Olen 21v mieshenkilö, neitsyt vielä koska olen halunnut säästää sitä jollekkin tärkeälle henkilölle. Nyt tässä vaiheessa alkaa tuntua ettei sellasta henkilöä ole edes olemassa. Olenkin nyt tässä pohdiskellut että onko tässä mitään järkeä? Heitänkö hukkaan elämääni kun en baareista etsi itselleni yhden yön juttuja? Lähdenkö ens vkl baariin hakee pilluu, mitä sanotte?
Pitääkö naiset jo tämän ikäistä kokematonta säälittävänä? Kun ne tuntuvat aina haluavan "kokenutta miestä".
Pitääkö naiset jo tämän ikäistä kokematonta säälittävänä? Kun ne tuntuvat aina haluavan "kokenutta miestä".
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tietoisena valintana itsensä säästäminen avioliittoon asti on kunnioitettava ihanne. Kaikki seksikokemukset ennen sitoutuvan rakkauden löytymistä ovat turhaa. Keskimäärin miehet avioituvat ensimmäistä kertaa 25-30 ikäisenä, joten ei mitään kiirusta. Epätoivoiset tuntemukset johtuvat nykyisen median luomasta seksuaalisuuden korostuksen palvonnasta.
Suhteilla voi ilman seksiäkin. Ota vain ajatukseksi etsiä naisesta itsellesi keskustelukumppani, ole heti alkuunsa rehellinen ja kerro heille halustasi säästää itsesi sille oikealle. Nolaa itsesi joka päivä juttelemalla naisten kanssa, vaikka et tietäisi yhtään mistä pitäisi puhua, puhu. Puhu, siitä naiset tykkää kun mies puhuu juuri heille.
Itsekin luulin ettei rakautta ollut tarkoitettu minulle kunnes sen kohtasin yli kolmekymppisenä. Kyllä sen sitten tietää, kun rakastuu.
Itse olisin enemmän kuin onnellinen, jos mies olisi säästänyt itseään juuri minulle, jos siis sattuisin olemaan se ensimmäinen. Nykyään lähes jokainen mies on nainut edes jollain baari tms reissulla matkaan tarttunutta naista, joka ei muutoin merkitse mitään. Tätä minä en voi arvostaa.
Sanoisin siis, että älä turhaan koe poikuuttasi taakaksi, vaan jatka odottamista jos siltä tuntuu. En usko, että menetät mitään!
siitä se elämä vaan luultavasti vittumaistuu, jos pitää alkaa peljätä tauteja ja vauvoja ja ehkä vielä juorujakin, joten tilanteessasi en menisi baariin
No et kyllä mene ja luovuta.:p Se on vaan kunnioitettavaa ja haluttua et on vielä joku mies joka säästää itseään sille täydelliselle puolisolle.:) Täällä on nainen samassa tilanteessa.:)
erityisen kunnioitettavaa, jos ei halveksittavaakaan, siinä itsensä säästelyssä.
Tiedän ihmisiä, jotka eivät ole koskaan rakastuneet, sitä oikeaa ei ole löytynyt. Noh, ne ei ole itseään kuitenkaan säästelleet... mutta niinkin voi siis käydä :-) Seksi on semmoinen asia, että alun perinhän sitä ei ole luotu avioliittoa varten, ellet ole uskovainen. Minusta ihmisen kokemuksesta jää puuttumaan iso, tärkeä pala, jos hän eui koe seksiä, oikean tai väärän kanssa. Hmm. Seksi on niin suuri voima kuitenkin, että mun mielestä sen oikean voi löytää juuri seksin kautta: kehen olisitkaan jo rakastunut, jos olisit kokenut seksin hurmion hänen kanssaan? Seksi ei ole joku liitoskappale, jonka voi kytkeä Plug-and-Play tyyliin, kun muuten hieno ihmissuhde on valmis. Se seksi kun kertoo myös paljon ihmisestä, ja kahden ihmisen sopivuudesta toisilleen.
Eli, minusta on pikemmin vahingollista, itseä kohtaan, noudattaa tuota säästelypolitiikkaa.
