Voiko ADHD olla myös epätavanomaista puheripulia?

IntroverttinenXtrovertti

Nimittäin olen huomannut omalla kohdallani sellaisen ongelman, että ajoittain saatan puhua niin paljon ja tiuhaan tahtiin että ihmiset eivät saa puheenvuoroa. Ja usein puhun jostakin ja väliin heitän huulen ja taas vakavoidun hetkeksi ja sitten taas jokin vitsi sinne väliin (oikeastaan jokaisen sanan jälkeen). Siinä ei tunnu olevan mitään järkeä, mutta silti ihmiset kuuntelevat. Kuuntelevatko siksi että olen mielenkiintoinen vai siksi että ajattelevat että "taas yksi SEKOPÄÄ muiden joukossa". Mutta tavallaan puhuessani saan kaiken luovuuden irti itsestäni ja se tuntuu hienolta, oli se sitten puhe tai sanaripuli tai jotain ihan muuta. Vai onko se sitten niin että on vain niitä jotka puhuvat vähän mutta asiaa, ja niitä jotka puhuvat paljon mutta paskaa?

9

3098

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Puheripuli on monen ADHD-henkilön perusoire.
      Jos puhetapa eroaa tavallisesta, kuten esimerkiksi intonaatio yms, silloin usein se viittaa Aspergerin syndroomaan. Pitävätkö ihmiset usein sinua jollain tavalla omituisena?

      • IntroverttinenXtrovertti

        Itsekin hämmästyn usein omaa outouttani ja se on joskus hieman pelottava kokemus (ja varsinkin ystäväni huomauttelevat asiasta usein). Mutta jos totta puhutaan, tuntuu mahtavalta erottua joukosta säännöllisin väliajoin. Se virkistää ja saa olon paremmaksi, ainakin minun kohdallani. En ole varma olenko ADHD-person, mutta joitain siihen viittaavia oireita olen huomannut. Samoin hieman aspisiakin, joten olisi erittäin hyvä tietää mikä minä nyt sitten loppujen lopuksi oikein olen... :D

        Nimimerkillä Ongelmia On


    • bascha

      Luin mielenkiinnolla kommenttisi. Sitä varmaan se yli vilkkaus juuri on, että on tarve puhua ja puhuu paljon. Itse puhun vähemmän, mutta asiaa ja mietin mikä on järkevää sanomista ja mikä ei.Ts.mitä voi suustaan päästää ulos ja mikä on sellaista, joka ei loukkaa ketään muita. Yleensä puhun asiallisesti. Tiedän tosin päinvastaisiakin tapauksia, joilla on itsellään tarve olla koko ajan äänessä ja haluavat päteä. Sellaisia ihmisiä, jotka eivät sairasta ADHD:a.
      Otan myös toiset ihmiset huomioon mielestäni sillä että en puhu mitään epä asiallisuuksia enkä sellaista, joka ei millään tavalla rakenna ketään muita. Itseäni ärsyttävät eniten ihmiset jotka haluavat itse olla jatkuvasti äänessä ja jotka eivät osaa kuunnella eivätkä antaa muille ihmisille puheenvuoroja ja jotka keskeyttävät toisten ihmisten puheet ja puhuvat päälle. Mielestäni sellainen on huonoa käytöstä, ettei piittaa muista ihmisistä. Olemme tietysti ihmisinä erilaisia ja sekin tulee ottaa huomioon. Toiset ihmiset ovat ulospäinsuuntautuneempia kuin toiset ja on yksilöllisiä sekä persoonallisia eroja vanhemmiltamme perittyjä. On hyvä kun havaitsee itsessään nämä asiat, voi tarvittaessa koettaa muuttaa itseään sekä omaa käyttäytymistään parempaan suuntaan.

      • IntroverttinenXtrovertti

        Voin samaistua sinuun tekstisi perusteella erittäin hyvin. Puhun paljon, mutta ajattelen myös paljon. Tavallaan puhumalla ja sillä "ripuloimisella" päästän ulos kaikki (tai noh, ei nyt IHAN kaikkea...) mitä aivoissani liikkuu ja ajatuksiani, joita pilkahtaa mieleeni niin paljon, että jos en saisi päästettyä höyryjä ulos, tulisin hulluksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, etten osaisi olla hiljaa. Ei todellakaan. Olen erittäin hyvä kuuntelija, niinkuin sinäkin, ja jos haluan keskittyä, sekin onnistuu. Tämän olen myös havainnut itsessäni ja pidän sitä eräänä vahvuutenani.


    • joukkoon!

      Täysin samoja tuntemuksia ja kokemuksia minulla kun kaikilla teillä viestiketjuun kirjoittaneilla.
      Olen kuvitellut itsekseni että puheripulointini johtuu siitä että asun maalla syrjässä ja käyn kerran pari viikossa ihmisten ilmoilla kylällä, jossa kaikki tuntevat toisensa ja kun kerrankin löytyy kuuntelijaa ja juttukumppania niin sitten tulee "purettua" itseään kun on ollut päiväkausia puhumatta. Omalla kohdallani en usko että olisin yhtä puhelias jos minulla olisi työpaikka ja näkisin joka päivä ihmisiä "kyllästymiseen" asti. En ainakaan ollut aikoinaan (olen keski-ikäinen).

