Helei!
Vanhemmuus on rankka juttu. Ei pelkkää auvoa ja päivänpaistetta. Tummia pilviä liikkuu ja laskeutuu kohdalle aika ajoin.
Miten rankaisisit tai miten rankaiset teiniä, joka puhua pulputtaa oppituneilla ja häiritsee opetusta?
Millaisia rangaistuksia teillä on käytössä? Mikä tehoaa parhaimmin?
Meillä on nyt kahden viikon täydellinen tietokoneenkäyttökielto, piuhat ovat mulla kaapissa. Lisäksi kotoa ei poistuta noin vain. Aina on kerrottava vanhemmille mikä on homman nimi ja missä ollaan. Kotiintuloajoissa ei ole ennenkään ollut ongelmia. Mutta tuo koulutyön jatkuva häiritseminen alkaa pänniä. Niin, poika on pian 15 täyttävä.
Oikea rangaistus teinille??
Zape
20
3549
Vastaukset
- on paha
rankkari minun mielestäni, pois koneelta.
Mulla on kolme poikaa ja välillä pyllyt laitetaan penkkiin ja minä teen tahallan provosoivia kysymyksiä ja odotan vastauksia.
Jos vastaus on väärä, oikaisen ja taas jatketaan, kunnes jutut on kaluttu loppuun.
Siinä vielä pari kertaa tarkistan, että ymmärsikö porukka ja nyökkäys ei riitä vastaukseksi ja silmiin pitää katsoa tietysti.
Lopuksi tehdään rauha, milloin mitenkin, en aina halaa, kun tuppaavat sitä karsastamaan, mutta läpätään vaikka kämmentä.
Jos kysymyksessä on juttu, josta pitää harkita rangaistusta, he saavat itse ensin ehdottaa, mikä olisi heidän mielestään kohtuullinen ja sitten minä joko vähennän tai lisään siihen jotain, jos tarvitaan.
On toiminut hyvin.
Paljon voimaa ja rakkautta "kasvatuskoulututukseesi" ;) - meillä.
Itse laitoin oppituntihäirikkötyttäreni kirjoittamaan opettajalle anteeksipyyntökirjeen.
Siihen loppui häiriköinti. - on tasapainoinen
riittää varmaan, kun kotona tehdään selväksi, ettei tuollaista käytöstä hyväksytä. Ihan heti en alkaisi rangaistuksia miettimään, ensiksi kokeilisin järkevää keskustelua. Fiksut nuoret ymmärtävät puhetta.
- täällä!
Pojalle kannattaa ensin antaa mahdollisuus parantaa tapansa ja vasta sitten, jos mitään muutosta käytöksessä ei tule, ryhtyä rangaistustoimenpiteisiin. Sinänsä tietokonekielto on tehokas - ainakin meillä se on toiminut hyvin.
- se toimii ...
...
Hymy, ystävällisyys, vilpitön kuunteleminen, osallistuminen, yhteistyö, teinin ottaminen ihmisenä, sitoutttaminen kodin yhteisiin asioihin, mukana pitäminen, usko(minen), luottamus, rakastaminen ja hali (vielä uudelleen)
.. tällaisilla eväillä vaikuttaisi toimivan.- teininäiti
siltä,että sinulla sitä teiniä ei todellakaan ole.Tai sitten minun teini on ollut jostain muusta puusta veistetty...
- mikä mättää
Kikiasta järkevintä on kysyä mikä mättää,tuolla ei ehkä saa aikaan muuta kuin uhmaa.kun poika täyttää sen 17-18.v ja pääsee pois kotoa niin johon alkaa elämän bailut,uhma on se joka kasvaa juuri rangaistuksen myötä,itse olen yh-iti ja kaveripiiirissä palkon poikia,ovat tunteneet toisensa alakoulusta asti,ja me tunnemme kaikki vanhemmat toisemme,me luotamme lapsiimme ja toiset saa arestia ja toiset taas eivät,mutta keskustelemme jokaisen lapsen ja nuoren kanssa tiedämme missä he liikkuvat ja mitä tekevät ja olemme vanhemmat myös yhteydessä toisiimme.
