LÄÄKKEIDEN LOPETUS TOST NOIN VAAN

Muutamia viikkoja sitten lopetin kaikki lääkkeet.. ehkä siitä on aikaa jo kuukausi.. seroguel 300mg, optipar 80mg, imovane 7,5mg.. kaikki lopetin seinään..

E-pillerit lopetin samalla.. kaiken lääkityksen heitin pois..

En ole koskaan voinut paremmin, onhan nuita jo vuosikausia syöty, sai riittää.. ehkä oli sen aika.. lopetuksen siis..

Luovuus virtaa taas, saan paljon aikaan, seksuaaliset halut ovat palanneet kuin samoin kyky saada orgasmi.. aika hurjaa, mutta voin laueta samantien kun mieheni koskee..

Tunnen eläväni, haistan luonnon tuoksut, ne kiinnostavat minua.. Minua kiinnostaa kysyä ystäviltänikin kuulumisia, jaksan hoitaa kodin..

Jaksan tehdä kotiläksyt poikani kanssa, jaksan opiskella taas ja olla aidosti kiinnostunut..

Lääkkeethän minusta olivat tehneet väsyneen, apaattisen, hälläväliä-tyypin, joka vihasi seksuaalista kanssakäymistä ja läheisyyttä..

Nyt kaikki tuntuu niin taivaalliselta, jopa ruuanlaitto ja siivoaminen perheen kanssa..

Vauvakin olisi tervetullut taloon jos tärppäisi.. en tarvitse enää lääkkeitä, olen päättänyt niin..

Paniikkihäiriö, masennus, psykoottisuus ja psykoottiset ajatukset ovat kadonneet, voin mahtavasti!

Tunteiden hallitsemista joudun treenaamaan, koska lääkkeet turruttivat minua, nyt nauran tai itken liian helposti, olen todella herkässä mielentilassa koko ajan, mutta henkistä pahoinvointia ei enää ole..

Teinkö mielestänne oikein vai väärin.. psykologini sanoi että saan päättää itse, jos tuntuu etten tarvitse lääkkeitä, saan lopettaa, en seinään mutta vähitellen..

Jees, i feel good!!
121290
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Lämpimät onnentoivotukset

Äänestä

manialta?Lääkkeitä ei koskaan saisi lopettaa noin vaan.Kannattaisikohan puhua lääkärin kanssa?

Äänestä

Lopetin itsekin joskus ehkä muutama viikko sitten mielialalääkityksen(alottanut/lopettanut sen jo muutaman kerran), olo on parantunut silmissä - mutta myös huonontunut. Elämä tuntuu menevän ilman lääkitystä kuitenkin vähän liian helposti ihme itkun ja huonommuuden tunteiden puolelle. Lääkkeillä oli taas ne seksi-sivuvaikutukset ym. Tällä hetkellä perimmäisenä ongelmana on, että elämässä ei ole yksinkertaisesti yhtään mitään, olen yksinäinen enkä saa mitään aikaiseksi, monesti ei kiinnosta mikään, päivät menee melkeimpä vaan ollessa, joskus murehtiessa, ja menee helvetin itkuks, pelkään että tässä vielä jotenkin syrjäytyy tai lopettaa vahingossa itse koko elämän. En todellakaan osaa sanoa tällä hetkellä kumpi olisi itselle parempi lääkityksellä vai ilman.

Perimmäiset syyt tähän huonoon oloon ovat ehkä myös nuo, mitä sinulla on mutta minulta puuttuu, elämässä ei ole mitään sisältöä eikä lainkaan ihmissuhteita, monesti tulee aika katkera olo, nuo tabut poistaa nämä estot aika hyvin, auttaa olemaan oma itsensä, hankkimaan ehkä niitä ihmissuhteita olematta katkera ja jaksamaan elämässä eteenpäin. Ei niitä tyttö- tai poikaystäviä näytä kuitenkaan tulevan vastaan missään, ei edes etsimällä, ja varsinkin jos on tuo katkeruus-masennus olo päällä ei mistään tunnu tulevan yhtään mitään. Yritä olla onnellinen jos sinulla on ystäviä, seurusteletkin ja lapsiakin on. Toivottavasti itselläkin joskus on nuo asiat hyvin eikä elämä vielä ole lopussa, vaikka monesti tuntuu että on ihan loukussa, toivottavasti kaikki ei ole menetetty. Olen masentunut mutta en ole masentunut, yksinäinen kuitenkin olen ja aika tyhjä olo on! :/ Jos on kaikki asiat "hyvin" on varmasti helpompi olla ilman lääkkeitä, niinkuin sinun tapauksessa?

Käytän nykyään satunnaisesti xanor ja stilnoct lääkkeitä, ihan hyviä on eikä aiheuta niinkään sivuvaikutuksia.

"olen todella herkässä mielentilassa koko ajan, mutta henkistä pahoinvointia ei enää ole"
Niimpä. Herkässä mielentilassa, minä vaan olen herkässä mielentilassa yksinäisenä, katkerana ja tyhjä olo päällä. Ei tunnu olevan kovin hyvältä yhditelmältä.

Miksi käyt psykologilla jos on ystäviä ja rakastava kumppanikin jonka kanssa voi puhua ja tehdä mitä vaan? (voihan siellä käydä tietysti millon vaan) Minkä ikäisiä lapsi/lapset?

Yes, I maybe feel good sometimes, but damn lonely!!

Äänestä
  • mulla on ja psykologin kanssa keskustelemme vain lääkityksestäni ja sen tarpeellisuudesta..

    Äänestä

kyllä täysin rehellinen... älkää vain muut kokeilko samaa, koska kerralla lopetus ei pidä kyllä paikkaansa!!!

