Elikkäs, mikä saa teidät uskomaan horoskooppeihin tai tähtikuvioihin?
mikä saa uskomaan
horoskoppeihin
141216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Itse syytän erittäin heikkoa yleissivistystä ja sekä koululaitoksen että vanhempien liian suvaitsevaa kasvatusta: kriittisyyttä ei opeteta ollenkaan ja yliopistot ovat nykyään taikauskon pesäpaikkoja, ennemmin kuin mustalaisleirit.
Minä olin varmasti pahempi astrologiauskovainen kuin suurin osa näistä wannabe astromaanikoista joita täälläkin käy välillä pyörimässä.
Sitten kun koulussa opetettiin erinäisiä asioita ja opettelin itsekin tutkimaan erinäisiä asioita, fysiikan alalta, mutta myös psykologian alalta (mainonnan ja manipuloinnin jne), ymmärsin että se mitä olin aiemmin pitänyt totena ja aitona olikin pelkkää haisevaa paskaa.
Sitä nämä astromaanikot eivät osaa edes ymmärtää miltä tuntui se kun koko eliniän kestänyt usko ja maailmankatsomus romahti pois. Yhtäkkiä se horoskooppi mikä oli muka ihan oikeasti kertonut minusta, olikin pelkkää paskapuhetta ja suoranaista valetta ja minä pystyin myös perustelemaan sen miksi se oli niin. Siinä lähti koko itsetunto kerralla hemmettiin, mutta tajusin että parempi todella huono itsetunto kuin valheella rakennettu ja vieläpä toisten ääliöiden sanelema valeitsetunto. Sitä tyhjyyttä nämä pässit eivät tule koskaan kokemaan, koska täyttävät sitä tyhjyyttään koko ajan samalla paskalla.
Tieto todellakin lisää tuskaa, mutta kyllä siitä selviää ja nyt minulla on varmasti sata kertaa parempi itsetunto kuin yhdelläkään näistä pässeistä jotka täällä käyvät esittelemässä omia karttojaan ja kyselemässä että sopiiko vaikoeikösovi.
Vaikka sitä valetta pyrkisi ihan minkälaisilla filosofioilla tai keksinnöillä tahansa perustelemaan, valhe ei muutu totuudeksi. Jos asia on perustettu valheelle, siitä ei tule totta vaikka sitä toistelisi, vaikka sen systeemejä muuttelisi tai vaikka huutaisi ja kiroilisi. Valhe ei muutu totuudeksi.
Tuo että sanoit yliopistojen olevan taikauskon pesäpaikkoja pitää todella hyvin paikkansa. Älykkäitä ihmisiä sieltä toki löytyy, mutta viisaiden määrän saa laskea yhden käden sormilla. Nämä wannabe tyypit uskovat astrologiaan pelkästään siksi etteivät tiedä millainen tämä maailma todellisuudessa on, ja kokemattomuutensa vuoksi he ovat todella helposti höynäytettävissä.
Heiltä puuttuu pelkästään se tieto, kokemus ja sivistys. Näillä älyköillä taas on vähän tietoa ja kokemusta, mutta heillä on aivot joilla pyrkiä selittämään ne valheet muka todeksi itselleen. Älyköt tarkastelevat yhtä asiaa ja yhden asian yhtä detaljia kerrallaan, eivätkä kykene näkemään kokonaiskuvaa. Viisaat ymmärtävät sen kokonaiskuvan ja sen vuoksi tuollaiset huuhaasatuilut eivät heihin enää uppoa.
Toisaalta sellaista ihmistä ei ole olemassakaan joka ei uskoisi jollain tapaa yliluonnolliseen kun epävarma tilanne tulee eteen. Se on ihmiseen sisäänrakennettu ominaisuus ja sen tarkoitus on toimia itsesuojeluna, eli antaa toivoa toivottomassa tai epävarmassa tilanteessa luomalla tietty käsitys tilanteesta. Mutta kun ihminen tiedostaa tämän ominaisuuden, hänen on helpompi löytää ne omat oikeat ratkaisunsa eikä tuhlata rahojaan valepukkien satuhetkiin.
Yksi hyvä esimerkki muuten tuosta astrologiaan uskovien huonosta itsetunnosta on käärmeenkantajan horoskooppimerkki. Sitä ei oteta luetteloon mukaan koska kukaan ei halua muuttaa entistä horoskooppiaan -"omaa luonnettaan" - toisenlaiseksi. Se pudottaisi pohjan omalta itsetuntemukselta ja ihminen putoaisi tyhjän päälle maailmankuvassaan. Sillä onhan se eräällä tutkimuksella todettu että horoskoopit muokkaavat siihen uskovien ihmisten käyttäytymistä, vaikka asian pitäisi olla täysin päinvastainen ainakin näiden astrologiaan uskovien mukaan.
Minut saa uskomaan horoskooppeihin kokemus; suurin osa tuntemistani ihmisistä on luonteeltaan merkkinsä kaltaisia.
Astrologiasta en sinänsä tiedä juuri mitään. Perustan uskomiseni omiin havaintoihin. Näin teen aina, mitä tulee ihmistuntemukseen ylipäänsäkin.
On jännä huomata, miten sellaisetkin ihmiset, jotka väittävät etteivät usko horoskooppeihin eivätkä tiedä omasta merkistään mitään, intoutuvat heti, kun alan puhua heille heidän omasta merkistään. Tuntuu, että jokaisella ihmisellä on sisimmissään halu uskoa olevansa merkkinsä kaltainen.
