rakkaus narkomaaniin/alkoholistiin, kokemuksia?

Lähdetään siitä että olen itse entinen huumeiden suurkuluttaja (en kuitenkaan rikollinen narkomaani, riippuvuudet olen välttänyt kaikkeen paitsi tupakkaan). Olen aviomies ja kahden lapsen isä. Käytän edelleen laittomia aineita, harvoin - mutta käytän kuitenkin.

Miksi?

Koska se on kivaa, eikä se oikein tehtynä ole edes tuhoisaa edes siinä määrin kuin mitä alkoholi on.

Laittomuus on minulle toissijainen juttu. Painelen teillä 20 kilometriä yli sallitun nopeuden, rikos sekin - mutta jostain kumman syystä siitä ei nouse haloota. "Moralisti valitsee silmätikkunsa". Mielestäni kieltolaki on väärin, itselleen saa tehdä mitä huvittaa ja sama pätee mielestäni filosofisesti myös omaan aivokemiaan.

Peitän asian tietenkin vaimoltani ja lapsiltani. MIksikö? Koska rakastan heitä enkä halua laittaa heitä tekemään vaikeita valintoja asian suhteen. En usko että vaimollani olisi tahtoa ajatella asiaa samalta kantilta kuin minä ajattelen - siis hänelle tietämättömyys on oikea valinta. Kieltäisin asian vaikka jäisin kiinni. Miksikö? Koska luotan että vaimoni sulkisi silmät loppujenlopuksi asialta, vaistomaisesti. Tahdon elää omalla tavallani ja olen valinnut tavallaan kaksi erilaista elämää jotka risteävät keskenään hyvin vähän jos ollenkaan. En mene kalastusreissuille vaan menen mökille syömään sieniä ja muita mielenkiintoisia kemikaaleja. Sama aika se on pois vaimoltani ja lapsiltani. Minulle jotain mitä haluan kokea elämässäni välillä.

...

Sitten kysymyksiisi.

miksi annan hänelle aina anteeksi?

- Koska pohjimmiltasi ymmärrät että ihminen on vapaa ja hyväksyt että hän toteuttaa vapauttaan tehden itselleen oikein - ja että kokemasi tuska asian tiimoilta on sinun tunteesi, ei hänen valintansa sinulle.

miksi narkomaani/alkoholisti ei saa itseään otettua niskasta kiinni että muuttuisi?

- Koska ei ole tarvetta. Oikeaa tarvetta. Elämänsä voi elää noinkin.

voiko luottamuksen saada jollain keinolla takaisin?

- Voi. Kunhan opit luottamaan oikeaan asiaan; ihmiseen ja hänen inhimillisyytensä sekä hyvässä että pahassa. Älä luo kuvaa "jostain johon voit luottaa" - vaan tunne se mihin luotat ja miten luotat.

miksi hän valehtelee vaikka tietää että huomaan jos hän on jotain ottanut?

- Hyvällä tuurilla siksi että rakastaa sinua ja suojelee sinua siltä mitä et ymmärrä vielä täysin. Huonolla tuurilla siksi että haluaa hyväksikäyttää sinua koska olet sinisilmäinen hölmö.

miksi hänen mielestään hänen käytöstä ei kukaan muu kärsi, uskooko hän todella niin ettei kukaan kärsi muuta kuin hän?

- Hän ei valitse sinun kokemaasi kärsimystä. Sinä valitset sen itse itsellesi. Hyväksymällä tilanteen voit pyrkiä kohti tilaa jossa sinäkään et kärsi hänen toiminnastaan, se on kasvua sinussa, oppimista tuntemaan häntä.

jos sanon jotain vastaan niin miksi hän heti luulee että en anna hänen liikkua ja sanoo että ei ala enää kenenkään pomputeltavaksi, onko se muka pomputtelua jos haluaa toiselle hyvää ja paremman elämän ja yrittää auttaa?

- On jos se tallaa hänen todellisen tahtonsa päälle. Hyväntahtoinen ihminen voi olla äärimmäisen manipulatiivinen ja vahingoittava jos hän toimii väärin.

miksi hän ei mene hoitoon tai anna toisten auttaa?

Koska hän ei tarvi apua. Hänellä ei ole sellaista ongelmaa johon hän tarvisi apua. Useimmat meistä käyttävät huumaavia aineita koska ME PIDÄMME SIITÄ, apua tarvitaan lähinnä siihen että niitä hupaisia kemikaaleja on tarjolla... :)

...