Mutta sen ainoa vaihtoehto ei ole "yhden yön juttujen etsiminen". Yhden yön jutun ja ainoan oikean väliin mahtuu aika monta erilaista "astetta". Monia asteita sanotaan seurusteluksi, ja se on sitten kevyempää tai vakavampaa. Seurustelua voi harrastaa rakastavalla mielellä ja toista kunnioittaen, vaikka siihen kuuluu seksiä ja vaikka avioliitto ei ole heti asialistan ykkösenä.
Mun mielestä.
En tarkoittanut että elämäni nainen pitäisi olla, mutta edes joku joka merkitsisi jotain.
On kyllä ollut muutama henkilö joihin olen ollut aika pahasti ihastunut, mutta tunne ollut melko yksipuolinen. Näin ainakin luulen. En ole kuitenkaan tällaista ihastumista kokenut enää pitkään aikaan.
Vanhempia neitsyitä ja poikuuden tallella pitäneitä kyllä löytyy muitakin. Sanoisin että olet vähemmistössä, mutta et vielä "pahasti".
Jos haluat "säästää" itseäsi, niin pidä ainakin huoli siitä että et säästä itseäsi kokonaan pelistä ulos. Siis eristäydy naisista, treffailusta, bilettämisestä jne. Sitä seksiä voi kyllä pihdata, mutta muista että miehenä joudut sen tyttösi joskus kuitenkin metsästämään ellei joku ihme tuuri käy ja homma toimi toisinpäin. Eli pidä itsei pelissä vaikka et pelaisikaan koko potista.
Jotkut tulevat pitäämään sinua säälittävänä, jotkut eivät. Mutta sanoisin että tuskin niiden perään haikalet hirveästi jotka sinua pitävät säälittävänä.
Keskimäärin paras pariutumisikä vakvassa mielessä jos näin nyt edes voi sanoa, on miehillä kuietnkin se 25 ja siitä eteenpäin. Monet pariutumishaluiset naiset eivät edes nuorempia ota "vakavissaan". Eli tuo 20-25 on optimaalisinta aikaa siihen kuuluisaan nuoruuden elämiseen ja koemusten hankkimiseen.
Tyyli on kuitenkin vapaa ja kaikki kombinaatiot mahdollisa. Ruoho on aina vihreempää aidan toisella puolella ja maailma on jälkiviisaita täynnä. Paras elämän ohje on kuitenkin että aina tekee mikä parhaalta tuntuu ja välttelee isoja vahinkoja jos mahdollista.
Tsemppiä ja älä riko ittes..
Mun mielestä on todella hienoa että ei pane ihan mihin reikään tahansa. On hienoa että olet jaksanut odottaa ihmistä josta välittää, jolle sitten menettää poikuus. Minusta olisi ihana löytää omaikäinen mies, joka ei olisi ollut vielä kenenkään kanssa. Tosin kyllä myös "kokenut" mieskin on kiehtova, mutta eipä sillä kokemuksella niin suurta merkitystä ole. Aikaa kuitenkin on, suosittelisin odottamaan naista joka merkitsisi jotain sinulle. Mutta jos itse olisin vielä neitsyt niin luulen että olisi kire menettää se, juuri pelko siitä että nauraako joku, ajatteleeko joku että toi ei ole saanut ketään (jos kertoo jollekin neitsyydestään). Ehkä sinun täytyy vaan kuunnella sydämen ääntä :P. Jos asiasta tulee liian suuri taakka niin sitten täytyy etsiä baarista vaan joku ja käydä panemassa. Mutta jos maltat niin odota. Onnea, valitset sitten kumman tien tahansa :).
Sen verran sanon omasta kokemuksestani, että tilanne ei välttämättä ole ihan niin huono kuin tuosta seuraavasta lauseestasi voisi ajatella:
"Sitä seksiä voi kyllä pihdata, mutta muista että miehenä joudut sen tyttösi joskus kuitenkin metsästämään ellei joku ihme tuuri käy ja homma toimi toisinpäin."