En usko, että horoskooppeihin uskomisella, siis nimenomaan luonnehoroskooppeihin uskomisella, on mitään tekemistä älykkyyden, koulutuksen tms. kanssa. Aivan kaikki uskovat, duunarista professoriin. Enkä usko myöskään tässä ketjussa kirjoitettuun väitteeseen, että yliopistoissa opetetaan puppua. Kyllä siellä vain opetetaan ihan asiaa. Turha sotkea yliopistoa ja horoskooppiuskoa, jos kerran näillä kahdella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Enpä usko, että mikään mahti maailmassa saa ihmisiä lopettamaan horoskooppiuskonsa. Kuten sanoin, usko perustuu useimmilla kokemukseen, ei mihinkään sen kummempaan.
joskus kokemuskaan ei kerro totuudesta mitään, tai takaa että asia olisi oikein.
Sinun mielestäsi suurin osa tuntemistasi ihmisistä on luonteeltaan merkkinsä kaltaisia, mutta esitän tässä yhden käytännön esimerkin jonka pitäisi avata silmäsi että horoskoopit eivät noilta luonnesekoiluiltaan ole mitään muuta kuin pelkkää silmänkääntöä.
-----
"Tätä miettinyt, että pettääkö puoliso rakastaan.."
"Ihminenhän on kostonhimoinen. jos häntä on petetty, kostaa todennäköisesti takaisin, pettämällä tietysti.
Muuten ihmiset on 100% uskollisia, ja jos suhde kulahtaa tai kumppani ei enää välitä, niin silloin kukaan ei halua tyytyä vähään, vaan yksinkertaisesti hakee sen mitä kokee ansaitsevansa!
Kun ihminen on onnellisessa parisuhteessa, hän EI PETÄ. Parisuhteeseen kuuluu ylä -sekä alamäet, isot ja pienet, ja puoliso tietää tämän ja on valmiita uhraamaan paljon suhteen eteen. Ja jos ja kun joutuu petetyksi kaiken sen uurastuksen jälkeen, kosto on varmasti suloinen ;)"
-----
No niin. Tuo luonnekuvaus oli skorpionin merkkiin mahdutettu.
Kuvittele nyt kuinka jossain palstalla joku esittää oman ongelmansa parisuhteessaan ja saa siihen sitten vastauksen.
-----------
"Pettääkö skorpioni rakastaan?"
"skorpionihan on kostonhimoinen. jos häntä on petetty, kostaa todennäköisesti takaisin, pettämällä tietysti.
Muuten skopionit on 100% uskollisia, ja jos suhde kulahtaa tai kumppani ei enää välitä, niin silloin ei skorpioni halua tyytyä vähään, vaan yksinkertaisesti hakee sen mitä kokee ansaitsevansa!
Kun skorpioni on onnellisessa parisuhteessa, hän EI PETÄ. Parisuhteeseen kuuluu ylä -sekä alamäet, isot ja pienet, ja skorpioni tietää tämän ja on valmis uhraamaan paljon suhteen eteen. Ja jos ja kun joutuu petetyksi kaiken sen uurastuksen jälkeen, kosto on varmasti suloinen ;)"
-------
Nyt tuon tekstin olisi voinut liittää sellaisenaan vaikkapa jollekin suhteet-palstalle vastaukseksi jonkun ongelmaan ja kukaan ei olisi huomannut mitään. Tuolla tekstillä ei siis ole missään tapauksessa mitään tekemistä skorpionin, tai minkään muun aurinkomerkin kanssa, vaan se sopii täydellisesti ihan jokaiseen ihmiseen.
Horoskoopit ovat pelkkää paskaa. Ja kuten huomaat, kokemuksesi noista luonnekuvauksista ei todellakaan pidä paikkaansa! Ne on vaan kirjoitettu niin yleispäteviksi että ne 'tuntuvat' kuulostavan oikeilta ja aidoilta.
Tuota samaa manipuloinnin tekniikkaa näet joka päivä esimerkiksi mainoksissa. Se on niin yleistä ja niin läpinäkyvää että olen todella hämmästynyt kun se menee vieläkin läpi ihmisiin.
---------
Sanoit että: "Enpä usko, että mikään mahti maailmassa saa ihmisiä lopettamaan horoskooppiuskonsa. Kuten sanoin, usko perustuu useimmilla kokemukseen, ei mihinkään sen kummempaan."
Niin no, minä itse EN ENÄÄ usko horoskooppeihin. Ennen uskoin ja hyvinkin radikaalisti, opiskelinkin sitä. Että se siitä "mahdista". Se mahti on tieto ja se yhdistettynä perusteltuihin kokemuksiin. Minusta on tietyllä tavalla hauskaa, että ihmiset yrittävät puolustella astrologiauskomuksiaan niillä ihan samoilla selityksillä joilla minä puolustelin omia uskomuksiani, mutta samalla säälittää koska he eivät ymmärrä sitä että antavat itseään huijattavan. Ainoa syy siihen miksi ihmiset uskovat astrologiaan edelleenkin on tiedon puute. Sinä sanot kommenttissasi esimerkiksi koko ajan että "minä en usko/minä uskon". Syy on siinä että sinä et "tiedä". Sinun tulisi ihan oikeasti oppia erottamaan usko ja tieto toisistaan. Uskomus ei tee aiheesta tietoa. Edes kokemus ei tee aiheesta tietoa. Tietoa varten pitää olla perustelut jotka on karaistu monta kertaa epäilyllä ja kritiikillä.
Astrologia ei kestä kritiikkiä.
...mitään totuudesta. Enkä väitäkään. Kokemus on kokemus, ja onko kokemus totta, on aivan toinen asia. Siitä väittelemiseen meni ainakin seuraava vuosisata, joten...
Uskoani horoskooppeihin ei voi horjuttaa, koska KOEN, että niissä on perää. Kokemuksesta on sanottava se, että se on "totuuttakin" vahvempi voima.