Juuri niin, sinä et ymmärrä, olet peloissasi ja ymmälläsi. Se johtuu ennenkaikkea siitä että kuvasi asiasta on vinossa - toki miehellä on ongelma (mm. se että hän VARASTAA toisten lääkkeitä. Paha paha.) ja ilmeisesti käyttö ei ole sieltä terveimmästä päästä - ja sikäli minäkään en ymmärrä miestäsi. Mutta silti, se on jokaisen omaa elämää ja valintaa, jos hän kokee sen hyväksi ja oikeaksi itselleen niin antaa pojan työstää päätään.

Toisten vapautta on yllättävän vaikea hyväksyä.

käy aluksi vaikka muutamissa al-anonin palavereissa. Siellä tapaat kohtalotovereitasi ja kuulet heidän kokemuksensa.

Ystäväni otti osaa Al-anon hengelliseen yhteisöön ja ahdistui vakavasti. Se oli hänelle ainoastaan utelias kokeilu, ja hänellä oli vielä silmänsä ja korvansa avoinna, hänen omin sanoin. Pettyi kuulemma todella raskaasti ja ahdistui.

henkisesti jo niihin aineisiin ja niiden luomaan tajunnantilaan.
Ei narkkari koskaan muutu tai alkoholisti.

Hän haluaa lapsen kanssasi koska sillä tavalla saa sinut sidottua vielä paremmin itseensä ja voi jatkaa valitsemaansa elämänmallia.

Vastuu lapsesta ja se stressi minkä se aiheuttaa on aivan 1000 % varmasti niin rankkaa, että hän ei voi olla käyttämättä aineita.
Tai siis no jos hän on nainen. Mutta jos mies niin lapsi tai naimisiin meno vain pahentaa asiaa.

Tuo on sitä samaa paskaa millä koetetaan korjata kuralle mennyttä ihmissuhdetta tyyliin matti nykänen. Kun on asiat perseellään niin tehdään yhteinen lapsi niin jospa ne sitten korjautuu.
Voi voi.

Olet taas todennäköisesti yksi tuleva yksinhuoltaja lisää.

Kerron tämän kaiken, koska itse olen narkkari ja tyttöystävän kanssa nuo samat kuviot käytiin läpi. Tuskaa vain molemmille, hänelle vielä enemmän.
Ei maailma muuttunutkaan vaikka en käyttänytkään enää. Se oli vain sitä "kuivilla" oloa.
Eli ihan yhtä sekaisin olen vaikken käytäkään.
Todellisuus on se, että vaikka narkkari tai alkoholsiti lopettaa käytön, niin ei hän paljoa sen paremmaksi ihmiseksi muutu, ne tuhot ja tajunnan ja arvomaailman etc... muutokse on jo tulleet ja pysyvät aika tiukasti.

