Terve!
Maestro jalkautui jälleen lehtereille seuraamaan kakkosdivarin B-lohkoa, tällä kertaa Saloon. Lohkon viitossijalla majaillut kotijoukkue sai vieraakseen pisteen edellä neljäntenä taulukossa olleen Kaarinan Pojat. Etukäteen ennakoin ottelusta tasaista, olihan molemmilla joukkueilla hyvin samankaltaiset tilastot aina maalieroja myöten.
Alun kymmenen minuuttia oli hakemista molemmilta joukkueilta, ja kumpikaan ei sen erityisemmin saanut rakenneltua tilanteita. Vartin pelin jälkeen kotijoukkue SalPa alkoi ottaa peliä haltuunsa ja sai luotua painetta vierasjoukkueen kenttäpuoliskolle. Ratkaisevilla hetkillä ei kuitenkaan saatu laadukkaita laukauksia, ja eräs hyvä tilanne päättyi sekä hyökkääjän että puolustajan keskinäiseen kompurointiin. Kotijoukkueen innokkaimmat fanit huutelivat jo rankkaria (mielestäni rikettä ei tapahtunut), ja salolaisten Jan Lomski ruinasi tilanteesta itselleen keltaisen kortin.
23 minuutin kohdalla salolaiset iskivät uudelleen, mutta vierasjoukkueen Marko Laaksonen liimaili maalia kohti suuntautuneet laukaukset varmasti. Kaapoa puolestaan tuntui vaivaavan sama ongelma, josta he kärsivät jo Maskun vierailullaan – eli maalipaikkojen rakentelu. Ensimmäiseen puoleen tuntiin kaarinalaiset eivät saaneet kenties yhtään laukausta maalia kohti, ja harvoin edes ohi. Laitalinkkien spurtit päättyivät lähes järjestäen paitsioon, eikä mitään vaarallista tämän takia ehtinyt kehkeytyä.
Kun ottelua oli pelattu 32 minuuttia, pääsi kaarinalaisten kultakenkä Matti Heimo hyvästä pystysyötöstä läpiajoon. Heimo pisti nätin pikku siirron vastaan tulleen maalivahdin ohitse, ja juuri kun pomminvarma maali oli tyhjiin pistämistä vaille valmis, kouraisi salolaisten maalia vartioinut Veli-Heikki Maunila Heimon nurin. Tilanne tapahtui siis läpiajossa, rangaistusalueen sisällä ja Heimon jo pelattua pallon sopivasti itselleen Maunilan ajauduttua tilanteesta pihalle. Jostain käsittämättömästä syystä tuomari kirmasi tilanteeseen käsiään levitellen, ja jopa helpotuksesta huokailleet salolaiskannattajat päivittelivät kovaan ääneen, että miksi tuomari ei vihellä päivänselvää rankkaria. Suora punainen kortti maalivahdille olisi ollut aivan oikeutettu tuomio, keltainenkin ehdoton minimi. Mutta niinpä vain kävi, että tuomari ryösti kaarinalaisilta puoli maalia ja ansaitun miesylivoiman.
Puoliajan loppuhetkillä SalPa oli jälleen aktiivisempi osapuoli, iskien vaarallisesti jolloin Laaksonen oli maalillaan todella vaikeuksissa. Hän sai torjuttua yhden laukauksen vain vaivoin, kun pallo kimposi ylärimaan ja putosi takaisin maalin eteen, josta molari ehti siihen juuri ennen kärkimiehiä.
Toisella puoliajalla SalPa jatkoi painostamistaan, ja ottelun ensimmäinen maali nähtiin 49 minuutin pelin jälkeen, kun pystysyötöstä karkuun kirmannut Jan Lomski laukaisi pallon tyylikkäästi maalin oikeaan alanurkkaan. Tilanteesta annettiin myös keltainen kortti puolustaja Juho Kirjoselle syystä jota en huomannut - liekö miehen suuläpi paukkunut liikaa. Paitsio tilanne ei ainakaan ollut, joten syytä narinaan ei ollut.
Kaapo ei pystynyt vastaamaan salolaisten vauhtiin maalin jälkeenkään, vaan salolaiset loivat parhaimmat tilanteet. Mieleen jäivät oikean pakin tontilta sähäkästi palloa aina rangaistusalueelle asti ahkeroinut Jyri Kallio, sekä seinäsyötöllä itsensä tekopaikkaan taiteillut Joonas Määttä, jonka laukauksen Laaksonen kuitenkin liimasi.
