Sain juuri tietää kilpirauhaskokeeni(vai mikä se lienee?)tulokset ja ne olivat TSH 6,7 ja T4V 14. Lääkäri sanoi että voisi kokeilla lääkitystä jos haluan. Kannattaisko, vai onko nuo arvot vielä normaalit?
kertokaa viisaammat
*minja*
181467
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
TSH:n normaali yläraja on nykysuosituksen mukaan 2,5. Sinulla on siis huomattavasti yli sen. T4v:n rajat vaihtelevat laboratorioittain. Onko sinulla tietoa siitä, mitkä käyttämäsi laboratorion rajat ovat? Jos sinulla on vajaatoiminnan oireita, niin kannattaa varmaan kokeilla lääkitystä. Jos oireita ei ole, niin arvoja tuskin itsessään kannattaa hoitaa.
En tiedä mitkä ne terveyskeskuksen laboratorion raja on. Lääkäri vain sanoi mulle puhelimessa nuo arvot.
En ymmärrä kun jossain sanotaan että TSH rajat ois 2,5 ja toisaalla että 4,5(tuo 4,5 on kilpirauhasliiton kotisivuilla). Kumpi on totuus?
Mulla on hirveä väsymys, nivelkipuja, elän kuin sumussa päivät pitkät.
Tuo 2,5 on nykyinen suositus, koska aiemmat käytössä olevat rajat (eli tuo 4,5) on aikanaan määritetty ymmärtämättä, kuinka yleinen kilpirauhasen vajaatoiminta on. Valitettavasti kestää aikaa, että uudesta suosituksesta tulee virallinen raja-arvo.
Koska sinulla on oireita ja koska lääkärikin on ehdottanut lääkitystä, sinun kannattaisi varmaan kokeilla sitä. Uskoisin, että se parantaisi oloasi.
Ennenkuin tulee pahempia oireita (jotka eivät sitten helposti välttämättä poistukaan, esim. hiukset voi alkaa irrota, lihot jne.)
niin kannattaa hyvissä ajoin alkaa syömään lääkettä. Mielestäni tuo on selvä tapaus ja oireesi sitä vahvistavat. Lääkettä nostellaan hiljalleen sen mukaan mitä tarvitsee ja usein menee kauan ennenkuin ne arvot paranee joten kannattaa aloittaa se lääkitys tosiaan hyvissä ajoin! Elämä on elämistä varten, ei sumussa seilaamista varten. Lääkityskin on melko yksinkertainen, aamulla otat tyhjään vatsaan tyroksiinin eikä kalsiumtabuja tai rautaa 4 tuntiin sen jälkeen koska se sitoo tyroksiinia.
todettiin eilettäin KVT (itsekeksimä lyhenne noin pitkälle sanalle :) ). Mulle meinataan tehdä uudet testit 5.10, jotta nähdään, mihin suuntaan arvot ovat kehittymässä. Omat arvot maanantaisen kokeen perusteella S-T4 V 11, S TSH 13.83. Sen jälkeen, jos arvot vielä heittävät, suunnitellaan lääkettä. (En sitten tiedä, onko käytäntö tavallisestikin tämä, mutta meidän tk:ssa taitaa olla). Mulla ainakin on noi tulokset suht korkeat.
Tsemppiä! Kerrohan kuulumisia täällä!
Mikset otata vasta-ainekoetta sen seuraamisen sijaan? Koska jos on laamaavia vasta-aineita, on krooninen autoimmuunitulehdus kilpparissa ja kilpirauhanen tuhoutuu joka tapauksessa. Itse en uskaltaisi noin huonoilla arvoilla enää odotella koska sulla on t4v jo noin alhaalla. En usko että meilläpäin lääkärikään antaisi odotella.
Kaikilla ei ne vasta-aineet näy (olikohan 70-80%:lla että näkyy) mutta jos niitä on, ei ole epäilystäkään lääkityksen tarpeellisuudesta.
Minäkin olen kuukausikaupalla lukuisilta lääkäreiltä pyytänyt ultrausta, koska en ole ollut varma, että syönkö lääkettä turhaan. Mutta on sanottu, että ultraus ei ole tarpeen. Se on ollut hirveän piinaavaa aikaa.
Viimein sain korva- nenä- ja kurkkutautien lääkäriltä sen ja siinä todettiin yksi kyhmy. Nyt sitten odotellaan ohutneulanäytettä, että voidaan todeta, kasvaako siellä syöpä vai mikä ja onko muu kudos toimintakykyistä.
