Aivan pakko tänne purkaa tätä turhautunutta tunnetta.Kamala tunne kun on yksinäinen ja kaipaa jotain viereensä.Aattelee et onko se kaihertava ikävä juuri sinua kohtaan?Onko tämä ihastus jo näin syvää...!!!?Kokoajan odottaa,että koska saapuu illan ensimmäinen viesti...vai saapuuko?Paikallaan vaikea olla...kokoajan pitäisiä liikkua!Mitä ihmettä mä teen?Uskallanko sinulle kertoa?SATTUU!Tahtois niin kainaloon painautua...onko sinun kainalosi minulle?Rintaa puristaa...sykkiikö sydämesi joskus minulle?Voi helkutti!Jos nää päivät rupee näin vaikeita olee,niin pakkohan mun on silläkin uhalla,että ystävyys loppuu, niin kysyttävä sinulta että voisitko ehkä ajatella meitä lähekkäin!? Vai mitä ootte muut mieltä?Kertokaa mulle mitä teen ennenkuin pakahdun!
ei tuu mitään
enkelitukka
31295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tiedän tunteen hyvin ja ehkä vähän liiankin hyvin. Minullakin on ollut samanlainen tunne jo jokin
aikaa ja olen tullut siihen lopputulokseen, että pakko mennä kysymään tilaisuuden tullen. Sitten ainakin pääsen varmuuteen, että tykkääkö se
todella minusta vain tuijottaako se vaan muuten mua.
Tilanteen erittäin vaikeaksi tekee se,että emme ole tavanneet.Tutustuimme netin välityksellä.Illoin juttelemme ja paljon juttelemmekin.Samat asiat kolahtaa ja kiinnostaa.Ihanan tuntuinen on tää mies.Mutta jospa hän ei ajattele samoin minusta ja lopettaa keskustelu tuokiomme jos kerron että tunteeni ovat syventyneet?!Taas olisin yksin ja vieläpä surullinen ja rikkinäinen!!!!!Entäs sen jälkeen!?
Noi sun oireet vaikuttaa jo aika vakavilta! ;)