170miljoonaa köyhää!
Paljon köyhempää kuin suomessa on yhtään!
Paljon köyhempää kuin suomessa on yhtään!
USAta ei kannata ihannoida
siellä asuu
9349
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
vaikka sieltä tulee maailman makeimmat autot, paras musa, utopia onnesta ja hampurilaiset, mutta emme me ihannoi, ainoastaan valikoimme ne parhaat palat. Totuus on, amerikassa jos oltais, kuolisimme nälkään tai söisimme jätteitä, ellemme olisi jo kuolleet sähkötuolissa lukutaidottomina slummien asukkaiden jälkeläisinä. Totuus on, Suomessa on hyvä sosiaaliturva, amerikassa ei sellaista ole ollenkaan. Hyvä on olla Suomessa ja suomalainen, amerikka on meitä varten, mutta se emme ole me.
Kannattaako ihailla maata, jossa ammutaan omia kansalaisia, naisia ja lapsia rajalle, kun he yrittävät paeta kotimaastaan (kommunistimaat).
Vai ihailemmeko maata jossa on vapaus, demokratia, ja ihmisoikeudet. Mexikosta kaivetaan tunneleita, ja yritetään kaikin keinoin päästä paremman elintason maahan, Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltojen köyhä olisi EU.n keskiarvon mukaan varakas.
http://globalis.gvu.unu.edu/indicator.cfm?IndicatorID=140&country=SA
Koska Yhdysvalloissa on kuitenkin noin
200 miljoonaa hyvää ja viisasta ihmistä,
he aloittavat kohta SIELUNLAIN takia väkivaltaiset
mielenosoitukset,sillä imperialisti Bush
yrittää muodostaa sotilasdiktatuurin sekä
Irakiin että Yhdysvaltoihin.
ammutaan.
paetakkaan ei kerkiä!
"Vai ihailemmeko maata jossa on vapaus, demokratia, ja ihmisoikeudet."
Vai niin. Puhutaanko nyt samasta demokratiasta jota vietiin irakiin? Ja samoista ihmisoikeuksista joita kunnioitetaan quantanomossa?
Ja vapaus kantaa asetta ja ampua kaikki pihakuistille luvatta tulleet..siinäpä kateellisuuden aiheita kerrakseen.
No, kuka tykkää mistäkin.
sielunlaki? Ja mitä hyötyä on väkivaltaisista mielenosoituksista, niistähän Bush saa sitten perusteen sille, miksi tuoda tuoda poliisit ja armeija kaikkialle.
että kommunistimaista pakenevat ammuttiin/ammutaan rajalle, myös naiset ja lapset. USA.sta voi "paeta" ihan rauhassa, suurempi vaikeus on rajoittaa maahanmuuttajien määrää.
tunneleita ja syystä, siellä vaikuttaa NAFTA ja USA:n sanelupolitiikka.
"Intiaanitalonpojat ovat Meksikon hallituksen politiikan pahimpia uhreja. Mutta he eivät ole yksin ahdingossaan. "Kuka tahansa, jolla on mahdollisuus olla yhteydessä niihin miljooniin meksikolaisiin, jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä, tietää, että elämme aikapommin varjossa", meksikolainen kolumnisti Pilar Valdes huomautti.
80-luvun talousuudistuksen aikana maaseudulla äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä kasvoi melkein kolmanneksella. Puolelta koko väestöstä puuttuu keinot tyydyttää perustarpeensa, mikä merkitsee dramaattista lisäystä vuoden 1980 jälkeen. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin lääkemääräysten mukaisesti maantalous siirtyi kasvattamaan vientituotteita ja eläinrehuja, mikä on hyödyttänyt maatalousbisnestä, ulkomaisia kuluttajia ja Meksikon talouden vauraita sektoreita samalla kun aliravitsemuksesta tuli suuri terveysongelma, maatalouden työllisyys laski, tuottavat maat hylättiin ja Meksiko alkoi tuoda valtavia määriä ruokaa. Teollisuuden reaalipalkat putosivat jyrkästi. Työntekijöiden osuus bruttokansantuotteesta oli noussut 1970-luvun puoliväliin saakka, mutta on laskenut reilusti yli puolella sen jälkeen. Nämä ovat uusliberaalien uudistusten tavanomaisia seuralaisilmiöitä. IMF:n tutkimukset osoittavat "säännöllisesti voimakasta ja jatkuvaa laskua työvoiman osuudessa tuloista". Taloustieteilijä Manuel Pastorin mukaan tämä on seurausta valuuttarahaston "tasapainottamisohjelmien" vaikutuksesta Latinalaisessa Amerikassa.
Meksikon kauppaministeri tervehti palkkojen laskua houkuttimena ulkomaisille sijoittajille. Sitä se onkin, samoin kuin työläisten sorto, ympäristörajoitusten löyhä toimeenpano ja yhteiskuntapolitiikan yleinen suuntaaminen etuoikeutetun vähemmistön toiveiden mukaisesti. Sellaisen politiikan toivottavat luonnollisesti tervetulleeksi tuotanto- ja rahalaitokset, jotka ovat ulottamassa hallintansa globaaliin talouteen. Tässä niitä auttavat järjestelyt, joita harhaanjohtavasti kutsutaan "vapaakauppasopimuksiksi".