Stressi on hirmuinen - josko pilasin tyroksiinilla rauhaseni toiminnan. Monta lääkäriä on ollut lääkitystä vastaan, yksi puolesta ja yksi antoi kokeeksi lääkkeen. Nyt olen vähentänyt lääkitystä vähän yli yhteen tabuun. Suuri uupumus oli kesällä. Vasta-aineita ei ole.
Miksi ei tällaisia piinaavia asioita voida edes yksityislääkäreillä ratkaista? Kelan osuuden vuoksiko? Meinasin mennä jo psykiatrille ongelmasta puhumaan, mutta nyt sitten ratkennee. Mulla oli TSH vain 2,6-4,3 ennen lääkitystä.
Tota noin, kyllä mä endokrinologilta sain lähetteet ultraan ja vasta-ainekokeisiin ihan samantien kun tyroksiinitkin. En mennyt kyllä ultraan koska siitä ei selviä mitään yleensä ja tulehdusta ei näe ainakaan. Myöhemmin pyysin toiselta lääkäriltä lähetteen ohutneulanäytteeseen. Ja nämä siis yksityisiä kaikki! Maksamalla saa kyllä aivan varmasti kokeen kuin kokeen. Ei ole sellaista koetta olemassa mitä itse maksamalla ei saisi yksityisestä sektorista kun on kyse. Yleisellä näitä ei varmastikaan saa. Yksityinen on lähinnä iloinen jos lähetteitä pyytää kun raha virtaa.
kyllä..
Pöh sanon minä. Eipä kuule näy. Ainoastaan struumakyhmyt sun muut isommat muutokset mitä kaikilla ei suinkaan ole. Jos ultra olisi noin yksinkertainen tapa se selvittää, sitähän käytettäisiin tosi paljon!! Juuri selvitin netistäkin asiaa ja kudoksessa olevaa autoimmuunitulehdusta ei ole missään todettu ultralla!
Juttelin juuri ystäväni kanssa jolle tehtiin ultra missä ei mitään erikoista ja silti hänellä on vajis. Eli ei se alkuvaiheessa voi tosiaan näkyä varmasti. Loppuvaiheessa varmaan näkyy jos kilppari kutistuu rusinaksi...mutta sillon kun vielä pärjää ilman lääkettä niin ei ole ultraus mikään hyvä keino selvittää.
Arvosi ovat subkliinisellä tasolla. Noilla arvoilla ei kannata ryhtyä lääkitykselle, jos ei ole oireita. Oireet ovat tärkeämmät vajaatoiminnan indikaattorit kuin tarkat labra-arvot.
Sinun kannattaa vaatia otettavaksi kilpirauhasen vasta-ainekoe (ja mahdollisesti myöhemmin myös ohutneulanäyte), etenkin jos suvussasi on autoimmuunisairauksia. Niillä selvitetään, onko sinulla kilpirauhasen autoimmuunitulehdus. Jos sinulla on se, kilpirauhasesi tulee tuhoutumaan pikku hiljaa vuosien mittaan joka tapauksessa ja joudut lääkitykselle pakosti ennemmin tai myöhemmin. Mitä myöhemmin, sitä huonommassa kunnossa olet. Jos tulehdus todetaan, aloittaisin lääkityksen heti enkä kärsisi oireista enää päivääkään.
Vaikka vasta-ainekoe ei näyttäisi autoimmuunitulehdusta, voi sellainen kuitenkin potilaalla olla ja varman selvyyden saa vain ohutneulanäytteellä. Sitä ei tietenkään kannata ottaa, jos vasta-ainekoe on jo paljastanut tulehduksen olemassaolon.
Jos sinulla ei ole autoimmuunitulehdusta, on hyvä, että lääkitystä ei aloiteta suin päin vaan tilaasi seurataan. Joskushan vajaatoiminta paranee, etenkin jos on nuori. Oma kilpirauhanen tuottaa yhdeksää eri hormonia, kun normaali hormonikorvaushoito Thyroxin sisältää vain yhtä; tyroksiinia eli T4:ää. Siksi oma tuotanto on parempilaatuista kuin purkista saatu. Omaa tuotantoa voi tukea sopivalla ruokavaliolla ja erilaisilla lisäravinteilla kuten seleeni, Omega-3 jne. - Huom. Jos lääkitys aloitetaan, se aikaansaa oman tuotannon laantumista.
