jotta vvsk toimisi optimaalisesti vanhan nollatun asennuksen saneerauksessa (kun kyseessä on se ryhmän viimeinen pistorasia) niin pitäisi asentaa kevi edelliselle jakorasialle ja nollata siellä. Näin ollen vvsk laukeaa heti kun se havaitsee vuotovirran vaiheesta keviin. Mutta, jos vain asennetaan vanhan nollatun pistorasian tilalle vvsk:lla varustettu pistorasia ja nollataan se, vvsk ei toimi heti vaan vasta silloin kun jännitteelliseen kuoreen kosketaan ja virta alkaa kulkea Simon läpi. Tämä on parannus alkuperäiseen, mutta onko laillista?
Tästä on kysytty näköjään aikaisemminkin mutta se päättyi ratkaisemattomaan. Eli, perustellut vastaukset mielellään vaikkapa 6000:een viitaten;)
Tästä on kysytty näköjään aikaisemminkin mutta se päättyi ratkaisemattomaan. Eli, perustellut vastaukset mielellään vaikkapa 6000:een viitaten;)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei ole päättynyt ratkaisemattomaan, vaan nollaus tehdään vv-suoja pistorasialla eli jomppi nollasta suojakoskettimeen ja kaikki toimii kuten pitääkin. Suoja laukeea heti kun vuotovirta ylittää sen 30 mA rajan. Jos et usko ilman perusteluja, niin testaa ja huomaat että kyllä toimii.
mukaan tavanomaisen 30 mA vikavirtasuojan tulee laueta enintään 300 ms, kun vikavirta on alueella >15...30≤ mA.
huolimattomasti, mutta sen sisältö ei oikein avautunut. Voisitko hiukan perustella väitettäsi? Siis sitä toiminnan/nollauksen eroa kalusteessa tai jakorasiassa. Vikavirtasuojan sisältävän pistorasian osalta nollaus on toki tehtävä kalusteen syötön puolella, jolloin nollaukseen käytetty johdin on lyhyempi. Vikahan on molemmissa tapauksissa pistorasian kuorman puolella.
Jos nollaus tehdään vvs:n jälkeen pistorasialla, toimii vvs toki silloin jos vuotovirta menee laitteesta esim ihmisen kautta vaikka lattiaan.
Jos vuotovirta on laitteessa sisäisesti, sitä ei vvs näe, koska verkosta tulee sama virta kuin palaa. Ts, ei ole eroa.
Kun nollaus on tehty ennen vvs:ää, jolloin pistorasialta viedään kevi keskukselle, kummassakin em. tapauksessa vvs näkee vian.
olikin selvä ajatusvirhe. Eli tuo spekuloimani tapaus esiintyisikin jos nollatun pistorasian ja syötön välille laitetettaisiin vvsk, eli nollaus olisi tehty pistorasialta katsoen ennen vvsk:ta. Vai olenko jälleen väärässä?
jotenkin näin: Jos mitä tahansa nollattua ja vikavirtasuojattua ryhmää kuormitetaan, vikavirtasuoja laukeaa välittömästi. TN-C -järjestelmässä vvsjk ei siis voi käyttää, koska se laukeaa heti. Syynä on tietysti se, että osa kuormitusvirrasta palaakin suojajohdinta pitkin takaisin ja suojalaitteen summavirtamuuntajalla meno-paluu -virtatasapaino häviää.
Vikavirtasuojaa ei voi nollata sisäisesti. Nollaus on tehty joko suojalaitteen edessä tai takana (syötöstä katsottuna) ja se voi toimia oikein vain ensimmäisessä vaihtoehdossa.
olkoon pistorasia nollattu vaikka vvs jälkeen. Kun kuorma on vaiheen ja nollan välissä, niin kyllä sama virta kulkee mennentullen vvs:n läpi. Vai eikös kuljekin??? Miksi se laukaisisi vvs:n ??
-mitään ei tapahdu,jos nollattu suko vain asennettu-eihän siinä mitään tapahdu-kunnes tökätään laite ja painetaan napista on/off=on-niin laukeaa.
Laukee tai ei laukee heti.
Oletetaan nollattu pistorasia joka on vvsk:n takana ja tähän liitetään leivänpaahdin jossa on runko ja jalat metalliset, kytkinpainikkeet taasen eristetty muovinen.
Jos kyseinen leivänpaahdin on metallisen tiskialtaan päällä tällöin vvsk laukeaa käynnistettäessä.