    • Anonyymi

      Minua hävettää kun usein jossain seurassa puhun ja puhun. Työssä ollessa menin joskus häiritsemään jotain työkaveria tyhjän puhumisella ja jossain seurassa vieläkin ihmiset huvittuvat ja ärsyyntyvät. Olen miettinyt sitä milloin tuo ilmiö on alkanut ja olen ajoittanut sen pariin traummaattisen kokemukseen. Taustalla oli jo vanhoja selvittämättömiä lapsuuden traumoja, sitten aikuisena lapseni isä yritti aiheuttaa lapsen kuoleman jonka jälkeen minulla alkoi esiintyä paniikin omaista puhumista. Sitten kun eräs läheiseni teki itsemurhan, niin sen jälkeen puheripuli ryöpsähti kunnolla. Ja se ilmenee jos seurassa on joku, jonka arvelen väheksyvän minua. Minulla kyllä on ADHD:n piirteitä ja olisin traumapsykoterapiankin tarpeessa mutta ei ole rahaa. Terveyskeskuksesta en ole saanut muuta apua kuin SSRI-lääkityksen, joka auttaa osittain. Eli paniikinomainen häirintä puhumalla jatkuu.

      • Anonyymi

        Unohdin mainita tuossa aiemmassa kommentissani, jossa kerroin paniikissa puhumisestani, että kun itselläni on tosi vaivautunut olo jossain seurassa niin silloin puhe vain kiihtyy, vaikka tiedän, että nyt pitäisi olla hiljaa. Jotenkin sitä alkaa eristäytyä kun pelkää omaa pakonomaista puhumista ja sen herättämiä reaktioita, kuten silmien pyörittelyä ja nauramista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Unohdin mainita tuossa aiemmassa kommentissani, jossa kerroin paniikissa puhumisestani, että kun itselläni on tosi vaivautunut olo jossain seurassa niin silloin puhe vain kiihtyy, vaikka tiedän, että nyt pitäisi olla hiljaa. Jotenkin sitä alkaa eristäytyä kun pelkää omaa pakonomaista puhumista ja sen herättämiä reaktioita, kuten silmien pyörittelyä ja nauramista.

        Mun äiti oli totaali sekamuotoinen ADHD-AS-OCD-tyyppi, joka puhui ns. aamusta iltaan. Ei auttanut vaikka tutut ja välillä tuntemattomatkin pyysi tai käski olla hiljaa. Mitä enemmän stressiä sitä enemmän puhetta ja negatiivista sävyä.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Mun äiti oli totaali sekamuotoinen ADHD-AS-OCD-tyyppi, joka puhui ns. aamusta iltaan. Ei auttanut vaikka tutut ja välillä tuntemattomatkin pyysi tai käski olla hiljaa. Mitä enemmän stressiä sitä enemmän puhetta ja negatiivista sävyä.

        Niin tämä on varmaan semmosta luentotyyppistä...joo mä olen erään suusta kuullut sitä, mutta en tiedä onko noita mainittuja kolmea vai mitä. Onhan se rasittavaa, mä en ole tainnu sanoo että ole hiljaa, mutta mä yritän vaihtaa aihetta tai siirtyä joo tai nii yms vastauksiin ja joskus ihan siksikin kun ei oma pää aina jaksa funtsia noita luentoja, joihin ei koskaan tule edes mitään ratkaisuehdotusta tai sitten karmee yksinkertaistus. Teki millai vaan, aina juttu palautuu vanhaan tai on luentoo jostain muusta eli ei tosiaanka lopu.
        Stressipuhumista ehkä joskus mutta tän huomaa puheesta ja myös aiheesta.

        Mulla tulee itsellä kanssa joskus vähän turhaa puhetta mutta mä rönsyilen, yhdestä tulee mieleen jotain muuta jne. Väsyneenä varsinki ja sitten mä mietin joskus ääneen mutta on niinkin että mä voin jollekulle perustella jotain missä on monta näkökulmaa. Se voi olla, että kovin moni keiden kanssa puhun, ei oikein sisäistä kaikkea. Jostain syystä puhuminen on onnistunut paremmin aiheesta kuin aiheesta vieraissa paikoissa vieraiden ihmisten kanssa. '

        Nyt saattaa olla niin, että joku "väärä" eli liian kallis kahvila+yksikin ikävä sana (ei kiusa) saa aikaan kuulijassa "väsymystä" ja kaikki suunnitelmat käännetään päälaelleen - mutta sitten pitäs syödä ja juoda jotain pa*kaa (olis edes minä tarjoan mut ei!) ja kuunnella jotain he*vetin luentoja samoista aiheista!!! Kyl mä kuunnella ja puhua jaksan, jos kuulijalla riittävä sivistys ja (kriittinenkin) ajattelu sekä omia ehdotuksia, eikä helppoja mustavalkoisia ratkasuja monimutkasiin ongelmiin eikä turhaa kitinää, esim ruuasta tai rahasta ellei ole todellista ongelmaa. Mutta niinhän se kai on, että adhd- ja as-piirteiset on usein hyvin itsekkäitä ja joustamattomia, ja kaikki pitää mennä just niinku tahtoo!

        Monisairas


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?

      Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot
      Maailman menoa
      577
      3846
    2. Muuttaisiko viesti mitään

      Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j
      Ikävä
      48
      3298
    3. Jos sinulla kiinnostaisi

      Nyt, miten antaisit minun ymmärtää sen?
      Ikävä
      38
      2781
    4. Valpuri Nykänen elokapina

      Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.
      Maailman menoa
      66
      2729
    5. Oon vähän ihastunut suhun nainen

      Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)
      Ikävä
      19
      2124
    6. Jospa me nähtäisiin

      Sinne suuntaan menossa🤣
      Ikävä
      32
      2071
    7. Se että tavattiin

      Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni
      Ikävä
      12
      1947
    8. Elämä jatkuu

      Onneksi ilman sinua
      Ikävä
      29
      1845
    9. Oot pala mun sielua

      Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my
      Ikävä
      17
      1790
    10. Hei T........

      Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu
      Suhteet
      47
      1739
    Aihe