Miksi ja mikä on ongelma ydin että poika pulisee,haluaako hän tuolla tavoin tulla huomioiduksi ja haluaako hän sinulta huomiota ja jos ei muuten saa niin häiriköimällä...
mielestäni keskustelu ja puhe auttaa paremmin kun rangaistus ja yhteiset pelisäännöt ja kun se luottamus nousee niin sitten palkitaan,muistatko itse mitä teit 15? - Zepe.
Valitettavaa,mutta totta.
Jos,on noin vaikeaa miten annat ymmärtää,niin vie junnusi uusien harrastusten pariin,tai vaikeudet lisääntyvät tulevaisuudessa.- Zape
Ei tässä nyt ihan maan alla olla. Tai kerrassaan voimattomia. Kunhan kysyin.
Me on oltu paljon yksissä ja keskusteltu asioita pitkillä konsertti- ja festarimatkoilla. Juteltu kaikenlaista. Ja asiat vaikuttavat olevan ihan OK. Mitä nyt vähän läppä käy liikaa joillakin tylsillä tunneilla. Ja niitähän koulussa ehkä riittää - ainakin pojan mielestä. Miksei monien muidenkin mielestä.
Esikoinen kun oppi lukemaan about 2-vuotiaana, niin hänessä on pitelemistä, jos niikseen tulee. Onneksi koulu menee hemmetin hyvin, mitä nyt opet vähän hikoilee. Osaa soittaa, urheilla ja vaikka mitä, mutta on pikkuisen laiskansutjakka vähän joka asiassa.
Ei tämä nyt aivan ensimmäinen kerta ole, kun esikoinen tempaisee. Eikä ehkä viimeinenkään. Yritän ymmärtää, jopa oikein syvästi.
Olin itsekin rasavilli ja menevä nuori mies: rock´n´roll ja kuumat naiset. Niille ei ns. raavas mies tai miehenalku voi mitään. Tai jotain sinnepäin. Oikeammin kai herkkyys ja suuri tuska, jota ei sanoin osata kuvata. Pitää esittää niin niin kovista. Teini-iän herkkyys ja ehdottomuus. Se on kova paketti. Lisäksi poikaa riipoo koulun tylsyys. Saa ns. vasemmalla kädellä tehtyä sen mitä vähimmillään siellä vaaditaan.
Ehkä pitää ruveta eriyttämään tai antamaan jotain omia tehtäviä. Se kuullostaa kyllä ihan tontulta menolta. Että kotona siis pingotettaisiin ja prepattaisiin kundia eteenpäin. Riittää kun pitäisi mölyt mahassaan.
Ymmärrän entisenä suupalttina poikaa oikein asiallisesti, vaikka välillä meinaakin keittää. Omat kokemukset koulusta ovat yli 28 vuoden takaa, mutta vieläkin tulee hiki kun muistelen lukion ruotsinmaikkaa...
Nyt sitten pitää olla jämäkkänä isukkina. Selvä se, mutta se vaatii paneutumista. Tarinointia, asioiden pohtimista, halailua, sopimista ja keskusteluja sekä pojan että äidin ja isin kesken.
Kyllä se varmaan tästä eteenpäin hyvin menee.
Joku sanoi hienosti, että häiriköinti loppui, kun pyysi lapsensa kirjoittamaan anteeksipyynnön opettajalle. Yes! Tuota ei olla kokeiltukaan. Ehkä se jatkossa kokeillaan. - mikä mättää
Zape kirjoitti:
Ei tässä nyt ihan maan alla olla. Tai kerrassaan voimattomia. Kunhan kysyin.
Me on oltu paljon yksissä ja keskusteltu asioita pitkillä konsertti- ja festarimatkoilla. Juteltu kaikenlaista. Ja asiat vaikuttavat olevan ihan OK. Mitä nyt vähän läppä käy liikaa joillakin tylsillä tunneilla. Ja niitähän koulussa ehkä riittää - ainakin pojan mielestä. Miksei monien muidenkin mielestä.
Esikoinen kun oppi lukemaan about 2-vuotiaana, niin hänessä on pitelemistä, jos niikseen tulee. Onneksi koulu menee hemmetin hyvin, mitä nyt opet vähän hikoilee. Osaa soittaa, urheilla ja vaikka mitä, mutta on pikkuisen laiskansutjakka vähän joka asiassa.
Ei tämä nyt aivan ensimmäinen kerta ole, kun esikoinen tempaisee. Eikä ehkä viimeinenkään. Yritän ymmärtää, jopa oikein syvästi.
Olin itsekin rasavilli ja menevä nuori mies: rock´n´roll ja kuumat naiset. Niille ei ns. raavas mies tai miehenalku voi mitään. Tai jotain sinnepäin. Oikeammin kai herkkyys ja suuri tuska, jota ei sanoin osata kuvata. Pitää esittää niin niin kovista. Teini-iän herkkyys ja ehdottomuus. Se on kova paketti. Lisäksi poikaa riipoo koulun tylsyys. Saa ns. vasemmalla kädellä tehtyä sen mitä vähimmillään siellä vaaditaan.
Ehkä pitää ruveta eriyttämään tai antamaan jotain omia tehtäviä. Se kuullostaa kyllä ihan tontulta menolta. Että kotona siis pingotettaisiin ja prepattaisiin kundia eteenpäin. Riittää kun pitäisi mölyt mahassaan.
Ymmärrän entisenä suupalttina poikaa oikein asiallisesti, vaikka välillä meinaakin keittää. Omat kokemukset koulusta ovat yli 28 vuoden takaa, mutta vieläkin tulee hiki kun muistelen lukion ruotsinmaikkaa...
Nyt sitten pitää olla jämäkkänä isukkina. Selvä se, mutta se vaatii paneutumista. Tarinointia, asioiden pohtimista, halailua, sopimista ja keskusteluja sekä pojan että äidin ja isin kesken.
Kyllä se varmaan tästä eteenpäin hyvin menee.
Joku sanoi hienosti, että häiriköinti loppui, kun pyysi lapsensa kirjoittamaan anteeksipyynnön opettajalle. Yes! Tuota ei olla kokeiltukaan. Ehkä se jatkossa kokeillaan.Olen tässä itsekkin joutunut kuulemaan tuon ikäisten poikien "uhoa"koulusta,kun opettajat ja maikat on mitä on,ja kuitenkin murkkuikäinen luulee tietävänsä paremmin. Toki osittain onkin hänhän siellä koulussa istuu.Ja kuinka ollakkaan kemiat ei vain aina opella ja koululaisella kohtaa. Poikani nyt 16v. luovinut kyllä hyvin,mutta välillä on joutunut paneutumaan pojan puolellekkin "opettajan mielivaltaa vastaan",sekä poikien kaverit ovat toisaan tukeneet läpi linjan joka on todella hyvä asia,kaveria ei ole jätetty vaikka yhdessä on jälkkärit saatu ne on yhdessä vastuut kannettu ja se että se opettaa vastuunkantoa ja vuorovaikutusta.Äitinä kuulee joksus kun pojat "saarnaa"toisillee ja tsemppaa eteenpäin.Mikä on todella ihailtavaa tämänpäivän nuorissa,on tulossa uusi sukupolvi joka uskaltaa luottaa hädän hetkellä vanhempiinsa ja oppivat puhumaan pahasta olosta eivätkä potki mummoja, naisena se on vaatinut joskus "karate"taitoja että poika tietää kun mamma suuttuu niin parempi totella..:)