Jos leivänpaahdin on eristeellisen tason esim. leikkuulaudan päällä tällöin vvsk ei laukea, ellei joku näpelöi kuorta ja jotain maadoitettua esinettä.
yst pn
eli tarkoitat että jos pistorasia on nollattu ja laita metallisen leivänpaahtimen tiskipöydälle, niin osa virrasta karkaa tiskipöydän kautta....
Sama tapaushan tulee vaikka kevi olisi tuotu ennen vvs:ää....
Ja tarkoittaa sitä teoriassa että jos yhdistät nollan tiskipöytään niin vvs laukeaa silloinkin.
Kohta joutuu kokeileen kun ei muuten ymmärrä :)
ongelmaa kirjoitti
"eli tarkoitat että jos pistorasia on nollattu ja laita metallisen leivänpaahtimen tiskipöydälle, niin osa virrasta karkaa tiskipöydän kautta....
Sama tapaushan tulee vaikka kevi olisi tuotu ennen vvs:ää....
Ja tarkoittaa sitä teoriassa että jos yhdistät nollan tiskipöytään niin vvs laukeaa silloinkin.
Kohta joutuu kokeileen kun ei muuten ymmärrä :)"
Juuri sitä tarkoitan(siis jos tiskipöytä on maadoittunut ja leivänpaadinta käytetään).
Jos kevi on tuotu ennen vvsk:ta ja pisrorasia on nollattu silloin vvsk:n pitää aina laueta kun sitä kuormitetaan.Jos sitä ei ole nollattu, niin nollan kautta maadoituksiin ei karkaa harhavirtoja eikä vvsk laukea ellei laite vikaannu.
Jos vvsk pistorasian nolla yhdistetään maadoitukseen vvsk:n pitää kuormitettuna aina laueta riippumatta onko pistorasia nollattu tai ei.
yst pn
Nollaaminen taitaa olla kyllä jo kiellettyä...
On se tuossa mun sfs6000:ssa vielä sallittu.
parannus vvsk:n käytössä on tietysti suojalaitteen toimiminen viimeistään 30 mA virralla vaiheen vuotaessa maihin. Jos Simon läpi pitää kulkea joko 30 mA tai C16A jsk:n tapauksessa 160 A ennen kuin suojalaite toimii nopeasti, on helppo arvata kumpi sattuu enemmän.
Vikavirtasuojakytkin tarvitsee sen virtaepätasapainon toimiakseen, joten osan virrasta täytyy mennä muuta reittiä kuin suojalaitteen läpi. Siksi on toki mahdollista tehdä sellaisiakin nollattuja asennuksia (=ei erillistä suojajohdinta), joissa suojalaite ei kuormitettuna heti laukea, vaan tarvitaan se eristysvika suojalaitteen laukeamiseksi. Mutta juuri sellaisia vikoja vartenhan koko suojalaite on tarkoitettukin.
niin ei tarvitse arvailla, toimiiko vai ei.
Miksi yleensä laite pitäisi nollata, jos on
varustettuna vikavirtakytkimellä.
Varmaa on, jos nollataan, niin kaikki virta
ei palaa nollaa pitkin, riippuen onko eriste-
tyllä alustalla vai suoraan laite maissa.
Eli, piste ei pullistu, pisteeseen tulevien
virtojen summa on sama kuin siitä lähtevien
ja jos osa lähtee maan kautta, niin vvk varmasti
laukeaa normaalikäytössä ja sitä ei voi käyttää,
kun laite on nollattu.
Siis entä jos laittaa vvsk:n maadoittamattomaan (nollaluokan) rasiaan ja liittää siihen maadoittamattoman laitteen. Eihän summavirtamuuntaja toimiakseen suojajohdinta tarvitse. Eristevian tms. tullessa ei kai ole vvsk:n tai simon kannalta suurtakaan merkitystä meneekö vuotovirta suojajohdinta vai simoa pitkin hukkaan, kunhan se vain on alle 30mA.
Tuhansissa vanhoissa asunnoissa on maadoittamattomia (siis nollaluokan, EI nollattuja) pistorasioita käden ulottuvilla keskuslämmityspattereista, täysin laillisesti, mutta käsittääkseni 6000 mukaan vvsk:n laitto näihin ilman maadoitusta on kielletty. Eikö tässä vvsk:n käytöllä saataisi todella helposti vanhan asennuksen turvallisuutta paranemaan oleellisesti?