Äänestä
  • minulla toiminut hyvin.. on todellakin yksilölohtaista miten lääkkeiden lopetus onnistuu.. ehkä olisi pitänyt lopettaa vähitellen, asteittain, mutta loppu ku loppu..

    Ei tullut psykoosia, maniaa, eikä depressioon vajoamista, joten olen onnellinen.. tuntuu, että pärjään ilmankin..

    Itselleen rehellisenä oleminen on pääasia, en todellakaan kehota muita samaan vaan kerroin omia kokemuksiani ja ajatuksiani..

    Lupaan ilmoitella voinnistani säännöllisesti, jotta lukijat kuulevat voinnistani..

    Äänestä

En voi muuta sanoa kuin että hyvä päätös!
Myös minä olen lopettanut lääkkeet aikoinaan yhtäkkiä, ja voi, miten puhtaalta olo tuntui, kun myrkyt hävisivät ruumiista!
----------------------------------------------------
Sokea auktoriteettiusko ei ole koskaan hyvä asia("otan lääkkeitä, koska psykiatri sanoo niin"). Se on mielenterveyshäiriö jos jokin.

Äänestä
  • miksi ihmisen täytyisi ottaa tiettyjä lääkkeitä vain siksi että lääkäri määräsi..

    On itsestä kiinni miltä tuntuu ja onko valmis lopettamaan lääkityksen...

    On tiettyjä poikkeustapauksia, esim. psykiatrisessa pakkohoidossa, jolloin itsemääräämisoikeutesi on viety----> piikki persuksiin vaan..

    Enköhän itse osaa arvioida tilani parhaiten hoitoalalla työskentelevänä ihmisenä...

    Liika on liikaa ja minulle lääkkkeet olivat se liika :)

    Miteb AlecX olet voinut lääkkeiden lopetuksen jälkeen, olisi mukava kuulla :)

    Äänestä

lopetin pikkuhiljaa optiparin 20mg oton. olen ollut nyt noin kuukauden verran ilman.Huimaus ja päänsärky olivat vieroitusoireita jotka hävis kolmen viikon kulutua.nyt on ollut pari tosi ahdistavaa päivää ja olen joutunut ottamaan puolikkaan opamoxin rauhoittuakseni. Mietin, voiko kuukautiskierto tehdä tämän, olisiko syytä mennä gynekologille? Seksi halut ovat palanneet, ja mies on iloinen. Optiparia en enää haluaisi alkaa syömään, mutta töissä minun täytyy pystyä käymään.Ei ole mahdollisuutta jäädä kotiin surkuttelemaan, enkä edes haluakkaan.

Äänestä
  • Miten noinkin tuhdin lääkityksen omannut henkilö pystyy työskentelemään "mielenterveyden hoitoalalla"...

    Äänestä

Joskus itekin jätin lääkkeet pois kertaheitolla ja se olo oli aivan mahtava, kuten kuulemma on, kun antipsykoottien syömisen lopettaa. Myöhemmin sitten jouduin aloittamaan uudelleen, kun rupesi menemään asiat päin persettä.

En varmaan nyt söisi lääkkeitä, jos minulla ei olisi lasta. Kannattaa seurata tota olotilaa tarkasti, juuri lapsesi vuoksi.

Äänestä

ohan se taas kiva lukea itsetietoisen ja herneaivoisen teinimme seikkailuja, mitkä ovat kyllä parasta viihdettä ja kaikkein vaivautunutta lukea.

luulet olevasi suurikin stara ja sankari.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kleopatra84 kirjoitti:

Muutamia viikkoja sitten lopetin kaikki lääkkeet.. ehkä siitä on aikaa jo kuukausi.. seroguel 300mg, optipar 80mg, imovane 7,5mg.. kaikki lopetin seinään..

E-pillerit lopetin samalla.. kaiken lääkityksen heitin pois..

En ole koskaan voinut paremmin, onhan nuita jo vuosikausia syöty, sai riittää.. ehkä oli sen aika.. lopetuksen siis..

Luovuus virtaa taas, saan paljon aikaan, seksuaaliset halut ovat palanneet kuin samoin kyky saada orgasmi.. aika hurjaa, mutta voin laueta samantien kun mieheni koskee..

Tunnen eläväni, haistan luonnon tuoksut, ne kiinnostavat minua.. Minua kiinnostaa kysyä ystäviltänikin kuulumisia, jaksan hoitaa kodin..

Jaksan tehdä kotiläksyt poikani kanssa, jaksan opiskella taas ja olla aidosti kiinnostunut..

Lääkkeethän minusta olivat tehneet väsyneen, apaattisen, hälläväliä-tyypin, joka vihasi seksuaalista kanssakäymistä ja läheisyyttä..

Nyt kaikki tuntuu niin taivaalliselta, jopa ruuanlaitto ja siivoaminen perheen kanssa..

Vauvakin olisi tervetullut taloon jos tärppäisi.. en tarvitse enää lääkkeitä, olen päättänyt niin..

Paniikkihäiriö, masennus, psykoottisuus ja psykoottiset ajatukset ovat kadonneet, voin mahtavasti!

Tunteiden hallitsemista joudun treenaamaan, koska lääkkeet turruttivat minua, nyt nauran tai itken liian helposti, olen todella herkässä mielentilassa koko ajan, mutta henkistä pahoinvointia ei enää ole..

Teinkö mielestänne oikein vai väärin.. psykologini sanoi että saan päättää itse, jos tuntuu etten tarvitse lääkkeitä, saan lopettaa, en seinään mutta vähitellen..

Jees, i feel good!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu