onko täällä ketään kuka on tehnyt abortin? jos teitä löytyy niin kertoisitteko kokemuksianne? ja minkälaisessa elämäntilanteessa olit silloin?
ja mitään idioottien solvauksia ei sitten kaivata, jokainen tekee kuten itse haluaa!!!
ja mitään idioottien solvauksia ei sitten kaivata, jokainen tekee kuten itse haluaa!!!
Vastaukset 14
Vanhimmat
tällä palstalla kuten itse haluan ja ilmaisen mielipiteeni just niin ku haluan ja siellä missä haluan..
Olin silloin aikanani huonossa suhteessa josta oli jo entuudestaan yksi lapsi. Mies seikkaili maailmalla kuinka tykkäs ja teki rekka hommia hesan seudulla... olin saanut jo yhden keskenmenon kun huomasin olevani raskaana. Olin päättäny jättä avomieheni kun meillä ei menny rakkauselämässä ja parisuhteessa hyvin. Sexiä oli silloin kun tämä halusi. Ei ehkäysyä tai mitää. Ja sitten menin lääkärin juttusille että nyt on näin ja tilanne sellainen että en voi ottaa vastaa uutta tulokasta kun nykysenkin kanssa oon pääasiassa yksin ja lapsen isä huitelee maailmalla ja käyttää ehkä myös huumeit että tahdon abortin. ja niin se lääkäri pisti lähettee naistenklinikalle. Siellä otettii avoimesti vastaa. Housut pois ja pedille makaa. sain pillerin emättimeen ja sillee niit sai muistaakseni kax... siitä on aikaa ja olin tietty sen verran sekasi etten nyt ihan varmaksi muista et sainko toisen pillerin saman päivän aikana vaioliko se muutaman päivän pääst... Mutta vuoto oli siitä sitäkin hurjempi! en kadu sitä ollenkaa! enkä oo iitä kertonu silloiselle... sanoin käyneeni kavinnas et lisin saanu taas keskarin... :( Toivon tsemppii valinnallesi. JOOO jokainen tekee kuinka itse tykkää kun tiedän että aina ei mee niinkuin tykkääää...
Tulin raskaaksi pillereistä huolimatta. Mietittiin miehen kanssa, mitä tehdään ja päädyttiin aborttiin. Molemmilla ensimmäisen ammatin opiskelu kesken. Itse olisin joutunut odottamaan kolme vuotta, ennen kuin olisin päässyt opintoja jatkamaan.
Abortti tehtiin kaavinnalla. Äitini ja mies oli mukana. Kerran on kaduttanut. Ystävä yritti "yliaikaisena" hommata aborttia mutta kuitenkin päätti pitää lapsen. Tuli huono omatunto, sillä jos ystäväni pärjää, miksen olisi minäkin pärjännyt. Se kesti kuitenkin vain yhden illan.
Nyt kun ajattelee, en kadu ollenkaan. Mitä tyhjää katumaan, sillä mennyttä ei takaisin saa.
Olen vakituisessa suhteessa ja kondomi petti. Laskennallisesti ovulaation ei pitänyt olla lähelläkään. Raskaaksi tulin silti.
Tulevaisuuden suunitelmina lähteä avustustöihin katastrofialueille tai muihin avustuskohteisiin, tätä varten opiskellut lähemmäs kuusi vuotta yliopistolla. Lapsen saaminen olisi estänyt tämän kaiken tapahtumisen, sillä haluan lapselle turvallisen elinympäristön.
Sanokoon kuka mitä tahtoo, mutta minä ajattelen niin, että jos minä pystyn teoillani pelastamaan edes yhden elossa olevan hengittävän ja ajattelevan JO SYNTYNEEN lapsen/naisen/ vanhuksen hengen, niin abortti oli sen arvoinen.
Omia lapsia voin hankkia sitten kun olen siihen valmis. Mikäli ei onnistu, en näe adoptiota mahdottomana ideana.
Abortti tehtiin lääkkeellisesti, kivut olivat kohtalaiset, mutta vain hetkellisesti. Ehkä paradoksaalista, mutta abortti antoi minulle entistä enemmän "potkua" lähteä mahdollisimman pian avustustöihin.
oletko se sama,joka jo aiemmin kertoi lähtevänsä avustustöihin?koska oikein lähdet a minnepäin?
Olen sama henkilö, joka kirjoitti aikaisemmin.
Heti lopputyöni jälkeen ( joka valmistunee pian), olen ajatellut lähteä Länsirannalle /Gazaan/pakolaisleirille Punaisen Ristin/Punainen Puolikuun töihin. Samalla aion kerätä aineistoa väitöskirjaani varten. Avomieheni(lääkäri) on mitä luultavammin lähdössä mukaan.
EN ole lähdössä avustamaan terroristeja, vaan tarkkailemaan ja avustamaan yhä pahenevassa humanitaarisessa kriisissä. JOkainen joka on yhtään tietoinen maailmanpolitiikasta, tietää mistä puhun.
Nille, jotka epäilevät minun kykyäni auttaa ELÄVIÄ, SYNTYNEITÄ ja YK:n ihmisoikeusoikeuden saaneita IHMISIÄ, en jaksa edes kommentoida. Jatkakaa Kauniiden ja Rohkeiden katsomista.
tekee siellä niitä puoskariabortteja, vaikkaisin..
Hänhän sanoi miehensä olevan lääkäri. Etkö tiedä mikä on puoskari? Lääkäri ei voi tedä "puoskariabortteja".