Olet varmasti poikasi mielestä mahtava isä ja kunhan muistaa sen pojallekkin sanoa kuinka rakas hän on.Ja kuulostat todella empaattiselta ja pojan huomioon ottavalta isältä. - Zape
mikä mättää kirjoitti:
Olen tässä itsekkin joutunut kuulemaan tuon ikäisten poikien "uhoa"koulusta,kun opettajat ja maikat on mitä on,ja kuitenkin murkkuikäinen luulee tietävänsä paremmin. Toki osittain onkin hänhän siellä koulussa istuu.Ja kuinka ollakkaan kemiat ei vain aina opella ja koululaisella kohtaa. Poikani nyt 16v. luovinut kyllä hyvin,mutta välillä on joutunut paneutumaan pojan puolellekkin "opettajan mielivaltaa vastaan",sekä poikien kaverit ovat toisaan tukeneet läpi linjan joka on todella hyvä asia,kaveria ei ole jätetty vaikka yhdessä on jälkkärit saatu ne on yhdessä vastuut kannettu ja se että se opettaa vastuunkantoa ja vuorovaikutusta.Äitinä kuulee joksus kun pojat "saarnaa"toisillee ja tsemppaa eteenpäin.Mikä on todella ihailtavaa tämänpäivän nuorissa,on tulossa uusi sukupolvi joka uskaltaa luottaa hädän hetkellä vanhempiinsa ja oppivat puhumaan pahasta olosta eivätkä potki mummoja, naisena se on vaatinut joskus "karate"taitoja että poika tietää kun mamma suuttuu niin parempi totella..:)
Olet varmasti poikasi mielestä mahtava isä ja kunhan muistaa sen pojallekkin sanoa kuinka rakas hän on.Ja kuulostat todella empaattiselta ja pojan huomioon ottavalta isältä.Kiitos mukavasta ja kannustavasta viestistä. Pojat kyllä tsemppaa toisiaan. Ja me isommat pojat yritetään ymmärtää, kannustaa ja kestää ja opastaa.
Parhaansa sitä yrittää. On hommattu soittovälineet - kunnon kitarat, vahvarit, lisälaitteet, bassot, rummut, koskettimet, jne - ja hyvältä näyttää. Esikoinen klaaraa jos mitkä Zeppelin ja Purple-kuviot. Toinenkin poika soittaa. Ja minäkin rokkailen ja jammailen poikain kanssa joskus. Se tuntuu tosimakealta. Aivan kuin soittaisi Rollareissa tai The Who´ssa!! Siis niiden alkuaikoina...
En tiedä tuosta mahtavuudesta. Välillä kun meinaa hihat palaa ja tulee huudettua. Mutta enimmäkseen - noin 95-prosenttisesti - ollaan erittäin asiallisilla puhelinjoilla. Juttua tulee puolin ja toisin, ja pääasiassa ihan tolkullista.
Kyllä tämä tästä.
- Jäbä33
He saavat sellaisesta traumoja. Opettajat ottavat sairaslomia ja käyvät välillä "lataamoissa".
Näin on lainsäätäjä päättänyt.
Ei tukistusta, ei luunappeja ja sillee.- varavaari
Pahaksi on päässyt, jollei mukuloita saa kurittaa, koulussa tai muualla.
Ennen sai luunapin jo ihan mitättömästä kuljailusta. Selkäsauna oli edessä, jos vähänkin sattui isompia vahinkoja. Opittiin olemaan turvat tukossa, kuunneltiin vanhempia, tehtiin kovasti töitä ja nyt niitä vasta tehhäänkin.
Armeijassa ne ottaa luulot pois, semmosta väittäävät. - kurittaminen
varavaari kirjoitti:
Pahaksi on päässyt, jollei mukuloita saa kurittaa, koulussa tai muualla.
