Muutamat valppaat tarkkailijat ovat ennustaneet Yhdysvaltain talouden romahtamista ja maailman kapitalismin talouskriisiä jo ainakin vuoden verran. Yleensä ottaen maailmalla ja varsinkin Suomessa on kuitenkin nukuttu ruususen unta näihin päiviin asti.
Kunnes pörssikurssit viime viikolla alkoivat luisua yhä jyrkemmin alaspäin ympäri maailman, kun pelko yhdysvaltalaisten asuntolainojen aiheuttamista tappioista ei ottanut laantuakseen. Lasku ei keskittynyt millekään yksittäiselle sektorille, vaan osakkeet laskivat kautta linjan sijoittajien siirtäessä rahaa turvallisempiin kohteisiin tai paikkaillessa tappioitaan.
Luisun aiheutti epävarmuus siitä, miten laajalle niin sanotuista subprime-asuntolainoista koottujen arvopapereiden aiheuttamat tappiot leviävät.
Kriisin siemenet kylvettiin, kun köyhille, työttömille tai muuten luottokelvottomille yhdysvaltalaisille alettiin tyrkyttää asuntoluottoja markkinoiden piristämiseksi. Ottajia löytyi paljon, vaikka riskilainaajien korot olivat paljon tavanomaisia korkeampia. Subprime-luottoja myöntäneet pankit paketoivat asuntoluotot isoiksi velkakirjoiksi, jotka arvostetut luottoluokittajat luokittelivat investointikelpoiseen A-luokkaan ja joita myytiin suurin määriin sekä institutionaalisille että yksityisille sijoittajille. Velkakirjat lupasivat korkeita tuottoja. Tämän luottojärjestelmän luojat ja sijoittajat vain unohtivat, että järjestelmän perusta, köyhät ja luottokelvottomat lainanottajat, eivät koskaan ennenkään olleet selviytyneet veloistaan eivätkä selviydy nytkään.
Kun luottoluokittajat vihdoin äkkäsivät ongelman ja varoittivat laskevansa riskilainoihin kytköksissä olevien velkakirjojen luottoluokituksia, puhkesi kriisi, joka globaalistui, pörssit lähtivät luisuun, luottopula yllätti, korot nousivat. 3 000 miljardia dollaria "paloi" hyvin lyhyessä ajassa kansainvälisillä pörssi- ja velkakirjamarkkinoilla. Pääoman tuhoutuminen alkoi suurrahastojen konkursseilla. Kyse oli suursijoittajien ja pankkien investoinneista USA:n asuntomarkkinoilla.
Viime viikon loppupuolella keskuspankit reagoivat tilanteeseen pumppaamalla markkinoille lisää rahaa. Euroopan keskuspankki pumppasi ensin 95 miljardia euroa ja sitten vielä 60 miljardia. USA:n keskuspankki Fed työnsi pankkijärjestelmään 35 miljardia dollaria markkinakorkoja halvempaa lainaa ja lupasi lisäksi varmistaa avomarkkinaoperaatioidensa avulla sen, että markkinoilla on riittävästi rahaa. Rahan pumppausta jatkettiin tämän viikon alussa. Osakekurssit pyrähtivätkin pumppauksen ansiosta nousuun, mutta kääntyivät saman tien loivaan laskuun Euroopassa ja jyrkkään laskuun USA:ssa. Aasian tärkeimmät pörssit päätyivät tiistaina jotakuinkin nollille. Kurssien lasku jatkui keskiviikkona.
Elvytys kasvattamalla likviditeettiä lisää tunnetusti inflaatiopainetta. Samaan suuntaan vaikuttanee myös Fedin aikomus laskea syksyn aikana korkotasoa. Kyseessä on oravanpyörä, josta ei ole ulospääsyä eikä sitä voi pysäyttää.
Riippumatta siitä, miten pörssikurssit heiluvat tästä eteenpäin, luottokriisi ravistelee koko maailman rahoitusjärjestelmää. USA:n subprime-lainat horjuttavat jatkossakin laina-, osake-, raaka-aine- ja muita markkinoita. Kriisi saattaa nostaa roimasti. myös viljan hintaa.
