Kenellä on kokemuksia siitä että saksilla leikkaaminen sunnuntaina oli sopimatonta, kun
arkenakin ehtii? Tämä oli joskus 70-luvun lopulla ainakin oman muistikuvani mukaan.
En ole varma laitettiinko tämä oppi kososlaisuutena pois sitten 80-luvun alussa, kun siitä ei omassa perheessäni enää myöhemmin puhuttu.
arkenakin ehtii? Tämä oli joskus 70-luvun lopulla ainakin oman muistikuvani mukaan.
En ole varma laitettiinko tämä oppi kososlaisuutena pois sitten 80-luvun alussa, kun siitä ei omassa perheessäni enää myöhemmin puhuttu.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Muistan saman 80-luvun alusta. Äiti muisti aina varoitella, jos erehtyi ottamaan sakset sunnuntaina käteensä. Saattoi tosiaan olla, että vuosikymmenen lopulla tapa jotenkin liudentui pois.
Nyt kun jälkeenpäin ajattelee, tuntuu jännältä, että leipää sai leikata veitsellä, perunat kuoria jne. mutta saksilla leikkaaminen oli väärin. Olisihan leivänkin voinut taittaa ja potut keittää kuorineen...
että vanhempani sanoi monesti minulle että Taivaanisä panee käden väärään kun leikkasin saksilla. Äärimmäisen typerää pelottelua pienille lapsille. Sama koski puukkoa ja kirvestä sekä kaikkia teräaseita.
Muistelen 80-luvulta tällaisen ajatuksen kuulleen ja koski muitakin pikku askareita.
Juutalaisilla oli tällaisia tapoja sapatin osalta. Esim. leipä leikattiin valmiiksi edellispäivänä jotta sitä ei tarvi sapattina leikata.
Vaikka olen syntynyt ja kasvanut sellaisella alueella, jossa syntilistaa piti tikitilleen noudattaa, en tähän sunnuntasaksimisen syntiin törmännyt kertaakaan. Kaikki muut palstalla näkyneet sunnuntaisynnit ovat tuttuja omasta nuoruudestani.
Osaatko sanoa, mitä perustelua sunnuntaisaksimissynnille käytettiin?
synti vaan kyseessä oli lepopäivän pyhittäminen niin ettei pieniäkään "turhia" askareita tehty. Ilmeisesti ajatus oli että saksilla tehdään vain töitä tai pieniä askareita kuten ylläolevakin kirjoitti.
Itse vierastan tuota syntilista-ajatusta. Minusta joidenkin käyttämä "perinnäissäännöt" kuvaa paremmin niitä seurakunnan käsityksiä oikeasta ja väärästä. Ja nämä ovat ajanmittaan muuttuneet ja eläneet. Ja siten eri paikkakunnilla on saattanut olla erilaisia käsityksiä riippuen siitä kuinka vaikutusvaltaisia tai ehdottomia ihmisiä siellä on ollut.
Sitä epäilinkin, että se liittyy niihin muihin vastaaviin suunnuntaikieltoihin. Vaikeahan tuohon on muutakaan perustetta keksiä.
lähinnä siinä yhteydessä että esim. kysiä ei sovi pyhän leikata.Tässä merkityksessä tuo saksilla leikamisen "synti" tuli esille syntilistaa kootessa.
Perinäisäänöt ovat oikein hyvä ja kuvaava ilmaisu noile syntilastalla kunakin aikana olleille asioille...
Kuitenkin se mikä niissä ihmetyttää on se että niitä noudatetaan kuin ne olisivat autuuden ehtoja mitä ne eivät ole. Ja toinen asia on se että niiden noudattamatta jättämisestä myös puhutellaan ikään kuin niiden noudattamatta jättäminen olisi vähintäänkin julkisynti.
"Ja siten eri paikkakunnilla on saattanut olla erilaisia käsityksiä riippuen siitä kuinka vaikutusvaltaisia tai ehdottomia ihmisiä siellä on ollut."
Ikävää on se että nämä edottomat ihmiset myös piirtävät rajoja, ehdolistavat uskon perinäisäätnöjen noudatamiseen ja sitä kautta luopuvat teoilla kuormittamattomasta evankeliumista. Ja myös odottavat kaikkien tekevä niin.
ainakin oli meilläpäin syntiä. Muistan, kuinka olimme koko perhe tulleet pitkän matkan takaa reissusta sunnuntaina ja äiti halusi pestä meidät ennen kouluaamia. Äiti muistutti meitä, ettette sitten saa kertoa kenellekään, että meillä sauna lämpisi sunnuntaina ettei tule turhia puheita! Elettiin sitä aikaa, että äiti pelkäsi joutuvansa seurakunnan eteen syytettynä sunnuntaisaunomisen synnistä.
joo tuota on meillä vieläkin..
mutta nyt ku olen aikaa sitten muuttanu kottoo poisa.. ja asun omillani.. naapurit (ovat lestadiolaisia) niin käyvät saunassa sunnuntaina, mutta minä en saa imuroida silloin.. tulivat kerran sanomaan...
Pohjoispohjanmaalla ei ole ollut sunnuntaina leikkaamissyntiä. Varsinaisia töitä ei tehty esim. matokuteiden leikkausta. Vieläkin pyhitetään lepopäivä ja ei tehdä arkista työtä kotona, mikä on todella hyvä asia.
Kyllä saksien käyttö ja askartelu sunnuntaina oli meillä syntiä pohjois-pohjanmaalla, pyhäjokilaaksossa.
oulujokilaaksossa
meillä Koillismaalla. Kyllä se syntiä oli. Sai keksiä konstin jos kommervinkinkin, että sai paperiarkin pyhänä poikki.
Eikös ne fariseuksetkin jo Jeesuksen aikana pohtineet sitä, kuinka pitkästi saa sapattina kävellä ja saako vasikan nostaa kaivosta. Kososlaisina on tällaiset pohdinnat hylättävä.
...
...onkaan se, sinänsä naurettava "saksikielto".
Pyhänä ei meilläkään saanut toimittaa mitään askareita.
Vain naisväki = vaimo ja tyttäret, saivat suorittaa sunnuntaisinkin määrättyjä töitä.
Lehmät täytyi lypsää. Lampaat tarvitsivat heinää. Perhe tarvitsi ruokaa.
Lettuja sai paistaa, mutta ei leipoa leipää!?
Kahvia sai keittää, mutta ei leipoa pullaa!?
Jos tarkastelemme sitä rehelliseltä pohjalta, oli siinä mukana paljon "juutalaista", Vanhan testamentin opinkäsitystä.
Tämä kerrottuna siitä, mitä lapsuudestani muistan - 40-50 luvun ajoilta.
Terveisin: observer.
Lapsuudessani meillä Oulun lähellä ei ollut saksien käyttökieltoa sunnuntaisin, mutta kun menin kylään Lappiin toiseen lestadiolaisperheeseen, niin siellä oli. Ihmettelin kovasti, miksi sunnuntaina ei saanut leikata paperinukkeja tai askarrella. Ilmeisesti siinä perheessä saksia sai käyttää tarpeellisempiin asioihin sunnuntainakin, mutta lasten askartelut oli "pyhätöinä" kielletty.