Olemme huomanneet että vakavissa rikosjutuissa poliisin taktiikkana on ns. koppihoidon ja jatkuvien kuulustelujen avulla murtaa ihminen ja saada hänet tunnustamaan. Tämä tuli hyvin esille mm. Bodomin ja Kauhajoen myrkkyviinajutuissa.
Jos joutuu syyttömänä vangituksi raskaasta rikokseta ja poliisi yrittää päiväkausia kestävissä kuulusteluissa painostaa tunnustamiseen niin mitä on tehtävä, voiko kuulusteluista kieltäytyä? Voiko jäädä selliinsä makaamaan vai voivatko poliisit väkisin viedä kuulusteluihin? Entä jos kieltäytyy puhumasta, koska on jo kysymyksiin vastannut, kuulustellaanko silti tuntikausia? Poliiseillahan liksa juoksee...
On perin outoa jos kuulusteluista ei voi kieltäytyä, miten ketään voi väkisin kuulustella. Varsinkin jos on jo antanut lausuntonsa eikä tahdo sitä kymmenettä kertaa kerrata. Kai Suomessa, jota pidetään länsimaisena oikeusvaltiona, syytetyllä on oikeuksia?
Jos joutuu syyttömänä vangituksi raskaasta rikokseta ja poliisi yrittää päiväkausia kestävissä kuulusteluissa painostaa tunnustamiseen niin mitä on tehtävä, voiko kuulusteluista kieltäytyä? Voiko jäädä selliinsä makaamaan vai voivatko poliisit väkisin viedä kuulusteluihin? Entä jos kieltäytyy puhumasta, koska on jo kysymyksiin vastannut, kuulustellaanko silti tuntikausia? Poliiseillahan liksa juoksee...
On perin outoa jos kuulusteluista ei voi kieltäytyä, miten ketään voi väkisin kuulustella. Varsinkin jos on jo antanut lausuntonsa eikä tahdo sitä kymmenettä kertaa kerrata. Kai Suomessa, jota pidetään länsimaisena oikeusvaltiona, syytetyllä on oikeuksia?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Ihmettelen miten mukamas Suomessa voidaan painostaa niin paljon, että murtuu ja tunnustaa vaikkei ole mitään tehnyt. Ei kuitenkaan käytetä fyysistä väkivaltaa, henkisenkin kanssa niin ja näin, että kuka arvioi mikä on henkistä väkivaltaa.
Eihän Nilskään murtunut ja oli kuitenkin useita kuukausia vangittuna.
luulette, että poliisi saa sen oikeasti syyllisen tunnustamaan? Aamulla sanotaan pidätettynä olevalle, että "tota, jos sä nyt viitsisit ja sua huvittais niin me vähän haluttais jutella sun kanssa tosta jutusta kun sun kämpiltä löytyi yksi tyyppi henki pois ja puukko rinnassa. Mut jos sua väsyttää tai et muuten tykkää, ni ei me sua pakoteta jutteleen, voit jäädä selliin". Tai sitten kuulustelutilanteessa: "Joo ei meillä täs mitään näyttöä ole, mut jos nyt viittisit tunnustaa, ole kiltti". No haloo, eipähän rikokset selviäisi tuollaisella nössötyylillä.
Tottakai poliisit yrittävät saada kuulusteltavaa kertomaan asioista, sehän on itsestäänselvää ja kuuluukin työhön. Jonkinlainen "painostus" kuuluu asiaan.
alkuperäinen kysyjäkään aivan tuota tarkoitti !!!
1.
Kannattaa vaatia oma asianajaja paikalle jokaiseen kuulusteluun. Siihen on täysi oikeus, eikä poliisilla ole oikeutta sitä kieltää.
2.
Kannattaa pitää huoli siitä, että poliisin jokainen kysymys on kuulustelupöytäkirjassa. Jos huomaa että poliisi tekee vain merkintöjä vihkoon, so. aikoo kuulustella ja myöhemmin kirjoittaa tarinan, kannattaa todeta että jokaisen kysymyksen ja vastauksen on löydyttävä pöytäkirjasta ja sanatarkasti. Ellei löydy, älä allekirjoita.
3.