Naftan odotetaan ajavan suuret määrät maatyöläisiä pois maatalouden palveluksesta ja lisäävän siten maaseudun kurjuutta ja työvoiman ylitarjontaa. Teollisuuden työllisyyden, joka laski uudistusten aikana, odotetaan putoavan vieläkin jyrkemmin. Meksikon johtavan talouslehden, El Financieron, tutkimuksessa ennustettiin, että Meksiko menettäisi melkein neljänneksen teollisuustuotannostaan ja 14 prosenttia työpaikoistaan ensimmäisen kahden vuoden aikana. "Taloustieteilijät ennustavat, että useita miljoonia meksikolaisia menettää todennäköisesti työpaikkansa ensimmäisen viiden vuoden aikana sen jälkeen kun sopimus alkaa vaikuttaa", Tim Golden raportoi New York Timesissa. Nämä prosessit alentavat palkkoja lisää samalla kun lisäävät voittoja ja kärjistävät yhteiskunnan jakoa kahteen leiriin, mistä on ennustettavia seuraamuksia Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Suuri osa Naftaa kohtaan tunnetusta houkutuksesta, kuten sen tavallista suorapuheisemmat kannattajat säännöllisesti painottivat, johtuu siitä, että se "lukitsee" jäsenmaat uusliberaaleihin uudistuksiin. Nämä uudistukset ovat maaseudulla kääntäneet taaksepäin työläisten oikeuksissa ja talouskehityksessä saavutetun vuosien edistyksen sekä tuoneet mukanaan joukkoköyhyyden ja kurjuuden samalla kun harvat meksikolaiset ja ulkomaiset sijoittajat ovat rikastuneet. Meksikon taloudelle ylipäätään tämä "taloudellisen hyveen" harjoitus on tuonut kovin "vähän palkintoja", kuten Lontoon Financial Times huomauttaa arvioidessaan "kahdeksaa vuottaa oppikirjojen mukaista markkinatalouspolitiikkaa".
"Meksikon piispojen Naftaa käsittelevä julkilausuma" tuomitsi sopimuksen ja talouspolitiikan, jonka osa se on, turmiollisten yhteiskunnallisten vaikutusten takia. Piispat toistivat Latinalaisen Amerikan piispojen kokouksessa vuonna 1992 ilmaistun huolen siitä, että "markkinataloudesta tulee jotakin ehdotonta, jolle kaikki muu uhrataan ja jossa korostuvat epätasa-arvo ja väestön suuren osan syrjäytyminen".
http://www.rauhanpuolustajat.fi/chomsky/artikkelit/zapatista.html
"Naftan epäonnistuminen ja Yhdysvaltojen kyvyttömyys poistaa kauppaa vääristäviä tukiaisia on pakottanut miljoonat meksikolaiset pyrkimään Yhdysvaltoihin, kirjoittaa Anuradha Mittal
Meksikosta Yhdysvaltoihin tulevien laittomien siirtolaisten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 2,5 miljoonasta vuosittaisesta siirtolaisesta kahdeksaan miljoonaan. Paremman elämän toivossa ihmiset ottavat suuria riskejä rajaa ylittäessään ja päätyvät orjatyöhön Yhdysvaltojen pelloille. Viime vuonna 400 meksikolaista kuoli yrittäessään ylittää rajaa.
Mikään aita ei tule estämään Yhdysvaltojen rajalle kohdistuvia paineita. Maan on sen vuoksi vastattava muutamaan yksinkertaiseen kysymykseen. Pitäisikö laittomista siirtolaisista tehdä rikollisia ja rajat sulkea aidoilla? Vai pitäisikö vapaakauppasopimuksista luopua tai neuvotella ne uudestaan? Pitäisikö syyttää vapaakauppasopimusten uhreja vai pitäisikö varmistaa, että niin kauan kuin pääomat ja tavarat voivat liikkua vapaasti yli rajojen, myös köyhät ja nälkäiset saavat liikkua?"
http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2006_8/5172/
Aina vedetään tuo " no mutta kun kommunistit.." Merkillistä.
Itse en usko ehdottomuuksiin, siihen että arvostelemalla jenkkien politiikkaa olen automaattisesti kommunisti tai sen kannattaja. Tälläisessä keskusteluilmapiirissä sivistynyt vuorovaikutus kuolee, tulee mieleen 50-luvun kommunismivainot ja McCarthyn komissio jenkkilässä; "olet puolellamme tai meitä vastaan.."
Maailmassa on olemassa muitakin aatesuuntia, ja ennen kaikkea muitakin asetelmia kuin kommunismi vs. usalainen "vapaus". Esim. meillä Suomessa on asiat vielä aika hyvin ja ihmisillä jonkinsortin perusturva sekä ilmainen koulutus, tai ainakin ennen nykyhallitusta oli. Ihminen voi kouluttaa itsensä yliopistotasolla saakka vaikka olisikin köyhistä oloista, tämä ei ole usassa kovinkaan todennäköistä.
Meillä myös valitaan presidentiksi se henkilö jota oikeasti ihmiset ovat äänestäneet. Hommaa ei junailla salamyhkäisesti merkillisten oikeuden päätösten kautta. Meillä ei myöskään, VIELÄ, suuryritykset sanele eduskunnan toimia ja päätöksiä, manipuloi päättäjien (muiden kun kokoomus!) mielipiteitä.