Sinä väität, että usko ja toeto pitää erottaa toisistaan.
Väitän muuta: Jumalaan uskova ihminen, esim. vaikkapa harras kristitty ei koe omaa uskoaan "uskoksi"; Jumalan olemassaolo on hänelle enemmän kuin uskoa, se on "tietoa". Kun tällainen harras kristitty lähestyy kuolemaansa, niin hän "tietää" pääsevänsä taivaaseen. Uskolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
On väärin esittää uskoa ja tietoa toisiaan poissulkevina. Jos näin tehdään, on kyettävä myös perustelemaan kanta pätevämmin kuin sinä sen teet.
Sinun väitteesi ei perustellut kyllä yhtään mitään.
Tieto on sellaista joka muuttuu. Se voi muuttua nopeasti tai sitten hiljalleen, mutta pääsääntö sille on se että se muuttuu, eli tarkentuu. Tiedon päämääränä on löytää perusteltu totuus eri asioista. Tuo periaate voi jopa muuttaa vanhaa tietoa täysin päinvastaiseksi!
Sen sijaan usko ei muutu. Uskolle ei etsitä mitään muuta kuin sitä vahvistavia kokemuksia. Toisinsanoen kaikki uskoa heikentävät kokemukset tai tiedot sivuutetaan tai lakaistaan maton alle. Uskoa ei tutkita tai epäillä. Edes noiden kokemusten alkuperää tai lähtökohtia ei epäillä, vaan jos ne vähänkin vahvistavat uskoa, ne liitetään uskoon.
Usko on sitä että luullaan tietävänsä.
Usko ja kyky luoda uskomuksia on ihmiseen sisäänrakennettu psykologinen turvajärjestelmä kriisitilanteita varten. Sellaista ihmistä ei ole olemassakaan joka ei kriisitilanteissa alkaisi uskoa jollakin tavalla.
Kun masentunut ihminen sanoo että hänen sairautensa johtuu hänen pahoista teoistaan tai ajatuksistaan, silloin mennään sille alueelle jossa tietoa ei todellakaan käytetä. Ihminen luo itse tuollaisen uskomuksen koska ei pysty sitä muutoin järjellisesti selittämään. Masentunut varmaan pitääkin sitä "totena", mutta se ei ole tietoa, vaan se on pelkästään sitä että luulee tietävänsä. Hyvin usein, varsinkin ylläoleva kirjoittaja, uskomukset perustellaan pelkällä kokemuksella jaksamatta antaa ajatustakaan sille että onko asia todellakin niin kuin miltä se näyttää.
Uskovat tai pelkästään kokemukseensa "tietonsa" perustavat eivät kysy itseltään tai muilta että "miksi?"
Lääkäri ei ala tuollaiselle potilaalle selittämään että "sairautesi johtui siitä kun elimistössäsi meni kromosomi poikittain." Jaa miksi? Siksi koska lääkärikään ei sitä vielä 'tiedä' ennen tutkimuksia. Vasta sitten kun tutkimukset on tehty, lääkäri sanoo että ei se sairaus mistään pahoista teoista johtunut, vaan siitä että kromosomi meni poikittain ja sen jälkeen lääkäri esittää perustelut mitä elimistössä on tapahtunut ja miksi.
Mutta annas olla jos sama masentunut ihminen menee jonkun noitatohtorin luokse selittämään kuinka elämä potkaisi päähän, niin sieltähän se vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä: "Pahat teot ne ongelmat aiheutti, tästä vähän taikapulveria mukaan ja hypit kolme kertaa talosi ympäri niin johan auttaa".
Joko viimein alat ymmärtämään miksi tieto ja usko todellakin eroavat toisistaan?
Ellei minun perusteluni sinulle kelpaa, niin käy kysymässä asiaa joltakin minua viisaammalta. Heitäkin varmasti löytyy. Mutta tule vasta sitten selittämään että minun perusteluni eivät ole tarpeeksi päteviä, kun osaat itse perustella kantasi kunnolla.
mutta miten niin sairaus ei voisi olla peräisin "pahoista teoista"? Eli ajatuksista. Luepas Alitajuntasi voima: Joseph Murphy.
Kenties joskus uskomustiede on edellä normitiedettä.
vielä kyseiseen herra Murphyyn, mutta lueppas tästä hieman asiaa alitajunnasta ja sen mystisyydestä.
Mutta ensin, kun kerran viittasit tuohon Murphyyn ja esitit että uskomustiede on edellä normitiedettä, niin missä on perustelusi?
Jos hän (Murphy) selittää sellaista että esimerkiksi huonon itsetunnon omaavan tai masentuneen pitäisi aamulla peilin edessä sanoa vakuuttavasti itselleen kuinka komea/kaunis ja haluttu on, ja se ajatus alkaa toteuttamaan itse itseään, ei kyse ole todellakaan mistään uskomustieteestä vaan yksinkertaisesta psykologiasta jota käytetään, ja on jo kauan käytetty, esimerkiksi urheiluvalmennuksessa ja harjoittelussa.
Kysymys ei ole todellakaan mistään "ihmeestä" tai yliluonnollisesta vaan ihan normaalista ihmisen toimintatavasta. Olen sitä itse käyttänyt hyvin tuloksin itsekin. Mystistäkö? Ei todellakaan.
Eikö olekin jälleen jännä huomata mitä tieto saa aikaiseksi? Voihan tuo tietysti tuntua hyvinkin mystiseltä, mutta...
Huomaahan eräs todella tärkeä seikka - Yksikään urheilija ei ole saavuttanut hyvää kuntoa tai tuloksia pelkällä alitajuntansa käytöllä. Siihen on aina vaadittu tekoja.