Kerron oman rakkaus stoorin narkomaaniin:Olin 18v ja olin baarissa täys kännissä niinku sillon aina..Näin nykyisen avo(kohta avio)mieheni,menin pokkana hänen tykö ja aloin heti suuteleen;)Lähdimme hänen kanssaan hänen kotiinsa,hän asui sillon n,5vuotta sit äitinsä tykönä,koska oli päässyt vasta linnasta,eikä ollut hakenut omaa asuntoa.Jälkeenpäin hän sanoo että selitti siinä matkalla olevansa narkomaani,mutta en itse muista siitä mitään.Jäin heti viikonlopuksi hänen tykö,ja lauantaina selvisi minulle että hän on narkomaani ja vasta linnasta taas päässyt.Siitä kuitenki alkoi meidän suhde,itse en käyttänyt alku aikoina,mut yhtenä iltana hän oli ihan sekasin ja sanoi että mäkin voin vaan yhdesti kokeilla subutexia,ja niin tein,mutta se oli rakkautta ensi tööteillä..:( Siitä alkoi sitten mun käyttö ja lääkkeet tuli kans kuvioihin heti,mutta minulla on semmoisia psyykkisiä sairauksia,että ne olivat hyväksi minulle,mut alussa sitä söi niitä päihtymis tarkoitukseen.Olen myös alkoholisti,ja join paljon ja olin ihan eri ihminen ku join,olin niin ärsyttävä päissään,ettei avomieheni halunnut että joisin,sillon"kiristin"häntä sillä että alan juomaan jos en saa subua,ja tottakai sain.Hän jonotti korvaushoitoon,ku meidän suhde alko,meni aikas kauan että hän pääsi subutex korvaushoitoon,siinä välissä ehdittiin sekoilla paljon..Sitten ku hän pääsi hoidon aloitukseen,joka kesti 1kk,odotin häntä ja kävin katsomassakin,sen ajan olin selvänä,mut kun hän tuli takas alko mun huumehelvetillliset 5 vuotta,amfetamiini tuli kuvioihin sillon kun hän joutui taas sillon vanhoista jutuista linnaan yli 8:ksi kuukaudeksi,olin koko tuon ajan aivan sekaisin,enkä näin jälkikäteen muista tuosta ajasta ku se että käyttö oli hirveää.Avomieheni oli käyttänyt 8vuotta aineita kun pääsi korvaushoitoon,muutettiin sit yhteen.Nyt tänäpäivänä olen minäkin korvushoidossa,suboxone korvushoidossa 5vuotta"ehdin"käyttää pääasiassa subutexia,joka päivä,eikä se enään edes vaikuttanut,kun sitä vuoden joka päivä veti,sit kyl huomas ku sitä ei saanut,viekkarit iski heti päälle,eikä loppu ajasta pää enään kestänyt viekkareita,tuli 3"tahallista"lääkkeiden yliannostusta,aina teholla,hengityskoneessa,narkoosissa pidettynä;(.Siinä oli 3:sti henki mennä:(.Nyt selvä elämä maistuu tosi hyvältä:)!Kyl mullaki alussa oli se hoivaamisvietti:tuo pitää saada kuiville,tai tota pitää"hoitaa",mut se EI todellakaan tehoa,se että haluaa olla sevänä täytyy lähtä itsestä,muut EI pysty sua kuiville hoitamaan!!Tukea voi tietenki!Nyt siis kumpikin kuletaan yhdessä tk:ssa joka päivä korvaushoidossa,avomieheni on nykyään metadoni korvaushoidossa.Kumpikin syö vahvoja bentso lääkkeitä,mutta ihan oikein,ei päihtymis mielessä.Häät on ens kuussa,ja mulle aletaan katsomaan kuntouttavaa työtoimintaa,ja tän kuun alussa muutettiin unelma asuntoon,jota voi enskertaa sanoa yhteiseksi kodiksi:)Paras neuvo sulle on että:Kuuntele mitä sydämesi sanoo!!Ja seuraa sitä ääntä!!Itse tein samoin ja loppujen lopuksi Elämä voitti!Tai siis Selvä elämä voitti!:):Kumpikin hoidossa,ei oheiskäyttöä,ei narkomaani"kavereita".Vaan Selvää elämää eletään,Kohta häät,ja se pienokainenki saa tulla kun haluaa;)Voimia sulle,tue häntä,ehdota hoitoon menoa.Mutta muista että se on lähdettävä hänestä,jos mielii elää selvää elämää.Korvaushoito on yksi vaihtoehto,mutta viimeinen semmoinen.

Alkoholin/huumeiden/lääkkeiden käyttäjä ei näe enää mitään muuta rakkauden kohdetta kuin käyttämänsä päihteet ja tekee kaikkensa, vaikka valehtelee, ja käyttää sinua hyväkseen, saadakseen jatkaa tätä noidankehää. Sinä et siihen pysty vaikuttamaan. Pelasta oma elämäsi jA hae parempi elämä itsellesi. Päihteiden käyttäjä herää joskus todellisuuteen tai sitten ei, mutta sinä et siihen heräämiseen voi vaikuttaa. Jokainen meistä päättää omasta elämästää ja nimenomaan päihteiden käyttäjä!!!

Sama täällä. Lopettamislupauksia, mutta aina vaan jatkuu. Iltaisin kuuluu tuttu ääni, kun korkki aukeaa.

ei ole paljon toivoa.
pelasta itsesi.
alkkisten ja muitten rakastetut vain huijaa itseään, tietoisesti.
on niin raskasta menettää ihminen, johon uskoi ja rakastui.
sitä ei tahdo hyväksyä millään ja mikä kauheinta -
h o i t o p a i k k o j a ei Suomessa ole. Niitä ei saa. Alkkista "ei ole olemassa".
Mielenterveyshäiriöitä e i o l e olemassa.
Alkoholismihan on mielenterveyshäiriö.
Suomi elää kivikautta.
kuzeninat ja risikot ja pee puskata on ns. "hyviä ihmisiä", jotka eivät suo ajatustakaan ministeritasoisella palkallaan soteuudistuksessaan mielenterveyspuolelle.
Suomessa olet sairas vain, jos katkaiset jalan.
Jos mieli katkeaa, oma syysi, vaikka olisi yhteiskunnan syy !!!
Eikä hoitoa anneta eikä ole.