arviointi. Osa miljardien ympäristötuesta on vastikkeetonta ja ei johda mihinkään, eli suojelua ei varmaan edes tehdä. Nyt on sitten kepin aika ja jopa mahdollisesti peltoalojen poisto viljelystä. Lukeaa rohkean ja perinjuurin kepulaisia Paulan mietteitä;
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:1:2007-08-28;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:481720,1:0:0:0:0:0:
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:1:2007-08-28;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:481720,1:0:0:0:0:0:
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kannattaisi varmaan perehtyä ensin asiaan, mistä aloittaa älämölön.
Ympäristötukea kun maksetaan mm. kaupunkilaisille metsänomistajille, kun nämä eivät tee mitään metsälleen vaan jättävät sen rämettymään ja tuottamaan metaania ilmakehään.
Turun Sanomien toimittajalle eivät ole avautuneet ympäristötuen käsitteet. Hän haluaa lisäksi tuoda esille, että maatalous ei olisi tehnyt mitään vesien suojelutoimenpiteitä. Lähes sata prosenttia Suomen maatiloista on sitoutunut ympäristötuen perustoimenpiteisiin, ja lähes yhtä moni tila on sitoutunut lisätoimenpiteisiin. Kaikki nämä toimet on kirjattu , tarkastettu ja suuri osa vielä valvottu tilakohtaisilla valvontakäynneillä.
Käsitteiden selventämiseksi kannattaa sivullistenkin lukea ao. linkki, jossa selitetään ympäristötuen toimet ja velvoitteet. Maajussit ovat hoitaneet nämä velvoitteet, piste. Jos ne eivät riitä , niin vika on toisaalla.
http://lomake.mmm.fi/ShowFile?ID=21734&LUOKKA=597
Turun sanomien pääkirjoitus perustuu ympäristöministeri Lehtomäen ja hänen johtamansa ministerin mietteisiin. On siis hyvä osoittaa selkeästi tämä maatalousvastainen taho. Kun demarien Minna Lintonen puhui ympäristötukien vastikkeettomuudesta, hänet ja samalla koko demaripuolue leimattiin hyvin maatalousvihamieliseksi. Onko nyt käynyt niin, että tuo samainen maatalousvihamielisyys on levinnyt myös Kepuun, kun ministeri Lehtomäki tuollaisia päästää suustaan. Hyi, hui sentään.
Tuo sitoutuminen on vain sitä kepulointia,jolla pyritään kaikkeen muuhun.Itse en enää suostunut mukaan tähän vedätykseen,jolla aikaani haaskataan ja kepun suojatyöpaikkoja luodaan.Voin ja myös suojelen ympäristöäni ilman kepua.Olen tehnyt sitä ennen EU-tukia.Ympäristötuki osoittautui vain kliseeksi ja kalliiksi performanssiksi,jossa mikään ei toiminut ja joka tuli hyvin kalliiksi.
SDP on maatalouspuolue ja ajaa maatalouden voimaperäistämistä sosialististen oppien mukaan luonnon kantokyvystä välittämättä.
Paula Lehtomäki ansaitsee syvän kunnioituksen rohkeudestaan nostaa kissa pöydälle:
"Maatalouden ympäristötukia on maksettu vuodesta 1995 lähtien. Pelkästään tällä vuosikymmenellä rahaa on jaettu yli kaksi miljardia euroa. Tuen yhtenä päämääränä on saada viljelyalueille suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja, joilla hidastettaisiin lannoitteiden pääsyä vesistöihin. Tulokset ovat toistaiseksi jääneet laihoiksi. Tarvittavista suojavyöhykkeistä on toteutettu 11 prosenttia ja kosteikoista vain 0,4 prosenttia."
Noin rohkeasta puheesta olisi takavuosina saanut jo tappouhkauksia.
Kun on kyse kosteikoista ja suojavyöhykkeistä, niin niiden perustaminen on vapaa-ehtoista. Ympäristötuen ehtona ovat suojakaistat ja pientareet pakollisia toimenpiteitä, joiden perustaminen toteutuu sataprosenttisesti joka vuosi.
Villakoiran ydin on siinä, että kosteikon ja ja suojakistan perustaminen on tehtävä kannattavksi. Nykyisellään se on lisäksi vaivalloinen ja aikaa vievä monisyisen byrokratian vuoksi.
Näiden suojaka-alueiden perustaminen on nykyisin mahdollista myös erilaisille yhteisöille, kuten asukasyhdistykset, kyätoimikunnat, työväenyhdistykset jne. Koska Suomen elintarvikehuollon ympäristökysymykset kuuluvat koko ravintoketjulle, niin nyt on myös muidenkin kuin maanviljelijöiden kannettava oma vastuunsa. Niille, jotka kantavat huolta vesien rehevöitymisestä on alla olevassa linkissä suojakaistojatukien ja -sopimusten hakuohjeet. Jään innolla odottamaan millaisten hankkeiden toteutumisia tällä palstalla tullaan esittelemään.
http://lomake.mmm.fi/ShowFile;jsessionid=179B6376158A9694DA6A1BD80B117C69?ID=20855&LUOKKA=547
Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan paikallisen vesistökuormituksen osuus kasvaa, kun kymmenet tuhannet ihmiset lomailevat saaristossa. Kesäaikana levät hyödyntävät välittömästi kaikki veteen joutuneet ravinteet. Pienikin ravinnepäästö muuttuu levämassaksi tai kaislikoksi. Tämä selittääkin suurelta osaltaan kesäiset sinileväesiintymät. Pelloilla nimittäin toukokuussa kylvetty kasvusto sitoo kaikki ravinteet kasvuun. Ravinteita ei ole edes riittävästi tämän kiivaan kasvun aikana. Mutta loma-, haja- ja kaupunkiasutuksen lisääntynyt kuormitus saa levät kasvamaan keskikesästä eteenpäin.
Uudenmaan Ympäristökeskuksen muistilistan mukaan oikein toimiva jätevesien puhdistus poistaa fosforista 85 prosenttia ja typestä 40 prosenttia.Loput menevät vesistöön. On vielä huomattava, että nämä prosenttiluvut pätevät hyvin toimivassa jäteveden puhdistamossa. Mitä sitten ovatkaan luvut huonommin toimivissa puhdistamoissa. Vanhoissa loma-asunnoissa puhdistusteho on olematon. Vain uudet täyttävät lain määräykset.
Edellä olevaa johtopäätöstä vahvistaa vielä se tosiasia, että maataloudessa lannoitemäärät ovat vähentyneet huomattavasti. Siitä huolimatta vesien rehevöityminen ei ole vähentynyt. Suurimmat kuormituslähteet löytyvätkin näköjään toisaalta.On vielä muistettava, että tutkimuksissa puhutaankin maatalouden ARVIOIDUSTA kuormituksesta.