62 minuutin kohdalla Kirjonen nappasi toisen varoituksen rappaamalla Kalliota. ”Täytyy potkia koiville, kun ei muuta osaa” –provosoi kotiyleisön sikaosasto, kun Kirjonen tallusteli pääkatsomon ohitse suihkuun. Erikoista kyllä, yhden miehen vajaus piristi Kaapon peliä, ainakin toviksi. Aikaisemmin niin ajatukseton pelinrakentelu muuttui huomattavasti suoraviivaisemmaksi, kun Kaapo yritti iskeä nopeilla vastahyökkäyksillä, joissa palloa pelattiin nopeasti ylös Heimolle ja yönkiitäjä ”Elmo” Ilondolle. Kovin vaarallisia tilanteita ei onnistuttu vieläkään luomaan, mutta ainakin pari varoitusta saatiin hankittua vastustajalle.
Tasoituksen hakeminen, ja varmasti pääpalloja pelanneen Kirjosen puuttuminen Kaapon linjasta helpotti selvästi salolaisten hyökkäyspeliä. 78 minuutin kohdalla Ville Skyttä pääsi vasemmalta puolelta syöksymään sisään kuudentoista alueelle ja sijoitti pallon Lomskin tavoin varmasti alanurkkaan. Loppu olikin sitten kosmetiikkaa ja pelailua, vailla suurempia riskinottoja tai vaarallisia tilanteita.
Salolaiset veivät maalia kohti suuntautuneet laukaukset laskujeni mukaan noin kahdeksan kolme, ja ennen kaikkea niiden laatu oli ratkaisevasti parempia. Täytyy kuitenkin huomioida että tuomari ryösti kaarinalaisilta johtomaalin, tai ainakin yhden miehen ylivoiman. Jos oikeus olisi tapahtunut, koko pelin luonne olisi ollut erilainen, ja povaamani tasapeli kenties hyvin lähellä. SalPa tuskin olisi saanut kahta maalia, jos Kaapo olisi saanut tehtyä ensimmäisen Heimon pomminvarmasta paikasta
Tuomari oli muutenkin kentän huonoin hahmo, sillä selviä selkäänajoja jäi kokonaan viheltämättä – toisaalta taas korttia heilui pelkästä suunsoitosta, kun käsittämättömiä päätöksiä kritisoitiin. Kentän parhaimmistoa olivat salolaisten ensimmäisen maalin tehnyt Jan Lomski, joka ennen vaihtoon lähtöään väläytti vielä pilkun kohdalta tainiomaisen puolisaksarin, joka kuitenkin meni liian keskelle maalia. Lomski palkittiin ottelun parhaana.
Muut palkinnot menivät toisen maalin tehneelle Skytälle, sekä hyvin molempiin suuntiin pelanneelle Kalliolle. Kaarinalaisista ei voi todeta kenenkään erottuneen joukosta riittävän positiivisesti, vaikka joukkue ei ollutkaan niin pahassa pulassa, mitä lopputuloksesta voisi päätellä. Ehkäpä vieraiden man of the match oli vain yhteen pompotteluun sortunut maalivahti Marko Laaksonen, jota ei kummastakaan maalista voi syytellä.
Tulevasta sen verran että sunnuntain vierasreissu SoVon vieraaksi pitäisi olla SalPalle selkeä kolmen pisteen hakureissu – sen verran hyvin peli tänään kulki. Kaarinalaisille on tulossa vieraita Espoosta, ja tähän on vaikea sanoa mitään kun en ole perehtynyt espoolaisten kuntopuntariin. Tasurin kertoimen ajattelin vilkaista siitä pelistä, jahka Nordicbet sellaista tarjoaa.
Tässä lyhykäisesti illan anti Salosta.
PS. SalPan kotisivuilla löytyy myös tiivistelmä matsista osoitteessa http://www.salpa.net/index2.php?sivu=uutiset&uutisid=677.
Siellä Heimon läpiajotilannetta epäiltiin paitsioksi, tästä mulla ei ole tarkkaa naköhavaintoa. Ainakaan kovasti tilanteisiin reagoinut sikakatsomo ei sellaista protestia tuomareille huudellut. Enemmänkin ihmeteltiin miksi ei tullut rankkaria.
Maestro jalkautui jälleen lehtereille seuraamaan kakkosdivarin B-lohkoa, tällä kertaa Saloon. Lohkon viitossijalla majaillut kotijoukkue sai vieraakseen pisteen edellä neljäntenä taulukossa olleen Kaarinan Pojat. Etukäteen ennakoin ottelusta tasaista, olihan molemmilla joukkueilla hyvin samankaltaiset tilastot aina maalieroja myöten.
