Kävin asken merenkulkuhallituksen tai jonkin vaastaavan nimisen viranomaisen / järjestön sivuilla , missä oli tilasto matkustaja-autolauttojen aluskustannuksista.
Kiinostuin ennenkaikkea miehityskuluihin, koska näyttivät liaan pieniltä ollakseen totta.
esim:
Matkustaja-autolautta pituus n.190m teho n. 37000 kw
DWT .n 4900 ja hups miehityskulut 3720 e / vrk eli vain noin 1360 000 euroa vuodessa.
Eli onko tilastoissa mahdollisesti virhe, vai onko niin että varustomot saavat huikeita valtion "palkkatuki" avustuksia, koska maalikon mielestä edellä kuvatun kokoisessa aluksessa pitäisi ainakin olla n. 150 -200 miehistön jäsentä ja vielä tuplana, koska merimiehetkin mielestäni ovat joskus lomalla.
Vai onko kyseessä mahdollisesti virolaisen aluksen miehityskulut, koska 3720 euron kuluilla / vrk ei kovin suuria palkkoja miehistölle makseta.
Kiinostuin ennenkaikkea miehityskuluihin, koska näyttivät liaan pieniltä ollakseen totta.
esim:
Matkustaja-autolautta pituus n.190m teho n. 37000 kw
DWT .n 4900 ja hups miehityskulut 3720 e / vrk eli vain noin 1360 000 euroa vuodessa.
Eli onko tilastoissa mahdollisesti virhe, vai onko niin että varustomot saavat huikeita valtion "palkkatuki" avustuksia, koska maalikon mielestä edellä kuvatun kokoisessa aluksessa pitäisi ainakin olla n. 150 -200 miehistön jäsentä ja vielä tuplana, koska merimiehetkin mielestäni ovat joskus lomalla.
Vai onko kyseessä mahdollisesti virolaisen aluksen miehityskulut, koska 3720 euron kuluilla / vrk ei kovin suuria palkkoja miehistölle makseta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Luin merenkulkulaitoksen aluskustannus raportin uudestaan, ja pienet miehityskulut johtuvat siitä että mukaan oli laskettu vain merenkulku ja teknisen miehistön kokonaispalkka / miehistön kulut ilman ns. hotelli ja palvelumiehiston palkkakuluja.
Mjoo,
en tiedä miten ovat tuohon kustannukset laskeneet, mutta suomalaiset, Suomen satamista liikennöivät rahtialukset saavat tukena miehistön maksamat tuloverot + muut työnantajamaksut.
Tätä kutsutaan nettopalkkajärjestelmäksi, koska työnantajan reaalinen kustannus työntekijästä on vain palkan käteen jäävä osuus, eli bruttopalkasta maksetaan varustamoille tukena verojen, eläkemaksujen + muiden työnantajamaksujen osuus. Pyöreästi pienentää kustannukset n. 2/3-osaan.
Matkustajalaivoilla on toistaiseksi hieman erilainen järjestelmä, siellä tukena saadaan 97% palkansaajan maksamista tuloveroista, eli hieman vähemmän kuin rahtilaivoilla.
Ko. systeemi perustuu EU:ssa 90-luvun puolivälissä tehtyyn sopimukseen, jonka tarkoituksena oli estää laivojen siirtyminen pois EU-lipun alta pois. Sopimuksessa määriteltiin yhteinen enimmäismäärä miehistökustannuksista annettavista tuista, jonka jäsenmaat halutessaan saavat antaa. Systeemi on käytössä täysimääräisesti reilussa kymmenessä EU-maassa, mutta tuen antamisperusteen poikkeavat hieman toisistaan eri maiden välillä.
EU-tasolla tavoite toteutui, laivojen määrä EU-lippujen alla lisääntyi, mutta jäsenmaiden välillä syntyi kilpailua siitä mikä maa ensimmäisenä ottaa systeemin käyttöön. Voittajia kisassa olivat mm. Hollanti, Ruotsi ja Saksa jotka olivat suht aikaisin asiassa liikkeellä, näissä maissa kauppalaivasto on tukien jälkeen lähtenyt huomattavaan kasvuun. Suomessa tultiin hieman jälkijunassa, eikä sillä ole ollut niin suurta vaikutusta laivaston kokoon, lähinnä siksi että Suomessa miehistökustannukset ovat tukijärjestelmän käyttöönotonkin jälkeen kilpailijoita kovemmat, koska muissa kilpailijamaissa laivoissa on käytössä tukijärjestelmän sallima sekamiehistö (ts. 50% miehistöstä saa tulla EU-maiden ulkopuolelta, eli halvan palkkatason maista). Suomessakin on sama laki voimassa, mutta ainakin toistaiseksi ammattijärjestöt ovat estäneet EU:n ulkopuolisista maista tulevan työvoiman käytön suomalaisissa laivoissa.
Tarkemmat tiedot löytyy lukemalla vaikkapa finlexin sivuilta laki kauppa-alusluettelosta, mutta on sen verran koukeroista tekstiä että vaatii hieman paneutumista..