Ensimmäisissä kuulusteluissa on syytä vastata kysymyksiin, kuten haluaa vastata. Jos alusta lähtien vetää "en kommentoi" -linjaa, niin se saattaa vaikuttaa, kun koppikorvauksia haetaan (voidaan väittää että syyttä epäilty vaikutti itse vangitsemisajan pidentymiseen).
4.
Viimeistään siitä lähtien kun poliisi kysyy samaa asiaa kolmannen kerran voi todeta "olen jo vastannut tähän".
Mihinkään poliisin maanitteluihin ei pidä taipua vaan "olen jo vastannut tähän".
5.
Jos poliisi esittää niin painostavia kysymyksiä että voi jo epäillä hänen rikkovan esitutkintalain 24 § periaatteita, on erityisesti ilmoitettava "en vastaa ennen kuin tuo kysymys on kirjoitettu koneelle".
Tämä sekoittaa poliisin spasmoja ja tietenkin kaikki epäasialliset painostusyritykset pitää saada näkymään pöytäkirjassa.
6.
Lue kuulustelukertomus kolmeen kertaan ennen kuin allekirjoitat. Korjauta jokainoa kohta, joka sinun mielestäsi ei ole niin kuin kerroit, samoin sellainen jossa poliisi on kaunistellut omia kysymyksiään.
Sinulla ei ole mitään kiirettä eikä ole sinun päänsärkysi jos poliisilla on.
Minkäänlaisiin poliisin lirkutteluihin "voithan sitten loppulausunnossa todeta tästä" ei pidä taipua. Ne ovat kaikki huijausta.
Likrkuttelut yleensä loppuvat, kun vaadit myös niiden kirjaamista kuulustelupöytäkirjaan.
7.
Totta kai voi vetää alusta lähtien ja sen jälkeen systemaattisesti "en kommantoi" linjaa. Se on tehokas keino estää poliisia etenemässä. Edellytys on, että pystyy pitämään siitä kiinni järkähtämättä. Välillä vastaaminen, välilla "en kommentoi" on paha virhe.
Juuri tuo on kaikki vastaajalle oikeutettua. Ei vain sitten pidä ihmetellä jos pidätysajan tultua täyteen koppilaista esitetään vangittavaksi.
Jokaisen oma valinta miten asian tekee, poliisin työ on selvittää rikoksia, jos joku ei halua omaa osuuttaan selvittää, onko se poliisin vika ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?
Jokainen rosvohan nyt nämä ohjeet tietää. Rosvon ei tarvitse puhua kuulustelussa yhtään mitään.
Sen tietää myös poliisi, joka hankkiikin todisteet muulla tavalla.
Joka vuosihan käräjäsaleissa on satoja puhumattomia, mutta niin vain tuomio tulee poliisin keräämän muun näytön perusteella.
Vai luuleeko rosvo, että hänet vapautetaan, jos ei puhu mitään ?
>Ei vain sitten pidä ihmetellä jos pidätysajan >tultua täyteen koppilaista esitetään vangittavaksi.
Vastaamatta jättäminen ei sinällään ole vangitsemisen peruste, mutta ainahan poliisi voi vedota todisteiden hävittämisvaaraan. On siis totta, että vakavissa rikoksissa "en kommentoi" -linja lisää vangitsemisvaatimuksen mahdollisuutta.
Muistutan myös uudelleen, että se ainakin teoriassa saattaa leikata koppikorvauksia. Valtio on yrittänyt käyttää "en kommentoi" -linjaa perusteena evätä perusteella, jotta vangitseminen tai ainakin sen jatkuminen on "oma vika".
>Jokaisen oma valinta miten asian tekee, poliisin työ on selvittää rikoksia, jos joku ei halua omaa >osuuttaan selvittää, onko se poliisin vika ?
Rikosoikeuden perusperiaate on, ettei kenelläkään ole velvollisuutta auttaa oman rikoksensa selvittämistä, eikä tästä haluttomuudesta voida rangaista (sen sijaan tuomioistuin ja vain se, voi palkita alttiuden selvittää).
Jos on oikeasti syytön, niin kannattaa toimia kuten aiemmin kirjoitin, kertoa alussa oma näkemys sellaisena kuin sen näkee.