Olet hieno ja epäitsekäs ihminen. Olisipa sinunlaisiasi enemmän.
Tällä palstalla näkee ihan kylliksi esimerkkejä itsekkäästä minäminäminä-ajattelusta. MINÄ ja MINUN lapseni, viis muusta maailmasta.
Muuten olen sitä mieltä, että lapsettomuushoidot pitäisi kieltää. Toive lienee kuitenkin turha, niin itsekkäitä nämä ITSELLEEN lapsia haluavat ovat. Surullista, että kuvitellaan OMAN lapsen synnyttämisen olevan joku luovuttamaton ihmisoikeus.
Minulla pitkä ja hyvä suhde takana. Ehkäisykeinona käytettiin kondomia niin kuin kaiken kaikkiaan monta vuotta ..... kaipa sitten mennyt rikki, eli asian kanssa ei oltu pelleilty ja kännistä sähläilyäkään ei ole voinut olla kun alkomaholia ei oltu nautittu pitkään aikaan, joten itselle vähän mysteeri edelleen, sillä aina se kondomi tulee tarkastettua .......
Meillä tilanne siis se että molemmat pitkälti päälle kolmenkymmenen ja vahinkoraskauden sattuessea meillä pieni kahdeksan kuukautinen lapsi ...... vaikea synnytyksen jälkeinen masennus itsellä helpottamassa ja päätös siitä ettei ikinä toista lasta oli rauhottanut mielen pikkuhiljaa. Rakastan olemassa olevaa lastani yli kaiken, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että kaikkia meitä ei ole luotu monen lapsen perheeseen.
En ole katunut, päin vastoin olen huojentunut siitä että vieressäni ei tuhise tällä hetkellä viikon ikäinen vauva. En halua aborttia tietenkään kokea uudelleen, mutta päätös oli niin oikea minulle kun voi olla.
Itse tulin raskaaksi ehkäisystä huolimatta, ja aina enne niin ihana/tukevainen/ymmärtäväinen kumppanini muuttui ihmishirviöksi, väittäen, että "lapsi pilaa kaiken", "olisit maailman huonoin äiti", " perheeni, joka on minulle kaikkein tärkein ei hyväksyisi lasta", jne...Kumppanini painosti minua paljon, ja tilannetta ei auttanut, että olin nuori parikymppinen, ilman koulutusta ja työtä. Lisäksi oma perheeni ei ole rikas, joten taloudellinen puoli myös rasitti mieltäni, miten pärjäisin yksin lapsen kanssa, pystyisinkö tarjoamaan kodin vai viettäisimmekö kulkuri elämää, yksi yö täällä, toinen yö tuolla...
Itse kadun aborttiani paljonkin, koska minusta tuntuu, että minut painostettiin siihen.Toki otan osa syyn niskoilleni, minun olisi pitänyt olla vain vahvempi eikä kuunnella toista.No, virheistä oppii.
Toinen oli noin 18-vuotiaana. kerroin lapsen isälle. Toimin konemaisesti ja tilanne oli noin 5 rv ohi viikossa. Vaikka yrittäisin, en saa ajatuksissani koottua kokonaista muistikuvaa tapahtumista. Seuraava kerta oli 6-7 vuotta myöhemmin. Tapailin muutaman kuukauden miestä. En kertonut hänelle keskeytyksestä ja raskaudesta vaan toimin konemaisesti heti kun tajusin olevani raskaana. Sain lääkkeellisen keskeytyksen parissa päivässä. Muistan menneeni verisissä siteissä töihin ja yritin olla niin kuin mitään ei ole tapahtunut. Sairaalassa väitin meneväni suoraan taksilla kotiin,jossa oma äiti odottaa. Nyt olen yli 30v ja edelleen lapseton. Kai jotenkin kokoan palapeliä tapahtuneesta kun tätä keskustelua eksyn silloin tällöin lukemaan. Kavereiden kanssa en koskaan asiasta puhu. yksi kaveri tietää tästä nuoruuden abortista silloisen poikaystävän lisäksi. Jälkimmäisen olen salannut kaikilta.En osaa arvioida itse suhdettani tapahtumiin. Ehkä kaksi asiaa,mitä kukaan ei itseleen toivon on abortti ja väkivaltainen parisuhde. Molempiin voimme itse vaikutaa,mutta jälkiviisailu on turhaa.
olen joutunut kerran tekemään abortin,en omasta vapaasta tahdosta mutta pakosta.Seurustelin silloin yhden ulkomaalaisen miehen kanssa ja tulin tälle raskaaksi,olin hölmö kun tämän hänelle kerroin(raskauden).itse olin päättänyt että lapsen pidän mutta tämä mies ei sitä halunnut,siispä siitä alkoi helvetillinen piina ja olin jo kertaallen sovitun abortti ajan perunut,kerran hän sai minut houkutelluksi mukaansa hänen kotiinsa ja tähän alkoi minua hakkaamaan siinä toivossa että tulisi keskenmeno no en siinä tilanteessa tiennyt muutakaan kuin tehdä se keskeytys,sillä hän vahti minun jokaista liikettä kuin haukka,nyt tällä hetkellä monesti olen katunut tekoani monet kerrat,kunpa olisin ollut paljon viisaampi niin en olisi edes tutustunut koko tyyppiin tai edes kertonut raskaudesta hänelle!se oli sellainen kerta kun oikeasti pelkäsin henki riepuni takia
kärsii koko ruumis.