Kyllä se ihme tuuri on mahdollinen, sillä minä "säästin" itseäni kolmekymppiseksi - en silti missään nimessä tieten tahtoen vaan siksi etten vain saanut tehtyä mitään asian eteen - mutta sen jälkeen tapahtumat etenivät niin, että minut on kahdesti metsästetty avioliittoon asti ja lyhyempään loppuneita yrityksiäkin on ollut viitisen kappaletta, vaikken ikinä ole edes hakeutunut paikkoihin tai tilanteisiin, joissa parinmuodostuksen varsinaisesti pitäisi tapahtua. Vaikka sanotaan, ettei kukaan tule kotoa hakemaan, suurin piirtein jopa niin on todella käynyt.
Tämä taitaa olla vähän sellainen aihe että eriävät mielipiteet otetaan helposti piruiluna, mutta vannon ettei tämä ole millään tavoin sellaiseksi tarkoitettu. :)
Omasta mielestäni - ja korostan että tämä on vain henkilökohtainen näkemykseni - itsensä tarkoituksellinen "säästäminen" on juuri sitä, turhaa. Seksi on mukavaa, ihanaa, hauskaa puuhaa, mutta ei sitä(kään) tarvitse niin kuolemanvakavasti ottaa (huolehditaanhan kaikki ehkäisystä kuitenkin!). Ihmisen kanssa voi jakaa vaikka vain yhden yön, ja se voi silti olla ihanaa ja nautinnollista, vaikkei se sen enempää merkitsisikään tai vaikket enää koskaan tapaisi toista osapuolta. En ole ikinä ymmärtänyt argumenttia että kaikki seksikokemukset jotka eivät tapahdu "Sen Oikean" tai vähintäänkin pitkäaikaisen seurustelukumppanin kanssa, olisivat turhia. Miten niin turhia?
Ei sinun tarvitse lähteä "baariin hakee pilluu", kuten asian ilmaisit, mutta jos ja kun vastaan tulee ihmisiä joista pidät, ei kannata jäädä liian pitkäksi aikaa miettimään mitä siitä tulee tai onko aineksia "vakavaan" suhteeseen. Tartu hetkeen.
Minulla ei ole aavistustakaan montako kumppania nykyisellä poikaystävälläni on ollut, eikä se minua kiinnostakaan. Tärkeintä on että me olemme nyt yhdessä ja vain toisiamme varten.
Sitä paitsi seksi ensimmäistä kertaa uuden ihmisen kanssa on aina omalla tavallaan "eka kerta".
Onnea valitsemallasi tiellä, tärkeintä on että kuuntelet itseäsi ja teet niinkuin itsestäsi parhaalta tuntuu. Älä taivu painostuksen alla, suuntaan eikä toiseen, sinä olet ihmisenä juuri sinä, olit sitten nainut sataa naista tai et yhtään. Hyvää syksyn jatkoa!
teet minkä päätöksen tahansa, elät sen kanssa. Mistä sitäpaitsi edes tiedät mitä "menetät" kun et ole koskaan kokeillut? Siinä vaiheessa on aivan sama vaikka sitten odottelisit vielä jonkin aikaa Sitä Oikeaa. Itse olen 23v ja neitsyt, ilman mitään päätöksiä asian suhteen. Tähän asti nyt vain on tultu, eikä ole kiirettä. Tietysti välillä haluttaa aivan jumalattomasti ja joskus on ollut juuri niitä hetkiä kun tulee miettineeksi "pitäskö vaan mennä ja naida ensimmäistä halukasta", mutta olisko olo sen jälkeen yhtään tämänhetkistä parempi? Teet minkä päätöksen vaan, se on juuri oikea päätös sinulle. Itselläni tämä.
haluiaisn viedä tämän ajtatuksen vielä pitemmälle:
itselläki on ollut "tiettyjä mahdollisuuksia neitsyyden menetykseen" (25wee mies) ja varmasti katsonut elämänsä aikana auton ratin takana ja sen ympärillä enemmän kuin taksi mies konsanaan: eli tiivistettynä:
naiset rakastaa sua sitä enemmän 1.mitä laihempi ja 2.rentumpi= julmempi oot 3. varakkaadullakin saa.. toiset taas rakastuu sun autoon... täsä on nyrkki säännöt ja loput saa mitä annetaan..