Tarkennan nyt vielä että tarkoitin viestissäni noilla "pahoilla teoilla" esimerkiksi sitä että Jumala rankaisee ihmistä aiemmista pahoista teoistaan langettamalla esimerkiksi jonkun syövän, jonka syövän masentama sitten tulkitsee Jumalan rangaistukseksi.
En tarkoittanut sitä että masentunut alkaa itse aiheuttamaan itselleen erilaisia vaivoja masentuneilla ajatuksillaan, mikä on hyvin tavallista masentuneilla.
Nimittäin sairaus voi todellakin olla seuraus pahoista ajatuksista, siinä olen ihan samaa mieltä. Jos ihminen ajattelee että hän on arvoton paskapää jota kukaan ei arvosta, hän kohtelee itseään sellaisena ja panee muutkin kohtelemaan häntä sellaisena.
Kyse on huonosta itsetunnosta. Eli siitä ettei tiedosta omia valintojaan ja niiden syitä. Huono itsetunto on kirjaimellisesti sitä ettei ihminen tunne itseään, omia rajojaan ja sitä missä hän sijaitsee sosiaalisessa piirissä.
Kun kerran astrologiapalstalla ollaan, niin tämä onkin oiva kohta huomauttaa siitä että astrologia ei suinkaan auta ihmistä tuossa tilanteessa vaan pelkästään sekoittaa itsetuntoa ja sen löytymistä entisestään! Astrologia ei todellakaan paranna ihmisen itsetuntemista. Se on pelkkää valhetta ja huijausta.
Palataanpa takaisin aiheeseen... Kuitenkaan tuossa masennustapauksessa se itse ajatus ei ketään tapa. Ainoastaan sen ajatuksen seuraaminen ja esimerkiksi roskaruuan syöminen pahaan oloon.
Alkuunpanija voi olla se alitajuinen ajatus (yleensä sillekin on syy, joko ympäristön aiheuttama tai sitten fysikaalinen syy), mutta syy lihavuuteen ja sairastelevuuteen on kuitenkin siinä että halpaa ja epäterveellistä sontaa lapataan kitusiin ja jätetään urheilematta.
Toisaalta, asiaa voidaan ajatella myös toiselta kantilta ja tämäkin on jo todettu. Vankeudesssa voi ihmisen elämänhalu kadota kokonaan niin että ihminen vetäytyy kuoreensa ja alkaa tekemään kuolemaa. Elämänhalun katoaminen ja siihen kuoleminen ei ole mitään yliluonnollista tai mystistä, vaan täysin järkeenkäypää. Jos ihminen menettää toivonsa ja "tietää" että ulospääsyä ei tilanteesta ole, silloin ei ole mitään syytä enää elää. Kun ihminen menettää ruokahalunsa ja stressitaso nousee tarpeeksi korkealle ja pysyy siellä tarpeeksi pitkään, eli ihmisen keho on kokoaikaisessa kriisitilanteessa joka kuluttaa ihmisen loppuun, lopulta tulee noutaja.
Eli lyhyesti sanottuna: Stressi tappaa.
Oliko tuo nyt uskomustiedettä? Ei todellakaan vaan ihan selvää psykologiaa ja biologiaa.
Mikä tarve sinulla on "perustella" muille, miksi ei pitäisi uskoa johonkin?
Voin kertoa sinulle, että olen itse ateisti ja valmistunut aikoinaan fysiikan alalta. Siitä huolimatta voin ymmärtää, että usko on jollekin samaa kuin tieto, ja tämä onkin ainoa selitys, joka auttaa minua ymmärtämään esim. juuri uskovaista ihmistä.
Tieto voidaan perustella kuvaamallasi tavalla, olet oikeassa. Mutta jos uskovainen kokee, että maailmassa tapatuvat asiat ovat Jumalan (eikä sattuman) aikaansaannoksia, niin hänelle tämä "todistusaineisto" on totta, ei uskoa. Se on hänen todellisuuttaan. Todellisuus voi toki muuttua, ja hän voi luopua uskostaan, mutta usko voi päinvastoin myös vahvistua uusien "todisteiden" myötä.
Olen sinun kanssasi samaa mieltä tuosta asiasta, eli että uskovaiselle uskovaisen todellisuus on totta. Sen vuoksi tämä aihe tuntuukin varmaan junnaavan paikallaan.
Mietihän tätä kysymystä ensin itseksesi ennenkuin luet eteenpäin, onko sinun mielestäsi tieteentekeminen ja tutkiminen uskonto?
Minulla ei ole tarvetta mitätöidä toisten ihmisten uskomuksia tai uskontoa, sitä ilmeisesti tuossa kysymykselläsi tarkoitit?
Juurihan tuossa sanoin että se uskomusten luominen on sellainen ominaisuus joka on kaikkiin ihmisiin "sisäänrakennettu". Se on minulla, sinulla (vaikka oletkin ateisti) ja kaikilla muillakin tämän ketjun lukijoilla. Juuri tuo ominaisuus estää sen, että kenelläkään ei voi olla puhtaan tieteellistä maailmankuvaa.
Kun ihminen on tietämätön, silloin hän pelaa uskomuksilla, eli hän tekee olettamuksia. Sen vuoksi, vielä siinä vaiheessa kun ei tiedetä, uskomukset ovatkin varmasti "todellisuutta" kyseiselle ihmiselle. Erilaisia olettamuksia on pikku pakko muodostaa että maailma toimisi edes jollain tasolla omasta mielestä järkevästi.