Kannattaa muistaa, että ennennäkemätön pääomien tuho sähköisillä osakemarkkinoilla ei merkitse vain fiktiivisen pääoman "haihtumista" ilmaan niin kuin vuoden 1998 romahduksessa kävi. Rahastot myyvät pois ympäri maailman suurfirmoihin sijoitettuja investointejaan. Sen seurauksena tähän asti elinvoimaisetkin yritykset voivat joutua vapaaseen pudotukseen ja jopa konkurssiin. Siitä taas voivat seurata palkkojen alentaminen ja suurtyöttömyys.
Tärkeätä on muistaa sekin, että tällaisen katastrofaalisen prosessin keskipisteessä on pankkijärjestelmä, tarkemmin sanoen kansainvälisen kapitalismin "sydän" USA ja sen ydin, pankki- ja luottojärjestelmä.
USA:n luottokriisi heikentää entisestään dollarin kansainvälistä herruusasemaa johtavana reservivaluuttana ja öljyvaluuttana. Dollari on heikentynyt suurin piirtein Irakin sodasta alkaen ja sen arvo suhteessa euroon on aste asteelta pudonnut. Venäjä on pystyttänyt kauppajärjestelmän, jossa öljyä, kultaa ja viljaa voidaan ostaa ruplilla. Iran yritti pystyttää eurovaltaisen öljypörssin, mutta USA:n sanelemat YK:n pakotteet ja siihen liittyvä taloudellinen sodankäynti ovat toistaiseksi estäneet aloittamasta sitä. Mutta Iran on pyytänyt Japania maksamaan öljystään jeneillä, ei dollareilla. Brasilia ja Argentiina ovat bilateraalisessa kaupassaan hylänneet dollarin. Monet eurooppalaiset öljy-yhtiöt ovat lakanneet käyttämästä dollaria kansainvälisessä kaupassaan. Jne.
Dollarin aseman heikentymisenkin takia luottokriisillä voi olla myös vakavia sotilaallis-poliittisia seurauksia. George W. Bushin ja Dick Cheneyn hallinto on pahassa kiipelissä kotimaassa ja häviön partaalla Irakissa ja Afganistanissa. Joidenkin arvioiden mukaan USA:n todellinen ykkösmies Cheney taustavoimineen voi etsiä ulospääsyä uudella sodalla Irania vastaan ja sotatilan julistamisella. Kumpaakin varten ovat jo presidentin direktiivi sekä muut käskyt ja suunnitelmat olemassa.
Kunnes pörssikurssit viime viikolla alkoivat luisua yhä jyrkemmin alaspäin ympäri maailman, kun pelko yhdysvaltalaisten asuntolainojen aiheuttamista tappioista ei ottanut laantuakseen. Lasku ei keskittynyt millekään yksittäiselle sektorille, vaan osakkeet laskivat kautta linjan sijoittajien siirtäessä rahaa turvallisempiin kohteisiin tai paikkaillessa tappioitaan.
Luisun aiheutti epävarmuus siitä, miten laajalle niin sanotuista subprime-asuntolainoista koottujen arvopapereiden aiheuttamat tappiot leviävät.
Kriisin siemenet kylvettiin, kun köyhille, työttömille tai muuten luottokelvottomille yhdysvaltalaisille alettiin tyrkyttää asuntoluottoja markkinoiden piristämiseksi. Ottajia löytyi paljon, vaikka riskilainaajien korot olivat paljon tavanomaisia korkeampia. Subprime-luottoja myöntäneet pankit paketoivat asuntoluotot isoiksi velkakirjoiksi, jotka arvostetut luottoluokittajat luokittelivat investointikelpoiseen A-luokkaan ja joita myytiin suurin määriin sekä institutionaalisille että yksityisille sijoittajille. Velkakirjat lupasivat korkeita tuottoja. Tämän luottojärjestelmän luojat ja sijoittajat vain unohtivat, että järjestelmän perusta, köyhät ja luottokelvottomat lainanottajat, eivät koskaan ennenkään olleet selviytyneet veloistaan eivätkä selviydy nytkään.
Kun luottoluokittajat vihdoin äkkäsivät ongelman ja varoittivat laskevansa riskilainoihin kytköksissä olevien velkakirjojen luottoluokituksia, puhkesi kriisi, joka globaalistui, pörssit lähtivät luisuun, luottopula yllätti, korot nousivat. 3 000 miljardia dollaria "paloi" hyvin lyhyessä ajassa kansainvälisillä pörssi- ja velkakirjamarkkinoilla. Pääoman tuhoutuminen alkoi suurrahastojen konkursseilla. Kyse oli suursijoittajien ja pankkien investoinneista USA:n asuntomarkkinoilla.
