Useasti olen lukenut monien
valitusta siitä, että neuro
ei ota ongelmia tosissaan ja
määrää lisää lääkettä periaatteella:
"Koitetaan, jos olisi apua".
Miten tämä asia voitaisiin muuttaa??
Mikä olisi se kaiken kattava neuvo
tuleville neuroille???
Vihjeitä pliis:)
valitusta siitä, että neuro
ei ota ongelmia tosissaan ja
määrää lisää lääkettä periaatteella:
"Koitetaan, jos olisi apua".
Miten tämä asia voitaisiin muuttaa??
Mikä olisi se kaiken kattava neuvo
tuleville neuroille???
Vihjeitä pliis:)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Minun käsitykseni mukaan epilepsia on nimenomaan sellainen tauti, johon lääkityksen löytäminen on hakuammuntaa. Juuri niinkuin sanoit, "koitetaan, jos tästä olisi apua". Muuta ne neurologit eivät oikein osaa eivätkä voikaan tehdä, kun sinne aivojen sisälle ei voi kurkistaa eikä mikään magneettikuvaus anna tulosta, että "Deprakine sopii tälle" ja "Keppra sopii tuolle". Sopiva lääkitys löytyy vain kokeilemalla.
Itse sain diagnoosin kolmen ison kohtauksen jälkeen, vietin kaksi päivää Kanta-Hämeen keskussairaalassa lääkityksen aloitusta varten. Se oli silloin Deprakine, ensi alkuun voin tosi pahoin ja oksensin, sitten alkoivat kädet vapista todella häiritsevästi (olen sairaanhoitaja - kävi mahdottomaksi esimerkiksi laittaa tippaa potilaalle) ja lihoin 15 kiloa. No, vaihdettiin Keppraan, laihduin 18 kiloa mutta tukka rupesi lähtemään päästä ja vapina jatkui. Vaihdettiin Lyricaan, tuli kohtauksia. Vaihdettiin Topimaxiin, laihduin vielä vähän (aloin olla jo luuranko) mutta kohtaukset jäivät pois, samoin muut sivuvaikutukset. Nyt olen tyytyväinen, kohtaukseton (jo kolme vuotta) ja hoikka Topin syöjä.
Ei auta muu, kuin kokeilla ja taas kokeilla. Kyllä se sopivin, tai sanotaan vähiten haitallinen sieltä viimein löytyy.
lääkäriäkin.
kantapään kautta on koettu
(kukaan heistä ei ole vasta valmistunut)
mulla on neljä lääkäriä jokaisella on
oma käsitys mikä lääke sopii minun
tilanteeseen.
nyt hirvittääkin mennä neurolle kun on aika
parin viikon päästä
toinen lääkäri poisti sen lääkkeen jonka
hän oli viimeksi määrännyt ja kirjoittanut
erityiskorvattavuuden
en tiedä sanonko suoraan että soita
toiselle lääkärille vai alanko änkyttään
miksi se lääke poistettiin jälkimmäinen
varmaan tulee tapahtumaan
joka kerta olen joutunut selittämään toisen
lääkärin tekosia minusta se ei kuulu
potilaan tehtäviin
Olin monta vuotta sellaisen neurologin asiakas, jolle potilas oli välttämätön paha. Käynnit olivat lähinnä päivää-onko kohtauksia-näkemiin linjalla ja reseptit uusittiin kuin liukuhihnalla. Onneksi ymmärsin lopulta vaihtaa lääkäriä.
Uusi neurologi olikin sitten oikea aarre, ihminen joka kuuntelee ja kyselee, on kiinnostunut työstään ja potilaistaan. Ensi töikseen hän vaihtoi lääkkeeni Deprakinesta Trileptaaliin, ja täytyy myöntää että se toimii ainakin omalla kohdalla paremmin. Vaikka tämä uusi neurologi varoitteli, ettei toimivan lääkkeen löytäminen ole helppoa, ei omalla kohdalla vaikeuksia ole ollut.
Tuskin tuohon yrityksen ja erehdyksen kaavaan on olemassa oikotietä.
Kaiketi paras neuvo uusille neuroille olisi käsky kuunnella potilaitaan, hehän ovat oman itsensä asiantuntijoita. Turhan moni lääkäri, alasta riippumatta, jättää potilaan havainnot kuuntelematta. Tosin täytyyhän siinäkin pitää joku tolkku, ettei tee koko diagnoosia potilaan luulojen varaan. Kultainen keskitie tai jotain...
Luulen, että niitä on turha neuvoa, suuttuvat vaan ja eivät enää edes puhu. Toiseksi kattavaa neuvoa ei varmaan ole olemassa, pitää tyytyä vähempään.
Jos neurologi koittaa tosissaan, että oisko apua, niin mielestäni se on jo hyvä suoritus. Mitä muuta hän voisi tehdä?
Näin krapulassa ei ainakaan tule mitään mieleen.