Mutta se onkin sitten ihan eri asia ovatko ne uskomukset oikeasti totta. En halua kaataa muiden uskontoja, mutta haluaisin kyllä että ihmiset tiedostaisivat sen mikä on totta ja mikä taas uskomusta. (huomaa, en tarkoita tällä niitä opetuksia mitä esimerkiksi Raamattu kertoo luomisesta tms. Luominen on kirjattu Raamattuun, ja se on yksi Kristinuskon peruspilareista. Mutta! Sitä ei voida todistaa, eikä sitä uskomusta pitäisi sekoittaa todellisiin asioihin vaan pitää se pelkästään vertauskuvana joka voidaan selittää ja filosofoida miten parhaaksi halutaan. Hieman samalla tavoin kuin pappi antaa viiniä ja leipää ehtoollisella ja sanoo että se on Kristuksen ruumis ja veri. (sitähän se kirjaimellisesti ei ole.) Se on sinänsä ihan mielenkiintoinen aihe, mutta todellisuuden selittämisessä sillä on hyvin vähän käyttöä.)
Älä epäile sitä ettenkö ymmärtäisi uskovaisia ja sitä heidän tiedon tasoa. En minäkään mikään "tietäjä" sentään kaikissa asioissa ole. Jos olisin, minä en olisi tässä selittelemässä yhtään mitään. Kuinkahan monta kertaa minä olen ollut täysin väärässä, sille luvulle ei sinunkaan väärinkäsitykset vedä varmastikaan vertoja? Mutta mietihän pidemmälle, jos sinulla on sellaista tietoa mikä on selvästikin oikeampaa kuin jonkun tietämättömän esittelemä "tieto", eikö sinun, lähes velvollisuus, ole korjata se väärinkäsitys? (riippuen tietysti tilanteesta. Niin ja kuten huomaat, esitithän sinäkin kysymyksen siitä mikä tarve minulla on perustella muille miksi ei pitäisi uskoa johonkin.) Eihän koulussakaan voida lapsille opettaa lopulta mitään jos lapsille annetaan mahdollisuus täyttää päänsä täysin väärinkäsitetyllä "tiedolla" ja sitten vain taputetaan päähän että kyllä se siitä.
Kun oppilas tekee koulussa virheen, se korjataan, aihe kerrataan ja opetellaan uudelleen. Sitähän oppiminen on, enkä tässä tarkoita mitään "ulkoa opeteltua", vaan sitä tervettä uteliaisuutta erilaisista asioista. On tervettä epäillä ja tutkia uudelleen opetettuja asioita. Jos me emme epäilisi ja tutkisi, me uskoisimme (nimenomaan, uskoisimme) että luomiskertomus on kirjaimellisesti totta ja että me syömme Kristuksen ruumista ja juomme välillä hänen vertaan. Vaikka nämä muutkin maailman synnyn selitykset ovat suurimmaksi osaksi pelkkää spekulointia vailla vedenpitäviä todisteita, niiden selitykset antavat siltikin kattavamman kuvan siitä mitä on 'ehkä' tapahtunut.
Jos mietitään esimerkiksi Big Bang teoriaa, se kuulostaa todella järjettömältä. Miten tyhjyys voi yhtäkkiä räjähtää ja muodostaa elävää maailmaa. Se on ihan yhtä uskottavaa kuin sekin että Jumala loi paratiisiin miehen ja naisen ja heitti heidät sitten sieltä pellolle tähän maailmaan. BigBangissa on kuitenkin muutama sitä puolustava selitys ja ne voidaan havaita ja laskennallisesti osoittaa pitäviksi.
Minun puolestani ihmiset voivat uskoa tähtien tai planeettojen olevan jonkinlaisia henkiolentoja tai jumaluuksia. Minun puolestani ihmiset saavat uskoa vaikka Suureen Räjäyttäjään! Sen sijaan sellaiset valheet että selitetään niiden planeettojen ja tähtimerkkien vaikuttavan meidän pallomme ihmisiin ja luovan heille jokaiselle omanlaisensa luonteen, ovat täysin tuulesta temmattua ihmisen keksimää höpinää.
Huomaa, lue oikein tarkkaan ja mieti mitä tarkoittaa: "ihmisen keksimää"? Yksikään ihmisen keksintö ei ole tähän päivään mennessä ollut mitenkään mystistä tai paranormaalia. Juuri tuossa muutaman lauseen päässä keksin "Suuren Räjäyttäjän", nyt ei muuta kuin kehittelemään tarinaa, se kansien väliin ja myyntiin, niin johan alkaa muutaman vuoden kuluttua raha hiljalleen virrata kun saa muutaman tietämättömän koukutettua levittämään sanaa. Yhtäkaikki, minä sen vain keksin vaikka selittäisin saaneeni sen näyssä tai jonkin kehottamana.
Vaikka nyt tulevat tietysti miljoonat astrologit ja heihin uskovat selittelemään että he saavat viestinsä joltain henkiolennolta, vastaan ihan samalla mitalla takaisin. Todistakaa se! Tehkää sen henkioppaan avulla jonkinlainen ihme jota ei voida valvotuissa oloissa millään tavalla selittää pelkäksi taikatempuksi, niin johan alkaa lehdet kirjoitella ja tiedemaailma vavista. Missä ihmeessä viipyy se viimeinen niitti tiedemaailmaa vastaan? Pistäkää ennustajat, selvänäkijät ja astrologit nyt kova kovaa vastaan ja vetäkää tiedettä ja todellisuutta turpaan ihmeteoilla!