Ennen sai luunapin jo ihan mitättömästä kuljailusta. Selkäsauna oli edessä, jos vähänkin sattui isompia vahinkoja. Opittiin olemaan turvat tukossa, kuunneltiin vanhempia, tehtiin kovasti töitä ja nyt niitä vasta tehhäänkin.
Armeijassa ne ottaa luulot pois, semmosta väittäävät.ovat kaksi eri asiaa. Onneksi lasten hakkaamista ei enää saa harrastaa, se kasvattaa vain uhmaa. Miten voit satuttaa omia lapsiasi tai lapsenlapsiasi?
- armeijaan
varavaari kirjoitti:
Pahaksi on päässyt, jollei mukuloita saa kurittaa, koulussa tai muualla.
Ennen sai luunapin jo ihan mitättömästä kuljailusta. Selkäsauna oli edessä, jos vähänkin sattui isompia vahinkoja. Opittiin olemaan turvat tukossa, kuunneltiin vanhempia, tehtiin kovasti töitä ja nyt niitä vasta tehhäänkin.
Armeijassa ne ottaa luulot pois, semmosta väittäävät.menee pääosin reippaita tyttöjä ja poikia, joilla ei ole turhia luuloja pois kitkettäväksi.
- 15-v
poika ei välitä tippaakaan esim. kotiintuloajoista. Kotiin kun pitäisi tulla koulupäivinä viimeistään kymmeneltä, niin hänpä tulee puolenyön jälkeen! Viikonloppuisin myöhenpäänkin. Puhe (nätisti tai ääntä korottamalla ei auta). Tässä alkaa olla vitsit vähissä...Ja se muuten on ihan totta, eli seura tekee kaltaisekseen!! Sen olemme saaneet huomata! Vinkkejä tämmöisen mukelon kasvatukseen olis kova juttu!!
- migu
16v kanssa oli viime vuonna sama ongelma.
Häiritsivät tietyn opettajan tunnilla muutaman
kaverin kanssa. Opettaja viestitti kotiin että
häirinnän pitää loppua tai vaihtoehtoisesti ryhmä
rikotaan.
Keskusteltiin useaan otteeseen pojan kanssa eikä
mikään tuntunut auttavan. Ei järkipuhe, ei huuto.
Viikkokausia asiaa setvittiin mutta
ehkä lopulta auttoi se, kun sanoin hänelle
että tässä on hänen lisäksi kysymys myös muista
luokan oppilaista joilla on oikeus opiskella ilman
jatkuvaa häiriötä.
Pikkuhiljaa sitten tilanne rauhottui luokassa.
Rangaistuksiin en oikein usko.
Oma mielipide vanhempana pitää tuoda lapselle
selvästi esille ja myös pysyä siinä.
Vastuuta pitää antaa sopivasti ja tämän jälkeen
uskoa ja luottaa lapsen omaan harkintaan.- Zape
Murkkujen kanssa on nesteessä välillä. Onneksi ovat enimmäkseen aivan ihania pojanjullikoita. Juuri nytkin pienempi on pari tuntia sählyssä ja isompi on soittamassa.
Välillä pitää ottaa aika napakat otteet. Vaikka se tuntuu ihan kummalta, kun ei ole sellaiseen tottunut. Enkä tiedä että auttaako sekään.
Puhe ja asioista keskusteleminen voi olla parasta opetusta. Omalla tavallaan se auttaa aikaa myöten ehkä parhaimmin.
Meilläkin esikoinen joutui vastaamaan kirjallisesti vanhemmilleen mm. että mikä oikeus hänellä on terrorisoida luokkaa? Mitä luulet muiden ajattelevan? Mitä arvelet tyttöystäväsi ajattelevan, jahka hän kuulee asiasta? Lisäksi kyseltiin vielä sellaistakin, että mitä hän luulee opettajan ajattelevan??