Viime viikon loppupuolella keskuspankit reagoivat tilanteeseen pumppaamalla markkinoille lisää rahaa. Euroopan keskuspankki pumppasi ensin 95 miljardia euroa ja sitten vielä 60 miljardia. USA:n keskuspankki Fed työnsi pankkijärjestelmään 35 miljardia dollaria markkinakorkoja halvempaa lainaa ja lupasi lisäksi varmistaa avomarkkinaoperaatioidensa avulla sen, että markkinoilla on riittävästi rahaa. Rahan pumppausta jatkettiin tämän viikon alussa. Osakekurssit pyrähtivätkin pumppauksen ansiosta nousuun, mutta kääntyivät saman tien loivaan laskuun Euroopassa ja jyrkkään laskuun USA:ssa. Aasian tärkeimmät pörssit päätyivät tiistaina jotakuinkin nollille. Kurssien lasku jatkui keskiviikkona.
Elvytys kasvattamalla likviditeettiä lisää tunnetusti inflaatiopainetta. Samaan suuntaan vaikuttanee myös Fedin aikomus laskea syksyn aikana korkotasoa. Kyseessä on oravanpyörä, josta ei ole ulospääsyä eikä sitä voi pysäyttää.
Riippumatta siitä, miten pörssikurssit heiluvat tästä eteenpäin, luottokriisi ravistelee koko maailman rahoitusjärjestelmää. USA:n subprime-lainat horjuttavat jatkossakin laina-, osake-, raaka-aine- ja muita markkinoita. Kriisi saattaa nostaa roimasti. myös viljan hintaa.
Kannattaa muistaa, että ennennäkemätön pääomien tuho sähköisillä osakemarkkinoilla ei merkitse vain fiktiivisen pääoman "haihtumista" ilmaan niin kuin vuoden 1998 romahduksessa kävi. Rahastot myyvät pois ympäri maailman suurfirmoihin sijoitettuja investointejaan. Sen seurauksena tähän asti elinvoimaisetkin yritykset voivat joutua vapaaseen pudotukseen ja jopa konkurssiin. Siitä taas voivat seurata palkkojen alentaminen ja suurtyöttömyys.
Tärkeätä on muistaa sekin, että tällaisen katastrofaalisen prosessin keskipisteessä on pankkijärjestelmä, tarkemmin sanoen kansainvälisen kapitalismin "sydän" USA ja sen ydin, pankki- ja luottojärjestelmä.
USA:n luottokriisi heikentää entisestään dollarin kansainvälistä herruusasemaa johtavana reservivaluuttana ja öljyvaluuttana. Dollari on heikentynyt suurin piirtein Irakin sodasta alkaen ja sen arvo suhteessa euroon on aste asteelta pudonnut. Venäjä on pystyttänyt kauppajärjestelmän, jossa öljyä, kultaa ja viljaa voidaan ostaa ruplilla. Iran yritti pystyttää eurovaltaisen öljypörssin, mutta USA:n sanelemat YK:n pakotteet ja siihen liittyvä taloudellinen sodankäynti ovat toistaiseksi estäneet aloittamasta sitä. Mutta Iran on pyytänyt Japania maksamaan öljystään jeneillä, ei dollareilla. Brasilia ja Argentiina ovat bilateraalisessa kaupassaan hylänneet dollarin. Monet eurooppalaiset öljy-yhtiöt ovat lakanneet käyttämästä dollaria kansainvälisessä kaupassaan. Jne.
Dollarin aseman heikentymisenkin takia luottokriisillä voi olla myös vakavia sotilaallis-poliittisia seurauksia. George W. Bushin ja Dick Cheneyn hallinto on pahassa kiipelissä kotimaassa ja häviön partaalla Irakissa ja Afganistanissa. Joidenkin arvioiden mukaan USA:n todellinen ykkösmies Cheney taustavoimineen voi etsiä ulospääsyä uudella sodalla Irania vastaan ja sotatilan julistamisella. Kumpaakin varten ovat jo presidentin direktiivi sekä muut käskyt ja suunnitelmat olemassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
...