Astrologiaa on paha verrata Jumalaan, mutta jos oletetaan nyt että tuo näkyvä taivas on yksi Jumaluus, niin silloin mennään mielestäni täysin väärään suuntaan kun aletaan kertomaan että se Jumaluus tekee jonkinlaisia ihmetekoja jotka ovat todellisia (esim. antaa ihmiselle syntymän hetkellä luonteen), varsinkin kun kaikki havaitut tosiasiat taistelevat niitä uskomuksia (=todellisuuksia) vastaan (esim. luonne syntyy ja muokkautuu kehon fyysisten ominaisuuksien ja osin ympäristön vaikutuksen ansiosta jne.) Tosiasiat tuovat ne "ihmeet" hyvinkin maallisiksi ja usein silloin huomataan että ei siinä sillä taivaalla ja sen mystisyydellä ollut osaa eikä arpaa (esim. planeetat ja niiden vaikutukset ovat kuitenkin aika helevetin kaukana "ympäristöstä".)
Juuri jonkun ihmisen luonnekuvaus astrologiassa on tuollainen höpöhöpöaihe. Esimerkiksi autistisilla ihmisillä on hyvin erilaisia luonteita, mutta yhtäkaikki heidän on välillä hankala tulla muiden ihmisten kanssa toimeen koska he kokevat maailman eri tavalla, sama koskee psykoottisia ihmisiä. Miksi tuollaisia "luonnevikoja" ei tähtikartoissa näy? Miksi masennusta ei voida löytää tähtikartoista kuin tietysti vasta sen jälkeen kun ihminen on jo masentunut?
Taisin muuten tuossa jossain vaiheessa sanoakin sen, että kokemus voi jopa vahvistaa niitä vääriä uskomuksia ja sitä väärää tietoa. Yhtäkaikki, se että jokin kokemus vahvistaa sen uskomuksen, ei tee siitä yhtään sen oikeampaa tai todellisempaa jos se perustuu väärille olettamuksille jotka pystytään todistamaan vääriksi. Siihen kun vaaditaan vedenpitävät perustelut ja se astrologian ja muiden hihhuli"tieteiden" kohdalla puuttuu.
Pyysin heti alussa sinua miettimään kysymystä siitä onko tieteentekeminen uskonto. Tieteentekeminenhän on sitä että uppoudutaan aiheeseen kriittisesti ja etsitään siitä kaikesta se pohjimmainen totuus ja toimintaperiaate puolueettomasti. Tuo ei ole mikään parin tunnin homma, vaan vie jopa vuosisatoja. Aina löytyy jotain tarkennettavaa tai muuten vain säädettävää ja yleensä senkin jälkeen tulee joku tietäjä joka näyttää että vitut se noin toimi.
Astrologian osalta tuota tutkimusta ei ole tapahtunut kovinkaan paljoa itse astrologien taholta. Siinä mielessä astrologia on siis uskonto että siinä ei asiat muutu eikä niitä ongelmakohtia edes yritetä korjata (miksihän siinäkin piti mennä niin kauan että saatiin karttalaskuri täsmäämään oikeiden tähtikuvioiden kanssa? Länsimaissa se yksi astrologian perusta jopa heitettiin suoraa päätä pois ja kehitettiin (uu, jälleen, ihmisen keksimä!) uusi huonejärjestelmä. Kuitenkin, tarkennan nyt vielä mitä tuossa alkupuolella sanoin. Minä en ole muuttamassa ihmisten uskontoja toisiksi, vaan kehottamassa heitä vain ajattelemaan itse ja kriittisesti eri näkökulmista. Astrologia tulee "tieteen" paikalle yrittäessään ennustaa esimerkiksi tulevaisuutta tai sanelemalla sitä millainen luonne ihmisellä pitäisi olla tai on. Valitettavasti on jo useasti eri tutkimuksissa huomattu että nuo "ihmeet" eivät pidä paikkaansa. Ne eivät vaan yksinkertaisesti toimi! Uskokaa tähtiin ja Jumaliin, mutta älkää olko tyhmiä ja sulkeko silmiä tosiasioilta.
Tarkennan muuten vieläkin. Ne asiakasta näkemättä luodut luonnekuvaukset kyllä toimivat aivan erinomaisesti, ne osuvat ja uppoavat kyllä kehen tahansa ihmiseen. Valitettavasti ne toimivat vain hieman liian hyvin. Nimittäin pienen empiirisen kokeen tuloksena ystäväni ja sukulaiseni näyttävät olevan ihan sama ihminen kuin minä olen... Todella mystistä, ja minulle vielä luvattiin yksilöllinen tulkinta.
Uskokoot tähtiin ja planeettoihin ja filosofoikoot niistä ihan mitä haluavat, mutta jättäkööt tuollaiset höpötekniikat pois, tai todistakoot ne riippuvuussuhteet ja niiden luotettavuuden oikeaksi muullakin kuin "kyllä se mun kaveri on semmoinen kuin on".
sellainen "epämiellyttävä totuus", että meillä ei ole riittävästi tietoa siitä, mikä merkitys planeettojen asemalla on meihin. En väitä itse mitään, koska en astrologiaa tunne, mutta yhtä hyvin siis voidaan väittää, että koska tietomme ovat puutteelliset, niin emme myöskään voi helposti kutsua astrologiaa pelkäksi höpöhöpö-tieteeksi - paljon on vielä tutkimatta, siis LIIAN paljon. Ja emme tulee koskaan saamaankaan selville tiettyjä asioita.
Kautta historian on aina ollut tilanne, jossa jonkun aikaansa edellä olevan henkilön uskomuksia on pidetty huuhaana. Tiedemiehet tutkivat parhaillaan mm. sitä mahdollisuutta, että ihmisen ns. "sielu" olisi sidoksissa aivojen syvimmissä osissa oleviin mikrohiukkasiin, jotka irtoavat ihmisestä tämän kuollessa ja leijuvat vapaina ajasta ja paikasta riippumatta valmiina kiinnittymään uuteen yksilöön. Tätäkin ajatusta voi pitää ihan vapaasti huuhaana, ken haluaa, mutta minusta ajatus on kiehtova ja se saa mielikuvitukseni liikkeelle... :)
myöten tähän filosofiseen puoleen.