Yritin työntää jo kesälomilla luettavaksi Frank McCourtin "Liitupölyä"- kirjaa, jossa opettajana toiminut Frankie-setä jaarittelee lennokkaasti Nykin opetusoloista. Ja tietysti elämästään. Mutta ei, ei ottanut pojantölverö teosta luettavakseen, mitä nyt vilkuili hieman.
Esikoinen kyllä vastaili esitettyihin kysymyksiin jo heti ensimmäisenä iltana. Ja niistä on puhuttu kohta viikko. Huh huh.
Toivottavasti viesti on mennyt perille. - migu
Zape kirjoitti:
Murkkujen kanssa on nesteessä välillä. Onneksi ovat enimmäkseen aivan ihania pojanjullikoita. Juuri nytkin pienempi on pari tuntia sählyssä ja isompi on soittamassa.
Välillä pitää ottaa aika napakat otteet. Vaikka se tuntuu ihan kummalta, kun ei ole sellaiseen tottunut. Enkä tiedä että auttaako sekään.
Puhe ja asioista keskusteleminen voi olla parasta opetusta. Omalla tavallaan se auttaa aikaa myöten ehkä parhaimmin.
Meilläkin esikoinen joutui vastaamaan kirjallisesti vanhemmilleen mm. että mikä oikeus hänellä on terrorisoida luokkaa? Mitä luulet muiden ajattelevan? Mitä arvelet tyttöystäväsi ajattelevan, jahka hän kuulee asiasta? Lisäksi kyseltiin vielä sellaistakin, että mitä hän luulee opettajan ajattelevan??
Yritin työntää jo kesälomilla luettavaksi Frank McCourtin "Liitupölyä"- kirjaa, jossa opettajana toiminut Frankie-setä jaarittelee lennokkaasti Nykin opetusoloista. Ja tietysti elämästään. Mutta ei, ei ottanut pojantölverö teosta luettavakseen, mitä nyt vilkuili hieman.
Esikoinen kyllä vastaili esitettyihin kysymyksiin jo heti ensimmäisenä iltana. Ja niistä on puhuttu kohta viikko. Huh huh.
Toivottavasti viesti on mennyt perille.Soutamista ja huopaamista, sotimista ja sopimista,
uskoa ja epäuskoa mutta parhaimmillaan erittäin
palkitsevaa. Tätä se on, ja paljon muuta
näiden nuorten kanssa.
Aina on kuitenkin löytynyt asioihin ratkaisu joka
tyydyttää edes osittain molempia.
Välillä helpolla ja välillä ei niin helpolla!
On ollut mukava todeta että poika on viime aikona
jonkun verran rauhoittunut ja aikuistunut myös henkisesti.
Varmaan tyttöystävällä, jonka kanssa seurustellut
"vakavasti" jo puoli vuotta, ollut oma
osuutensa asiaan.
Nyt tässä ollaan vähän varpaillaan että olisko jo
pahin takana!?
Kyllä kasvatuksessa on myös itsellä usein kasvun paikka.
Pitää hyväksyä se, että nuoret kokeilevat ja
käyvät läpi joka tapauksessa tietyt asiat.
Ymmärrystä vaaditaan mutta myös sitä napakkuutta.
Kahtotaan nyt mitä 14v tytär keksii...
- sandman
Itselläni vastaavanlaisia kokemuksia melko lähihistoriassa eli viime ja edelliseltä kouluvuodelta, jolloin poikani kävi yläasteen kasi ja ysi luokkaa.
Se kavereiden kanssa tunnilla pulinointi ja "pienimuotoinen" uppiniskaisuus auktoriteetteja kohtaan johti muistutuksiin ja jälki-istoihin. Ensi alkuun tuntui että yksi syksyyn ja yksi kevääseen mutta loppua kohden niitä alkoi tulla jo lähes parin kuukauden välein. Alusta lähtien kävimme avoimesti ja rauhallisesti keskustellen asioita läpi hyvässä yhteisymmärryksessä koulun kanssa (luokan valvoja). Poika ymmärsi kyllä tehneesä väärin ja lupasi parantaa tapansa mutta aina vaan jouduttiin samaan tilanteeseen(ei yhtään lohduttanut että pojan kaverit istui myös siellä jälkkärissä).