Alun kymmenen minuuttia oli hakemista molemmilta joukkueilta, ja kumpikaan ei sen erityisemmin saanut rakenneltua tilanteita. Vartin pelin jälkeen kotijoukkue SalPa alkoi ottaa peliä haltuunsa ja sai luotua painetta vierasjoukkueen kenttäpuoliskolle. Ratkaisevilla hetkillä ei kuitenkaan saatu laadukkaita laukauksia, ja eräs hyvä tilanne päättyi sekä hyökkääjän että puolustajan keskinäiseen kompurointiin. Kotijoukkueen innokkaimmat fanit huutelivat jo rankkaria (mielestäni rikettä ei tapahtunut), ja salolaisten Jan Lomski ruinasi tilanteesta itselleen keltaisen kortin.
23 minuutin kohdalla salolaiset iskivät uudelleen, mutta vierasjoukkueen Marko Laaksonen liimaili maalia kohti suuntautuneet laukaukset varmasti. Kaapoa puolestaan tuntui vaivaavan sama ongelma, josta he kärsivät jo Maskun vierailullaan – eli maalipaikkojen rakentelu. Ensimmäiseen puoleen tuntiin kaarinalaiset eivät saaneet kenties yhtään laukausta maalia kohti, ja harvoin edes ohi. Laitalinkkien spurtit päättyivät lähes järjestäen paitsioon, eikä mitään vaarallista tämän takia ehtinyt kehkeytyä.
Kun ottelua oli pelattu 32 minuuttia, pääsi kaarinalaisten kultakenkä Matti Heimo hyvästä pystysyötöstä läpiajoon. Heimo pisti nätin pikku siirron vastaan tulleen maalivahdin ohitse, ja juuri kun pomminvarma maali oli tyhjiin pistämistä vaille valmis, kouraisi salolaisten maalia vartioinut Veli-Heikki Maunila Heimon nurin. Tilanne tapahtui siis läpiajossa, rangaistusalueen sisällä ja Heimon jo pelattua pallon sopivasti itselleen Maunilan ajauduttua tilanteesta pihalle. Jostain käsittämättömästä syystä tuomari kirmasi tilanteeseen käsiään levitellen, ja jopa helpotuksesta huokailleet salolaiskannattajat päivittelivät kovaan ääneen, että miksi tuomari ei vihellä päivänselvää rankkaria. Suora punainen kortti maalivahdille olisi ollut aivan oikeutettu tuomio, keltainenkin ehdoton minimi. Mutta niinpä vain kävi, että tuomari ryösti kaarinalaisilta puoli maalia ja ansaitun miesylivoiman.
Puoliajan loppuhetkillä SalPa oli jälleen aktiivisempi osapuoli, iskien vaarallisesti jolloin Laaksonen oli maalillaan todella vaikeuksissa. Hän sai torjuttua yhden laukauksen vain vaivoin, kun pallo kimposi ylärimaan ja putosi takaisin maalin eteen, josta molari ehti siihen juuri ennen kärkimiehiä.
Toisella puoliajalla SalPa jatkoi painostamistaan, ja ottelun ensimmäinen maali nähtiin 49 minuutin pelin jälkeen, kun pystysyötöstä karkuun kirmannut Jan Lomski laukaisi pallon tyylikkäästi maalin oikeaan alanurkkaan. Tilanteesta annettiin myös keltainen kortti puolustaja Juho Kirjoselle syystä jota en huomannut - liekö miehen suuläpi paukkunut liikaa. Paitsio tilanne ei ainakaan ollut, joten syytä narinaan ei ollut.
Kaapo ei pystynyt vastaamaan salolaisten vauhtiin maalin jälkeenkään, vaan salolaiset loivat parhaimmat tilanteet. Mieleen jäivät oikean pakin tontilta sähäkästi palloa aina rangaistusalueelle asti ahkeroinut Jyri Kallio, sekä seinäsyötöllä itsensä tekopaikkaan taiteillut Joonas Määttä, jonka laukauksen Laaksonen kuitenkin liimasi.
62 minuutin kohdalla Kirjonen nappasi toisen varoituksen rappaamalla Kalliota. ”Täytyy potkia koiville, kun ei muuta osaa” –provosoi kotiyleisön sikaosasto, kun Kirjonen tallusteli pääkatsomon ohitse suihkuun. Erikoista kyllä, yhden miehen vajaus piristi Kaapon peliä, ainakin toviksi. Aikaisemmin niin ajatukseton pelinrakentelu muuttui huomattavasti suoraviivaisemmaksi, kun Kaapo yritti iskeä nopeilla vastahyökkäyksillä, joissa palloa pelattiin nopeasti ylös Heimolle ja yönkiitäjä ”Elmo” Ilondolle. Kovin vaarallisia tilanteita ei onnistuttu vieläkään luomaan, mutta ainakin pari varoitusta saatiin hankittua vastustajalle.