Epämiellyttävä totuus. Todellakin, varsinkin astrologeille.
Jos väität että tiedemiehillä ei ole tietoa siitä että vaikuttaako astrologiset ilmiöt meihin (eli toimiiko nuo luonnekuvaukset tai ennusteet ihan oikeasti) niin näytä minulle vastaavasti yksikin astrologi joka pystyy todistamaan sen, että hänellä on se tieto että ne toimivat. Tai siis esittele sellainen astrologi joka pystyy todistamaan sen että ne planeetat todella vaikuttavat.
Tietämättömyydellä, joka vaivaa molempia osapuolia yhtä paljon, ei voida perustella että jokin asia olisi sen vuoksi tosi.
Kaikenlaisia selityksiä olen noista toiminnoista kyllä kuullut ja lukenut, sekä astrologeilta että heihin uskovilta, mutta heitä kaikkia yhdistää yksi asia: Heillä ei ole todisteita eikä perusteluja. Jotkut selittävät että heillä on jokin näkymätön neuvonantaja ( mutta kaikesta päätellen sekin on pelkkää valetta ja paskapuhetta, luehan vähän pidemmälle niin näet miksi.)
Itseasiassa aina kun mennään tähän väittelyyn että "meillä ei ole oikeasti tietoa siitä että toimiiko se" (ja yritetään samalla sillä puolustaa sitä että astrologia toimisi ja että tiedemiehet eivät tiedä mitään, kuten itsekin yritit: "Kautta historian on aina ollut tilanne, jossa jonkun aikaansa edellä olevan henkilön uskomuksia on pidetty huuhaana.") astrologit ja astrologiaan uskovat ammutaan alas kuin syksyiset sorsat heidän omalla väitteellään. Se on oikeastaan jo niin epätoivoista yritystä perustella jotakin, ettei siitä väitteleminen ole enää edes hauskaa.
Kyllä, siinä olen täysin samaa mieltä että kautta historian on ollut miehiä joita ei ole uskottu tai uusia ajatuksia otettu todesta. Mutta kun tutkitaan historiaa, paljastuukin että Astrologia on ollut sellainen "mies" joka ei ole uskonut uusia ajatuksia! (Miksi esimerkiksi piti kestää niin kauan että astrologit muuttivat laskujaan paikkansapitäviksi?) (Jätän ihan tarkoituksella tästä pois katolilaisuuden, vaikka sekin on ollut sellainen "mies" joka ei ole uskonut uusia ajatuksia. Pysytään tiukasti tiedemiesten aivoituksissa ja unohdetaan tuo uskonto.)
Astrologia oli vallalla siihen asti kunnes pitävästi todistettiin että Maapallo kiertää Aurinkoa, ja tuo huomio samalla pudotti pohjan lopultakin pois astrologialta ja astrologia koki suurimman häpeän koskaan. Sen suosio putosi kerrasta pohjalukemiin kuin lehmän häntä.
Nyt huomaat sen miksi en halunnut vetää tähän sitä katolilaisuutta mukaan mutta miksi kuitenkin mainitsin sen: itseasiassa Paavi ei halunnut tunnustaa edes sitä että "maailmankaikkeuden" keskus olisi Aurinko. (Katolilaisuus myös piti astrologiaa paholaisen viettelyksinä.)
On se nyt jo kumma jos sinä alat vieläkin näiden vuosisatojen jälkeen esittämään että nämä nykyiset tiedemiehet ovat niitä "miehiä" jotka yrittävät estää astrologian "totuuden" julkitulemista tai hyväksymistä, esittelemällä asian siten että astrologia olisi kuin jokin uusi asia tai "aikaansa edellä", kuten sanoit.
Niin, ja meillähän ei ole riittävästi tietoa oikeastaan yhtään mistään. Sen vuoksi tässä asioita tutkitaankin. Mutta nykyisen tiedon valossa näyttää pahasti siltä että astrologia ei toimi, ei ole koskaan toiminut, eikä tule koskaan toimimaan. (juuri niin, mitähän sitten tapahtuu kun tulevaisuudessa lähdetään avaruuden syvyyksiin ja planeettojen kulmat jäävät todella pieniksi...)
Kuten jo aiemmin sanoin, minun puolestani ihmiset saavat uskoa ihan mihin tahansa, mutta on ihan turha väittää että vähäisen tietomme vuoksi astrologia olisi aikaansa edellä, tai että planeetoilla olisi jokin vaikutus meihin "jota ei vielä tunneta".
Tuosta "jota ei vielä tunneta"-höpinästä on muuten astrologeilla aika paljon vastattavaa. Ilman astronomeja yksikään astrologi ei olisi tiennyt yhtään mitään Plutosta tai mistään muustakaan uudesta planeetasta tai pikkuplaneetasta. Miten ihmeessä astrologit voivat perustella astrologian toimivuutta sillä että joskus vielä löydetään jokin sellainen asia joka todistaa ja todistaa, mutta "jota ei vielä tunneta", kun he samalla eivät tee yhtään mitään sen eteen että itse tutkisivat sitä!?
Luulisi, todellakin, että astrologit olisivat ensimmäisenä tieteen eturintamassa jos heillä todellisuudessa olisi väylä "salattuun tietoon". Niin ja toivottavasti se jokin vielä tuntematon selitys löytyy, ennenkuin ihmiskunta ottaa harppauksen ja matkustaa kauemmaksi Maapallon pinnalta.
Mietihän sitten, että mistä ihmeestä ihmiset saivat uuden ajan alussa, tässä muutama sata vuotta aikaisemmin, tiedon että huonejärjestelmä pitää muuttaa siten että vaikutus lähtee maapallon keskustasta, eikä mistään tähtimerkeistä, kuten oli jo useampi tuhat vuotta uskottu?