Lisää kilpparitietoutta mm. oireista, lääkityksistä ja ruokavaliosta saat Kilpirauhasfoorumin sivustolta: www.kilpirauhas.info
Jos nyt sitten aloitan kokeilu mielessä lääkityksen, niin onkohan siitä pidemmän päälle enemmän haittaa vai hyötyä?
Minulta otetaan uudet verikokeet kuukauden päästä siitä kun aloitan lääkkeet. Vaikuttavatko lääkkeet jo kuukaudessa vai kannattaako niitä käyttää pidempään? Siis jos en huomaa oloni kohenevan kuukaudessa, niin onko järkeä jatkaa lääkitystä?
Tämä koko kilpparihomma vaikuttaa kovin sekavalta. Nuo vaihtelevat arvot varsinkin, miksi ne ei ole yhtenäisiä ja samat arvot kaikissa laboratorioissa?
... löytyy vasta-aineita ei oo mitään järkeä jäädä odottelemaan karseita oireita - lääkitykselle joutuu joka tapauksessa jossain vaiheessa, koska lopulta ilmankaan ei voi olla.
Lääkitys ei yleensä kuukaudessa oo näyttänyt täyttä tehoaan - koelääkitystä pitää jatkaa ainakin 3 kk, että voi tehdä kunnon päätelmiä. Ekat labrat kannattaa ottaa 6-8 vko:n kuluttua lääkityksen aloituksesta.
T4V:n viiterajojen heitot johtuu mittaustapojen erilaisuudesta. TSH-koe on ilm. kaikkialla sama.
Kirjoitit: "Siis jos en huomaa oloni kohenevan kuukaudessa, niin onko järkeä jatkaa lääkitystä?"
Kyllä on. Jos aloitat koelääkityksen, kuukausi on liian pieni aika tehdä lopullisia päätelmiä lääkityksen tehosta. Koska TSH-arvosi on alle 10, on sinulla kuitenkin omaakin hormonituotantoa. Kun olet aloittanut tyroksiini-lääkityksen, aivolisäke huomaa veressä olevan tyroksiinin lisääntyneen ja ilmoittaa kilpirauhaselle erittämällään tyreotropiinihormonilla (=TSH), että kilpirauhanen saa vähentää omaa tuotantoaan. TSH ohjaa kilpirauhasen hormonituotantoa. Aivolisäke ei tiedä tuleeko tyroksiini purkista vai kilpirauhasesta. Siksi saattaa hoidon alussa tapahtua jopa kilpirauhasarvojen ja voinnin huonontumista ennen kuin löytyy sopiva annostus. Sopiva koeaika lienee 3-12kk.
Lääkitys pitää aina aloittaa varovaisesti. Oletetaan, että tarvitsemasi tyroksiinimäärä on vaikkapa 3/4-1 tablettia (0,1mg) päivässä. Jos alat suoraan ottaa tuon kokoista annosta, voit saada sydämen tykytyksiä tai muita oireita. Elimistön pitää saada tottua tyroksiinilisään ja siksi on hyvä aloittaa pienellä annoksella ja nostaa annostusta aluksi esim. 2-4 viikon välein. Nostotahti sen mukaan, että et saa haittaoireita.
Huomaa, että vajaatoiminta on usein alihoidettu sairaus eli potilaita pidetään liian pienellä annostuksella. Jos annostustasi ei siis koskaan nosteta tarpeeksi korkealle, saatetaan tehdä virheellinen päätelmä lääkityksen hyödystä eli että se ei paranna vointiasi. Lääkärit pelkäävät liika-annostusta, koska se mm. altistaa osteoporoosille. Siksi erityisesti tyroksiinia syövien kannattaa nauttia päivittäin lisäkalkkia (jossa mukana D-vitamiinia). Se täytyy ottaa vähintään 4tuntia tyroksiinin jälkeen, sillä muuten tyroksiini ei imeydy oikein. Ilta on hyvä aika kalkille.