Tasoituksen hakeminen, ja varmasti pääpalloja pelanneen Kirjosen puuttuminen Kaapon linjasta helpotti selvästi salolaisten hyökkäyspeliä. 78 minuutin kohdalla Ville Skyttä pääsi vasemmalta puolelta syöksymään sisään kuudentoista alueelle ja sijoitti pallon Lomskin tavoin varmasti alanurkkaan. Loppu olikin sitten kosmetiikkaa ja pelailua, vailla suurempia riskinottoja tai vaarallisia tilanteita.
Salolaiset veivät maalia kohti suuntautuneet laukaukset laskujeni mukaan noin kahdeksan kolme, ja ennen kaikkea niiden laatu oli ratkaisevasti parempia. Täytyy kuitenkin huomioida että tuomari ryösti kaarinalaisilta johtomaalin, tai ainakin yhden miehen ylivoiman. Jos oikeus olisi tapahtunut, koko pelin luonne olisi ollut erilainen, ja povaamani tasapeli kenties hyvin lähellä. SalPa tuskin olisi saanut kahta maalia, jos Kaapo olisi saanut tehtyä ensimmäisen Heimon pomminvarmasta paikasta
Tuomari oli muutenkin kentän huonoin hahmo, sillä selviä selkäänajoja jäi kokonaan viheltämättä – toisaalta taas korttia heilui pelkästä suunsoitosta, kun käsittämättömiä päätöksiä kritisoitiin. Kentän parhaimmistoa olivat salolaisten ensimmäisen maalin tehnyt Jan Lomski, joka ennen vaihtoon lähtöään väläytti vielä pilkun kohdalta tainiomaisen puolisaksarin, joka kuitenkin meni liian keskelle maalia. Lomski palkittiin ottelun parhaana.
Muut palkinnot menivät toisen maalin tehneelle Skytälle, sekä hyvin molempiin suuntiin pelanneelle Kalliolle. Kaarinalaisista ei voi todeta kenenkään erottuneen joukosta riittävän positiivisesti, vaikka joukkue ei ollutkaan niin pahassa pulassa, mitä lopputuloksesta voisi päätellä. Ehkäpä vieraiden man of the match oli vain yhteen pompotteluun sortunut maalivahti Marko Laaksonen, jota ei kummastakaan maalista voi syytellä.
Tulevasta sen verran että sunnuntain vierasreissu SoVon vieraaksi pitäisi olla SalPalle selkeä kolmen pisteen hakureissu – sen verran hyvin peli tänään kulki. Kaarinalaisille on tulossa vieraita Espoosta, ja tähän on vaikea sanoa mitään kun en ole perehtynyt espoolaisten kuntopuntariin. Tasurin kertoimen ajattelin vilkaista siitä pelistä, jahka Nordicbet sellaista tarjoaa.
Tässä lyhykäisesti illan anti Salosta.
PS. SalPan kotisivuilla löytyy myös tiivistelmä matsista osoitteessa http://www.salpa.net/index2.php?sivu=uutiset&uutisid=677.
Siellä Heimon läpiajotilannetta epäiltiin paitsioksi, tästä mulla ei ole tarkkaa naköhavaintoa. Ainakaan kovasti tilanteisiin reagoinut sikakatsomo ei sellaista protestia tuomareille huudellut. Enemmänkin ihmeteltiin miksi ei tullut rankkaria.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kyl toi aina txttv seurannan voittaa,,,eikäku UPEATA suorastaan...! lisää....nostaa hattuu... ja kumartaa,,,nöyrästi,,,hän...........
Loistavaa tekstiä. Lisää tällaista! Mutta...jos tää oli "lyhykäisesti", niin kuinka pitkä stoori on tavallisesti...
Nyt kun tuli luettua tuo SalPan nettisivujen yhteenveto, niin mainittakoon tosiaan vielä se, että kuten siinä todettiin, vauhdikkaasti kärjessä häärinyt Lomski pääsi myös kertaalleen läpiajoon, mutta Laaksonen sai tilanteen torjuttua. Kaikin puolin ihan hyvä matsi, vaikkei vetovoittoa tullutkaan.