Ei kuitenkaan tarvitse alistua samaan kuin Bodom-epäilty NG, jolta kysyttiin 2 kk vankeusaikana 37 kertaa millä tavalla niitä vähäisiä viinoja juotiin, mumista vai pullon suusta.
Kun on kahteen kertaan kertonut, voi aivan perustellusti kieltäytyä enemmistä todeten "tähän olen jo vastannut".
Jatkuvilla samasta asiasta jankkaamisilla poliisi testaa pysyykö kertomus samana, mutta testin valuvika on se, ettei vähänkään monimutkaisemmasssa jutussa kenenkään kertomus pysy samana, jos sitä tentataan jatkuvasti. Poliisin peli on lupa panna poikki.
Eipä taida jokainen "rosvo" muistaa ettei hänen tarvitse, syylliseksi epäiltynä, kertoa mitään. Ainakin poliisi yrittää usein sen hänen mielestään häivyttää.
Esimerkki siitä kuinka tehokas "en kommentoi" -linja on, jos kaikki sitä noudattavat, ovat turkistarhaiskut (sitä kuuluisaa ensimmäistä lukuunottamatta). Silloin harvoin, kun poliisilla on ollut edes ehdokkaita syyllisiksi, tutkinta ja viimeistään tuomitseminen on yleensä tyssännyt siihen, että jokainen sanoo "en kommentoi".
On toki paljon vakavia rikoksia jotka on selvitetty vaikenemisesta huolimatta, ennen kaikkea teknisellä tutkimuksella. Likikään aina se ei riitä, ja silloin vaikenijat vetävät pitemmän korren.
Vanha vitsi kuvaa hyvin todellisuutta.
Kuulustelija sanoo: "Se joka puhuu, saa lievemmän tuomion".
Epäilty: "Se joka ei puhu, ei saa mitään".
Heti tuohon ensimmäiseen kohtaan puuttuakseni, niin tutkijalla on täysi oikeus sallia/kieltää avustajan läsnäolo kuulustelussa.
Mikäli tutkija päättää, niin avustaja ei inahdakaan kuulustelun aikana, ja mikäli inahtaa, niin on käytävällä alta aikayksikön.
Entä jos on varaton, ei ole rahaa asianajajaan, maksaako valtio jokaiseen kuulusteluun? Entä jos on rahaa, vapautetaan, maksaako valtio myös asianajajan palkkiot? Olisi perin ihmeellistä jos varaton jätettäisiin poliisin mielivallan armoille. Toisaalta jos on käyttänyt tuhansia euroja omia rahojaan asianajajaan pitäisi ne valtion korvata täysimääräisesti jos syytettä ei nosteta tai se kaatuu oikeudessa. Lisäksi tietysti vangitsemisajasta tulevat korvaukset päälle.
..olisi syyllinen, niin kannattaa kiistää ja kieltää kaikki, vaikka olisikin raiskannut ja tappanut em. nimimerkin lapsen/lapset.
Kiistäminen ja kieltäminen kannattaa, koska poliisin , syyttäjän ja tuomioistuimen pitää pystyä näyttää teko toteen, ja mikäli näin ei käy..
OLET VOITTAJA!
Jos on pidätysaikana jo kertonut mitä on tehnyt niin miksi samat asiat pitäisi vielä vangitsemisen jälkeen kerrata? Eikö poliisille riitä se että sanoo kysymyksiin jo vastanneen ja sillä sipuli? Miksi samaa asiaa pitää jauhaa edestakaisin? Poliisikoulussako sellaista opetetaan, nerokasta kuulustelutaktiikkaa?
Kerrot että on käräjillä on satoja puhumattomia jotka todetaan syyllisiksi. Kuinka paljon on pidätettyjä/vangittuja vuodessa jotka ovat saavat korvauksia aiheettomasta vapaudenriistosta? He ovat syyttömiä, asiaan täysin viattomia. Joko syyttäjä ei ole edes syytettä nostanut tai syyte on mennyt nurin.
Mitä hyötyä sellaisesta avustajasta on joka ei saa olla läsnä kuulustelussa? Mitä hyötyä sellaisesta avustajasta on joka ei saa "inahtaakaan" kuulustelussa? Miksi epäilty suostuisi tuollaisin ehdoin vastaamaan mihinkään poliisin kysymykseen, sehän ei ole hänen etujensa mukaista. Tuskin on poliisinkaan etujen mukaista ettei epäilty puhu mitään.