Tuossa päätöksessähän otettiin kokonaan pois eräät tärkeimmät ulkopuoliset vaikuttajat, eli tähdistöt. Itseasiassa tähdistöt ovat olleet astrologian perusta, jota pitkin planeetat kulkivat. Tähdistöt olivat ne "huoneet".
Vastaahan sitten tähän, mistä ihmeestä muutama tuhat vuotta sitten ihmiset olisivat tienneet että planeetat vaikuttavat meihin, kun heidän perusoletuksena oli se, että kaikki kiertää maapalloa?
Ufomiehet, enkelit tai paholaiset eivät sen vuoksi tuohon ajatukseen oikein mahdu neuvonantajiksi, koska heidänlaistensa olisi kyllä pitänyt tietää ja pystyä opettamaan se että Aurinkokunnassamme kaikki kiertää Aurinkoa!
Lisään vielä yhden tarkennuksen. Itseasiassa ajatus siitä että Maapallo ei olisikaan Aurinkokuntamme keskus, ei ole mikään uusi asia. Siitä oltiin käyty väittelyitä jo pari tuhatta vuotta. Mutta astrologit eivät sitä kuunnelleet. Astrologit, nuo mystiset miehet ja naiset jotka elävät "aikaansa edellä", päättelivät että Maapallohan se kaiken keskus on.
Onko tuossa vielä riittävästi perusteita sille, miksi emme jo voisi kutsua astrologiaa höpöhöpötieteeksi?
Sielu keskustelu ei oikeastaan tähän kuulu, mutta todella mielenkiintoinen asia tuo mistä kerroit. Pitää pistää korvan taakse. Mietihän, jos ihminen saa esimerkiksi aivovaurion, onko hänen sielunsa silloin vahingoittunut, koska ulosanti ainakin saattaa muuttua hyvinkin radikaalisti. Entisestä rauhallisesta ja rauhaa rakastavasta ihmisestä saattaa tulla jopa psykopaatti tai hän saattaa muuten äkkinäisyyksissään tehdä jotain hirveää. Saako ihmisen karma silloin miinusta, vai annetaanko sellainen moka anteeksi? Mutta jatketaan tuota sielukeskustelua vaikka uudessa ketjussa, ei sekoiteta sitä tähän astrologiakeskusteluun.
Laitan tähän vielä yhden asian jonka toivoisin herättävän keskustelua ja rohkaisevan edes joitakin astrologeja tai astrologiaan uskovia yrittämään perustelemaan tämän nurin. Toki saa muutkin kommentoida ihan vapaasti.
Maapallo kiertää avaruudessa Aurinkoa, tämä on fakta jota astrologitkaan eivät enää epäile. Samalla tavoin tunnetut Aurinkokuntamme planeetat kiertävät Aurinkoa omilla radoillaan. Tämäkin on fakta.
Astrologit sanovat että planeettojen etäisyydellä ei ole merkitystä niiden vaikutuksiin. Jos etäisyydellä ei ole väliä, miksi planeettojen keskinäiset kulmat ovat merkitseviä ihmisen luonteen, tai tulevien tapahtumien määrittelemisessä? Planeetathan eivät suinkaan ole kaksiulotteisella taivaankannella, vaan liikkuvat kolmiulotteisessa tilassa.
Jos etäisyydellä ei ole merkitystä vaikutuksiin, miksi ihmeessä tietyn ihmisen kartan pystyy luomaan vain silloin kun tiedetään hänen paikkansa maapallon kuoren tietyssä pisteessä?
Jos etäisyydellä ei ole merkitystä, kulmamuutoksien ei pitäisi antaa minkäänlaisia muutoksia "voimassa". Tuon sanoo jo selvä maalaisjärkikin. Joko etäisyydellä on vaikutusta, tai sitten planeetat antavat samansuuruisen "voiman vaikutuksen" huolimatta voiman suunnasta.
Eikä muuten kannata sitten alkaa selvittämään että ei se voimakkuus muutu, vaan että muut kappaleet tietyissä kulmissa vain vahvistavat niitä voimia tms. Nimittäin, juuri tuo selitys vahvistaisi vain sen, että etäisyydellä ON merkitystä.
Toiset astrologit ja astrologiaan uskovat selittävät että "niin ylhäällä kuin alhaallakin". Tarkoittaen sitä että taivaankansi on kuin esittelykuvaa maailman ja yksilön tapahtumista. Vaikka noilla ei pitäisikään olla minkäänlaisia mitattavia vaikutuksia välillään, eli että kummallakin osapuolella, sekä taivaalla että meillä maalaisilla olisi oma tahto, jokainen tietää että planeetat eivät ala hyppelemään paikoiltaan pois, vaan niiden liikkeet ovat laskettavissa hyvinkin tarkkaan vuosiksi eteen- ja taaksepäin.
Kuitenkin ihminen pystyy tekemään pikaisiakin päätöksiä ja muuttaa käyttäytymistään silloin kuin haluaa. Miten sitten tuo taivaallinen "videonäkymä" pystyy pysymään lainkaan ajastettuna että se pystyisi näyttämään "niin ylhäällä kuin alhaallakin"?
Tjaah, minä en ainakaan usko pätkän vertaa päivittäishoroskooppeihin, mutta merkkien luonnekuvauksissa onkin sitten jo jotain perää. Tietenkään aivan kaikki kohdat eivät pidä paikkaansa, mutta suurin osa. Voisinkin sanoa, että horoskoopit ovat minulle mukavaa ajanvietettä muiden kiinnostusten kohteiden ohella.