"...Suomen ravinnepäästöt ovat kuitenkin merkittävin rannikkovesistöjemme tilaan vaikuttava kuormituslähde. Maatalous on vastuussa yli puolesta Suomen fosfori- ja typpipäästöistä Itämereen..."
...kerrotaan linkissä: http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2007/uusi_selvitys_nykytoimilla.html
Mitkä rannikkovedet - missä?
Miksi Pohjanlahden rannikkovedet ovat puhtaat?
...kerrotaan linkissä: http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2007/uusi_selvitys_nykytoimilla.html
Mitkä rannikkovedet - missä?
Miksi Pohjanlahden rannikkovedet ovat puhtaat?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Puhut vastaamattomasta kysymyksestä, mutta kuitenkin esität yhden sijasta kaksi kysymystä.
Rannikkovesillä tarkoitettaneen sellaista meren osaa, joka sijaitsee rannikolta tai saaristosta ulapalle laskettuna tietyllä etäisyydellä. En osaa sanoa, mikä tuo etäisyys on, mutta kai nyt ainakin muutaman kilometrin päässä rannikoista olevia vesistöjä voi kutsua rannikkovesistöiksi. Kun puhutaan Itämeren rannikkovesistä, tarkoitettaneen koko Itämeren aluetta Suomenlahti ja Pohjanlahti mukaan lukien.
Miksi Pohjanlahden rannikkovedet ovat puhtaat. Tähän voisi esittää vastakysymyksen siitä, että missä Pohjanlhden rannikkovedet on todettu puhtaiksi?
On tietysti niin, että eri puolilla Itämertä sijaitsevien rannikkovesien tila on erilainen saastekuormituksesta riippuen. Esim. Pietarin kohdalla tilanne lienee kaikkien surkein. Siellä asustaa koko Suomen väestömäärän kokoinen porukka ja jätteenpuhdistus on ollut heikompaa kuin Suomessa ja Ruotsissa.
Suomenlahteen kohdistuu myös Suomen osalta suurempi kuormitus kuin Pohjanlehteen, koska maatalouden ohella yhdyskuntajätteitä ja teollisuuden saasteita voi päästä vesistöön paljon enemmän kuin harvaan asutusssa Pohjois-Suomessa. Kuitenkin Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla kuormitus on merkittävää ja pääosin maatalouden aikaansaamaa. Tämä voi taas johtua Pohjanlahden pohjoisempiin osiin verrattuna siitä, että vesistön syvyys ja saariston määrä ovat erilaiset.
Eli asiantilaan voi vaikuttaa monenlaisia asioita. Pääasia on tässä kuitenkin huomata se, mistä lähteistä rehevöityminen aiheutuu. Tässä kohdin maatalous on selvitysten perusteella pahin rehevöittäjä Suomen rannikkovesillä. Rannikkovesien rehevöitymisen määrä taas riippuu monista edellä mainituista tekijöistä.
Ai kun se on puhdasta vettä Helsingin edustalla. Ja varmasti maatalouden saastuttamaa!
http://iceservice.fi/stc/aranda/cruises/combine1_07_rep.pdf
Toinen erittäin ikävä asia tässä on ollut se, että näiden tukien valvonta Suomessa on ollut ns. retuperällä ja maataloudelle myönnettäviä EU-ympäristötukirahoja eivät kaikki maatalouden harjoittajat ole käyttäneet siihen tarkoitukseen, johon ne oli määrätty. Huom! kaikki eivät ole rehellisiä! Tukien valvojille on riittänyt maatalousyrittäjän oma sana, että ympäristöasiat ovat kunnossa. Nyt tähän maksatukseen näyttäisi tulevan muutosta.