Sosiaalisten tilanteiden pelko

Lääkäriin voisin mennä,mutta terkkari vois neuvoa miten käytännössä se tapahtuisi.Mutta kiitti vastauksesta! Minkä merkkisiä lääkkeitä on ja miten ne vaikuttavat?

damocha kirjoitti:

Lääkäriin voisin mennä,mutta terkkari vois neuvoa miten käytännössä se tapahtuisi.Mutta kiitti vastauksesta! Minkä merkkisiä lääkkeitä on ja miten ne vaikuttavat?

hakea vertaistukea. Esim. vertaistuki.net on hyvä. Sieltä saa paljon tietoa.

damocha kirjoitti:

Lääkäriin voisin mennä,mutta terkkari vois neuvoa miten käytännössä se tapahtuisi.Mutta kiitti vastauksesta! Minkä merkkisiä lääkkeitä on ja miten ne vaikuttavat?

lähde: introspekt.fi

---

Lääkehoito

Beettasalpaajat
Beettasalpaajat ovat adrenaliinin vaikutuksia kohde-elimissä (esim. sydän, lihaksisto) vähentäviä, alunperin sydän ja verisuonitautien hoitoon kehitettyjä riippuvuutta aiheuttamattomia lääkkeitä. Niillä on mahdollista kontrolloida kiusallisia sydämentykytys- ja vapinaoireita lamaamatta ihmistä psyykkisesti. Monet muusikot, luentojen pitäjät tai julkiset esiintyjät ovat saaneet niistä apua "ramppikuumeen" hallintaan, samoin moni jännittynyt miniä saa tiukemman otteen kahvikupistaan anopin 70-vuotispäivillä.

Ainakaan yksinään niistä ei ole riittävää apua kovin laaja-alaisen jännittyneisyyden hoidossa. Beettasalpaajilla ei ole suoraa ahdistusta lieventävää vaikutusta, masennusoireita voi jatkuvampi beetasalpaajalääkitys pahentaa. Yleisimpiä sivuoireita ovat isommilla annoksilla ja jatkuvassa käytössä maksimaalisen fyysisen suorituskyvyn lasku, seksiongelmat, ääreisverenkierron häiriöt tai verenpaineen lasku (huimausta etenkin hoikilla tytöillä).

Masennuslääkkeet
Masennuslääkkeitä pidetään nykyään ensisijaisvalinta vaikeassa, pitkäaikaisessa ja moniin tilanteisiin yleistyneessä sosiaalisessa pelokkuudessa. Etenkin dopamiini- ja serotoniinitoimintaa kohentavat lääkkeet lisäävät sosiaalista aktiivisuutta ja spontaanisuus, vähentävät itsetarkkailua ja tilanteiden etukäteismurehtimista sekä hillitsevät paniikkireaktioita. Vaikutus alkaa vähitellen ja saavuttaa huippunsa vasta 2-3 kuukauden kuluessa. Ensimmäisenä vaikutus huomattiin vanhoilla ja erittäin vahvoilla masennuslääkkeillä, myöhemmin vaikutus todettiin uudenaikaisilla lääkkeillä.

Hoidolla voidaan auttaa potilasta pahimman tilanteen yli esim. 4-6 kk ajan tai pitempikestoisemmassa tilanteessa sitä voidaan käyttää hyvinkin pitkään. Pitkäkestoisessa pelokkuudessa tilanteeseen liittyy erittäin usein myös masennusta, joihin lääkkeillä siis myös on tehoa.

Masennuslääkkeisiin ei tule kemiallista riippuvuutta. Masennuslääkkeet toimivat usein erinomaisena tukena psykoterapialle ja omaehtoiselle tilanteisiin totuttautumiselle. Potilas ei koe olevansa lääkkeestä riippuvainen ja riittävän pitkä hoito ohjaa potilaan elämän aivan uusille urille: aiemmin mahdottomat asiat ja tilanteet tulevat vähitellen helpoiksi ja tutuiksi, sosiaaliset taidot karttuvat, itsetunto, minäkuva ja ihmissuhteiden mallit korjaantuvat. Tällä tavalla opitut asiat tulevat helpommiksi myös lääkityksestä luopumisen jälkeen.

Myönteiset vaikutukset alkavat vasta viikkojen kuluessa, aivan alkuvaiheessa voi ahdistus jopa pahentua. Muita mahdollisia sivuvaikutuksia ovat mm. alkuvaiheen univaikeudet, päänsärky, väsymys ja pahoinvointi. Vakavia sisuvaikutuksia esiintyy hyvin harvoin. Yhteisvaikutuksia kohtuullisen alkoholinkäytön kanssa ei juuri esiinny, mutta säännöllisempi alkoholinkäyttö heikentää selvästi masennuslääkkeiden tehoa.

Rauhoittavat lääkkeet
Nykyään rauhoittavina lääkkeinä käytetään lähes yksinomaan bentsodiatsepiinejä. Varsinaisia kunnollisia tutkimustuloksia rauhoittavien lääkkeiden tehosta sosiaalisissa peloissa on hyvin vähän, vaikka niitä edelleen käytetään runsaasti monenlaisen ahdistuneisuuden hoidossa. Rauhoittaviin lääkkeisiin liittyy aina tottumisriski, isoilla annoksilla ne huonontavat henkistä suorituskykyä esim. esiintymistilanteissa ne eivät hoida vaikeaan pelokkuuteen kovin usein liittyvää masennusta. Iäkkäimmillä ihmisillä ne lisäksi altistavat muistihäiriöille ja kaatumisille. Haittojensa takia ne tulisi säästääkin vaikeimman sosiaalisen pelokkuuden pahimpiin kriisivaiheisiin. Paras näyttö tehosta sosiaaliseen pelokkuuteen on saatu alpratsolaamilla ja klonatsepaamilla.