Kun olet lähellä oletettua tavoitetasoasi, nosta annostustasi 4-6 viikon pykälillä kunnes voit hyvin; nukut hyvin, pääset helposti aamulla sängystä ylös, olet päivät virkeänä, et palele, hiukset ei tipu päästä, iho ei ole kuiva etkä liho syömällä normaalisti. Lue kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan oireista lisää Kilpirauhasfoorumin sivustolta (www.kilpirauhas.info), jotta tunnistat ne itsessäsi ja löydät sopivan annostuksen. Jos alat saada liikatoiminnan oireita, vähennä annostusta. Huom. Kun olet lähellä ihanneannostustasi, jopa 6 mikrogramman eroilla on vaikutusta. Kannattaa pyytää lääkäriltä pieniä 25mikrogramman tabletteja, jotta annostusta voi hienosäätää. Itselläni on molemmat käytössä, sekä 0,1mg ja 25mikron purkit.
Laboratorioiden viitearvojen vaihtelut johtuvat siitä, että he tutkivat esim. T4V:tä eri metodein. Labrakokeeseen ei kannata mennä ennen kuin edellisestä annostuksen muutoksesta on kulunut vähintään 4 viikkoa, mieluummin 5-6. Labra-arvoja tärkeämpi sopivan annoksen indikaattori on potilaan vointi. Tyroksiinia syövät voivat yleensä paremmin, kun heidän labra-arvonsa ovat lähellä liikatoiminnan rajoja.
Kiitos paljon antamastasi informaatiosta!
Aloitan huomenna lääkityksen, otan aamuisin yhden 25 mikrogramman tabletin.
Toivottavasti olo alkaa kohentua pikkuhiljaa ja ei enää väsyttäisi niin kamalasti.
Mulla on pieni vauva, joten alussa laitoin väsymyksen sen piikkiin. Mutta vaikka vauva alkoi nukkua hyvin yöt, niin mulla väsymys vaan jatkui!
Huomasin tuolta kilpirauhasliiton sivuilta tällaisenkin vajaatoimintaa aiheuttavan syyn ;
"Synnytyksen jälkeinen tulehdus tai subakuutti tulehdus (silloin usein ohimenevä vajaatoiminta)."
Ja tietysti heti aloin pohtia voisiko minulla olla sellainen. Kumma ettei lääkäri ottanut puheeksi. Synnytin vuosi sitten. Tuleekohan se heti synnytyksen jälkeen vai viivellä?
Onko kenelläkään asiasta tietoa tai kokemusta?
Ja voikohan nuo arvot olla muuttuneet jo raskausaikana, kun hormoonit myllertää muutenkin?
Kiitos kiitoksista. Hyvä, jos antamistani neuvoista on sinulle hyötyä.
Raskaus sinänsä hidastaa hiukan kilpirauhasta jo sen alkuvaiheessa, jolloin lääkityksellä oleva vajislainen joutuu usein nostamaan tyroksiini-annostustaan jonkun verran. Sitä, kauanko tila kestää, en tiedä, kun ei ole omakohtaista kokemusta. Ehkä joku tietävämpi osaisi tähän vastata.
Kannattaa kysellä lääkäriltä, epäileekö hän sinulla olevan synnytyksen jälkeisen tai subakuutin tulehduksen. Tai onko sellainen kokeilla pystytty poissulkemaan. Jos sinulla on väliaikainen häiriö kilpirauhasessa, et tarvitse tyroksiinia koko loppuikääsi kuten autoimmuunitulehduksessa. Kroonisen autoimmuunitulehduksen olemassaolo olisi syytä selvittää.
Kyllä olosi varmasti kohentuu pikku hiljaa saatuasi tyroksiinia. Kärsivällisyyttä. Paljonko lääkärisi olettaa tavoiteannostuksesi olevan vai antoiko hän ohjeet syödä vain 25 mikroa seuraaviin labra-kokeisiin saakka? - Pidä itse huolta siitä, että annostus nostetaan ajan kanssa sille tasolle, missä voit hyvin.
Synnytyksen jälkeinen tulehdus oireilee usein epätyypillisesti esimerkiksi väsymyksenä ja alakuloisuutena. Osalle tulehdusta sairastavista kehittyy ensin liikatoiminta ja sen jälkeen vajaatoiminta, osalle pelkkä vajaatoiminta. Oireet alkavat vähitelleen tyypillisesti n. 1,5-3 kuukauden kuluttua synnytyksestä. Kuten kilpirauhasen oireilussa yleensäkin, oireet tulevat usein hiipimällä ja ovat luonteeltaan varsin epämääräisiä. Tämän vuoksi niitä ei aina osata heti yhdistää kilpirauhaseen.