kun menään porukalla tutustumaan johonkin,yksin kun saan mennä varan aikaa eikä kukaan puhalla niskaa,kuinka oppisin kulkemaan porukan mukana ilman jännittämistä?
Minulle on kaikki asiat saatava hoitaa rauhallisesti ja ajan kanssa siksi varaan aikaa kun kuljen esim,bussilla menen aikaisemmalla vuorolla
Onko tällaisia oireita muilla?Hävettääkö teitä?Miten selittää muille ryhmässä olonsa?
Lääkityksenä stesolid
Miten tästä ikuisesta jännittäjän roolista pääsee pois?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kärsin ihan samasta ongelmasta. Lukiessani näitä viestejä, huomaan että se onkin loppujen lopuksi ihan yleistä. Minäkin olen ns.tilannejännittäjä. Nyttemmin oireet on alkaneet vähentyä, mitä vanhemmaksi tulee. Pystyy hallitsemaan tilanteet. Minullakin oli sydämentykytyksiä, hikoilua, vapinaa, nyt kaikki lähes hävinneet. Olenkin siis sittenkin aivan normaali ihminen! Nyt vain pitää saada itseluottamus nostettua ja eikun elämässä eteenpäin muista välittämättä. Tsemppiä myös sinulle.