Yritin kysellä että mikä mättää mutta ei siihen mitään erityistä syytä ollut, ei vaan kuulemma aina muistunut mieleen käyttäytyä korrektisti. Siinä sitten mietittiin keinoja ja kun hän oli siihen aikaan melko innokas chattailija (mese,irc) niin otettiin käyttöön tuo nettikielto 1-2 viikkoa ja kas kummaa sehän tehosi. Poijalle tuntui olevan melko vaikeaa olla ilman nettiä ja muutaman jälkkäri lapun ja nettikieltoperiodin jälkeen muistutukset ja jälkkärit loppuivat kuin seinään. Meillä kävi "onnellisesti" mutta tuskin tuokaan konsti kaikkilla natsaa. Mielestäni jonkinlaisia rangaistuksia/seuraamuksia on otettava käyttöön jos nuhteet ja keskustelut eivät auta.
En missän tapauksessa kannata väkivaltaa enkä fyysisiä rangaistuksia mutta kyllä nuorelle on tehtävä selväksi missä rajat menee muuten siitä nuoresta häiriköstä kasvaa todennäköisesti toisista välittämätön aikuinen häirikkö. Kyllä se niin on että kun pirulle antaa pikkusormen se vie kohta koko käden.
Sama pätee kotiintuloaikoihin, kyllä niistä on pidettävä kiinni ja rikkomuksista aikaistettava kotiintuloaikoja hetkellisesti että saadaan molemminpuoleinen luottamus taas raiteilleen. Meillä on näitäkin keinoja jouduttu käyttämään.
Olen joskus miettinyt että mihinkähän sitä olisi joutunut jos nämä keskustelut ja yllä mainitut "rangaistukset" eivät olisikaan tehonneet. Vaikea sanoa mitä silloin pitäisi tehdä, onneksi ei niin pitkälle ole omalla kohdalla tarvinnut koskaan mennä mutta vaikeita asioita kaikki tyynni (ei helppoja yhtälöitä).
Mielestäni kuitenkin kaikein huonoin vaihtoehto on luovuttaa ja antaa kaiken mennä lapsen/nuoren ehdoilla. Kyllä lapsiaan rakastavat vanhemmat luovat rajat ja käyttäytymissäänöt nuorille ja sitä kautta antavat/kannustavat nuoriaan myös itsenäisiksi ja omiin "hyviin" päätöksiin pystyviksi ajatteliviksi ihmisiksi.
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata401440Mikä on kaivattusi ihanin ja ärsyttävin piirre?
Ja onko hän mies, nainen ja muun sukupuolinen? Mies. Huomaavaisuus. Kiireisyys. Joskus voi rentoutuakin.981365Riikka Purra: työttömät tulee velvoittaa töihin
Purra panisi työttömät tulevaisuudessa työskentelemään sosiaaliturvan saamiseksi, koska työllisyysaste ei muuten näytä l2971280- 1091115
- 191061
- 651048
Näin Ellen Jokikunnaksen Ralph-poikaa suojellaan julkisuudelta - Katso tuoreet kuvat Italiasta!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask ovat Ralph-poikansa kanssa kakkoskodissa Italiassa. Mukana on myös Unelmia Italiassa -kuva161029- 711012
Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f176878Vihdoinkin lavatansseja tv:ssä - Juhannuksena tanssitaan, bändeinä Yölintu ja Komiat!
Jes, vihdoinkin lavatansseja taas televisiossa! Keskikesän juhlaa vietetään tänä juhannuksena Tuuloksen Kapakanmäellä ju18841