Joo, menihän eräs kuuluisa oikeudenkäyntikin läskiksi, kun todennäköinen syyllinen kiisti ja sanoi: sillä sipuli.
"... tutkijalla on täysi oikeus sallia/kieltää avustajan läsnäolo kuulustelussa".
Ei ole.
Ensinnäkään tutkija ei päätä mitään, tutkinnanjohtaja päättää sen mitä poliisin vallassa on päättää.
Laki lähtee selkeästi siitä, että avustajan paikallolo on sallittava. ETL 31 §:
"Asianosaisen avustajalla ... on oikeus olla läsnä päämiestänsä kuulusteltaessa, jollei tutkinnajohtaja painavista rikostutkinnallisista syistä sitä kiellä".
Nuo painavat syyt ovat käytännössä se, että avustajan epäillään kuljettavan viestejä eri pidätettyjen / vangittujen kesken, siis hävittävän todisteita. Tähän on asianajajien suhteen varsin harvoin aihetta, joten, päinvastoin kuin nimn. "HAP" uskoo, avustaja ei lennä ulos ihan vähällä. Avustajan poistaminen kuulustelusta ei ole altis ainoastaan kantelulle, vaan myös rikosilmoitukselle.
"Mikäli tutkija päättää, niin avustaja ei inahdakaan kuulustelun aikana, ja mikäli inahtaa, niin on käytävällä alta aikayksikön".
Tutkija ei siis päätä tästä asiasta yhtään mitään, lukuunottamatta ETL 35 §:n lähinnä poikkeustilanteeksi katsottavaa asetelmaa, jossa avustaja häiriköi. Tiedossani ei ole yhtään tapausta, jossa poliisi olisi uskaltanut estää ammattilakimiehen läsnäolon kuulustelussa tämän §:n perusteella.
Sen sijaan tiedän tapauksia joissa ylen innokkaita, mutta kovin ammattitaidottomia avustajia on poistettu kuulustelusta. Kaikissa tapauksissa on siis ollut kysmys ammattinsa ulkopuolella toimivista... senotaanko henkilöistä.
Noin muuten:
Asianajajan läsnäolon tärkeys kuulustelussa ei ensi sijassa perustu hänen kuulustelutilanteessa jakamiin neuvoihin (ainakin minä esittäisin ne kahden kesken, ilman poliisia) vaan siihen että asianajajan (tai muun lakimiehen) läsnäolo estää / hillitsee poliisia turvautumasta laittomiin menetelmiin.
Sen takia niin moni rosvojepari vihaa niin monia asianajajia.
Totuushan on helppo muistaa, mutta sitähän ei rikollinen välttämättä muista miten on edellisellä kerralla valehdellut. Siksihän niitä kysymyksiä toistetaan ja näin se lopullinen totuuskin jossain vaiheessa tulee ilmi.
Ohjeista on hyötyä vain rikollisille, jotka haluavat vaikeuttaa poliisin työtä ja yrittää kiemurrella asiassa. Ihmehän se on , jos syytön ei halua auttaa poliisia selvittämään tapahtumia.
Rikollisen näkökannan mukaan hän on paitsi voittaja myös SYYTÖN!!!
..ja lakimieskin lentää ulos kuulustelusta jos avaa suunsa kysymättä siihen lupaa tutkijalta.
Näin on käynyt ja tulee varmasti käymään tulevaisuudessakin.
Ja tutkija TODELLAKIN päättää häiriköivän tai epäasiallisen avustajan poistamisen kuulustelutilanteesta.
Gustafssonilta kyseltiin kymmeniä kertoja mm. miten viinaa juotiin jne. ja muita täysin epäolenaisia kysymyksiä. Sekö oli ns. kuulusteluexpertti tutkija Tuomisen loistava taktiikka? Käräjäoikeus totuuden selvitti, NG oli uhri ja sillä sipuli!
Poliisi on lukuisia kertoja yrittänyt ankarasti painostamalla saada syytöntä tunnustamaan. Ensimmäisinä tulee mieleen Bodom, Kauhavan myrkkyviina, Satu Sallisen tapaus, ja Kampin autopommi jossa uhrin vaimolle yritettiin leipoa elinkautista. Eipä silloinkaan onnistunut, oikeus voitti
Siis avustaja saa olla paikalla kuulustelussa mutta ei saa puhua ilman kuulustelijan lupaa? Jos puhuu ilman lupaa hänet voidaan poistaa mutta eikö kuulusteltavalla ole silloin oikeus olla puhumatta mikäli avustaja ei ole paikalla? Mitä hyötyä poliisille on kuulustelusta mikäli epäilty ei vastaa kysymyksiin koska häneltä on avustaja poistettu avustamasta?
tuo poliisi höynäyttti selkärangattomat syyttäjät nostamaan syytteen lupauksin että poliisilla on se "näyttö tekijästä". raakaa vedättämistä ja siihen iskettiin ns. mediajulkisuus.
On pitänyt olla tosi raskauttavat todisteet, jotka (kuten nyt näemme) eivät riittäneetkään.
Mutta pelkät lupaukset eivät Suomessa riitä.
Olisi kyllä tosi makeeta päästä seuraamaan oikeudenkäyntiä, missä jokainen tietää syyllisen vaikka murhaajaksi, mutta kun tämä kiistää, niin vapautetaan.
Erityisesti seuraisin omaisten naamanilmeitä.
Onko Suomessa sellaista oikeudenkäyntiä ikinä ollut että lähes jokainen on tiennyt syytetyn syylliseksi mutta tuomarit ovat vapauttaneet? Eikö sitten tuomarit tienneet? Joitain tapauksia, ei minulle muistu ensimmäistäkään mieleen. Bodom ei kelpaa, se oli kaikkea muuta kuin selvä ja käräjäoikeus teki aivan oikean päätöksen. Syyttäjätkin huomasivat olevansa heikoilla kun eivät hoviin valittaneet.
Pitäkööt jokainen omana mielipiteenään, kuka on Bodomin jutussa on syyllinen.
Aikoinaan oli se Pasilan poliisitalon räjäytys. Kaikki tietävät, kuka sen takana oli, mutta, kun tietoa ei saada paperille, niin ei edes syytettä voi nostaa.
Sinä voit luulla ja kuvitella vaikka mitä, asiat kuitenkin ratkaistaan faktan, ei fiktion perusteella.
Taidat olla sinisilmäinen suomalainen.
Poliisilla on satoja ammattirikollisten juttuja, missä tiedetään tekijät, mutta todistajat vaikenevat, koska se olisi välitön hengenmeno.
Niinhän se oli aikoinaan jenkeissäkin Al Capone. Kukaan ei todistanut, koska kuolema seurasi heti.
Eihän sillä ole mitään merkitystä tietääkö tuomari syyllisen syylliseksi. Todisteet ja näyttö ratkaisevat voiko tuomari tuomita syyllisen.
Jos todisteita ja näyttöä on vähän. Näkeekö syytetyn naamasta että hän on syyllinen, onko murhaajilla omat erityiset kasvonpiirteet? Jos on isokokoinen, julman raakimuksen näköinen syytettyjen penkillä niin juttu on saletti?
KRP.n rakenteilla ollut päämaja? Tai sitten molemmat talot on saanut pommitutaa.
Kuka siten Bodomin syyllinen on, tiedä häntä.
Aikanaan tämä saksalainen vakoilija oli tunnustanut tehneensä Bodomin murhat ennen kuolemaansa.
On myös tapauksia, missä syytön on tuomittu vankilaan, koska oikeusoppineet (poliisi/tuomarit) eivät ole kiinnostuneet tarkistamaan yksityiskohtia.
Viittaan Länsi-Suomessa tapahtuneeseen pankkiryöstöön, suomalaiset taparikolliset tuomittiin, vaikka tekijät oli virosta.
Olisi riittänyt, että epäillyt olisi viety samaan pankkiin ja niille paikoille missä varsinaiset työstäjät olivat olleet.
Ryöstäjien ruumiinrakenne olisi heti kertonut, että vääriä mehiä syytettiin.
Kauhajoen myrkkyviina... taitais olla parempi että et kirjota mitään!
Asennevammaa kerrakseen..pitää saada joku tulos vaikka se ei olisi oikea...