Liikaa määrätään päällekkäisiä lääkkeitä, siis moniakin epi lääkkeitä yhtä aikaa. Samalla määrätään masennuslääkkeitä. Tämä yhdistelmä taas tekee sen että lääkkeet voivat vahvistaa toisiaan ja -tai kumota. Samalla lääkearsenaali vahingoittaa maksaa ja munuaisia. Osa yhtäaikaisista lääkkeistä on esim. minulle aiheuttanut sen että aamulla olen aivan jäykkä ja kylmä. Tämä johtuu siitä, että lääkkeet vahvistivat toisiaan ja sydän ei jaksa pumpata aivoihin tarpeeksi verta. Tämä taas sitten lisää kouristuksia, joita on jo muutenkin liikaa. Nyt kaikki lääkärit on nostaneet kädet pystyyn. Potilasvahingosta asian käsittelyyn valmistelija lohdutti minua tänään, että en saa mitään korvauksia kun olen vielä hengissä. Pitäsisi siis kuolla ja jättää orpo. Olen koulutettuna kauhuissani tämänlaatuisista keskusteluista. No laitoin sen Lääninhallitukseen. Odotan vastauksia moniin asioihin. Mikään ei minua enää paranna, mutta että kuollakin pitäisi.. vastaan vielä laitan, mutta jos olisin tämän esimies, antaisin heti potkut.
ikävä kyllä:(
Itse olen joutunut kipujen
takia syömään pillereitä
useampaa sorttia ja
useammasta niistä tuli
pahoja sivuvaikutuksia.
Viimein sitten vatsalaukku
antoi periksi ja alavatsan
peitteet ns. paloivat sekä
haava siihen päälle.
Lääkkeeksi olisi määrätty
vatsaa suojelevia lääkkeitä.
Kysyessäni vaikutusta siihen
miten epilääkkeen imeytymisen
käy, niin ympäripyöreästi
tuli vastaus "ehkä on vaikutusta".
Päätin jättää lääkkeen ottamatta.
mitä meinas tapahtua kun lääkäri ei
usko potilasta:
Noin 12vuotta sitten mulla oli absenor,
tegretol ja lääkäri ehdotti sitä lamictal
kokeilua suostuin tietenkin lääkärithän
on aina oikeassa silloin ajattelin niin.
siittä lähtien sain kuulla joka kerta olevani
alkoholisti kun maksa arvot oli aivan sekaisin
yritin sanoa että en juo ollenkaan silloin en
juonut kun oli vasta syntynyt poikakin
sitäkään hän ei ottanut huomioon,
sitä kesti noin pari vuotta koska kohtaukset
ei muuttuneet eikä parannusta tullut päätti
hän ottaa tegretolin pois niin heti maksa
arvot meni kohdilleen
muistan aina kun hän hiljaa sanoi että:
sehän oli jo lähellä että ei sulla maksa
poksahtanut ja naurahti
Itse en kyllä usko, että lääkkeistä maksa-arvoni olisi menneet sekaisin, mutta tästä ylettömästä juomisestani maha on kasvanut ja selkään koskee... oliko oireena sulla selkäkipu, jos maksa-arvot oli koholla? vai näkyikö ne vain verikokeessa.
Olipas taas lääkärillä kommentti, jos nauroi.
se sun mahas kasvu alkaa tuntuu
siellä selässä.
ps.kristillisten puolue oli ehdottanut
karkkiveron korotusta hävetköön!!!!!!!!!!!!!!!!
selkäkivuista on hankkia
kiikkustuoli -ei siis koske
tapaturmaisesti loukkaantuneita
tai välilevystä kärsiviä.
Kiikkustuolilla keinuessa
käytetään vain ylävartaloa
keinumisen aikaan saamiseksi.
Tällöin ne tärkeimmät eli
sisäiset lihakset selkärangan
ympärillä saavat liikuntaa.
Tarkoituksella mainitsin nuo
kaksi asiaa jolloin ei auta
kiikkuminen ainakaan ennen
hoitotoimenpiteitä.
Muistathan tehdä nostot oikein:)
Kannattaa hoitaa selkäsi kuntoon
mahdollisimman nopeasti, jottet
joudu loppu elämääsi säryistä
kärsimään.
aikoinaan Neurotol Slow aiheutti maksa-arvojen huiman nousun; se todellakin tuntui selässä, alaselässä. Verikokeillahan ne maksa-arvot tietenkin testataan. Omat maksa-arvoni nousivat lähelle kroonisen alkoholistin arvoja ennen kuin neurologi siihen reagoi. Sekä vatsa että alaselkä olivat kipeät.
Mä en enään anna periksi ja etenkin niiden tyhjien lupauksien perään katson,
että ne myös pidetään.
Heittopussina en suostu olemaan!
Vaadin ja vaadin oikeuksiani siinä olen
tullut viisammaksi, kun neuron luona käyn.
Mulle on turha jauhaa paskaa sillä jo
olen kaikki p.... ennen kuullut.
Nyt haen fakta tietoa ja heidän osaamistaan.
Kokeiluja täytyy tehdä, mutta kaikkeen
ei pidä suostua.