Kn syksy pitenee, niin ajatukset alkaa palautua urilleen.
Kysin, miksei Vuotosta tehdä.
Sain vastauksen, asiaa aletaan pohtimaan, ja ilmeisen pakko tehdä.
Ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa.
Hassi mollasi itsensä perusteellisesti, EU äänestyksessä, ollessaan ainoa Suomen meppi, joka äänesti Suomen maataloutta vastaan.
Tämä samainen henkilö oli vuotos altaan takana. Hyvänä apurinaan saman puolueen Oikeuskansleri.
Meni miten meni...huonosti, meidän kaikkien kannalta.
Jos olisimme enemmän nytkin hasseja, niin lakkaisi maatalous Suomessa. `? ?
Niin...entä sitten ?
Miksei mielestään, olemassa olevat vesivoimalat saisi varastoida vettä.
Kun jo toteen näytettiin mm. Metaani osuus, ei ole muutaman vuoden jälkeen, kenenkään tiedossa, tuleeko nyt suona vai sitten altaana enenmmän päästöjä. Kukaan ei pysty toteamaan eroa, sanoi tutkija.
Käykää alueella ja etsikää elämiäkin, mitä ei olisi muuallakaan.
Juju, ja miten tehtiin. Meni läpi.
Varmaan jälestä, herättää jopa hilpeyttä.
Nyt, Hallitus, ottakaa asia asille enemmän.
Perustelkaa, miksi tarvitsemme sähköä. Ei liene sitten epäselvää kellään, miksi allas pakko tehdä.
Kysin, miksei Vuotosta tehdä.
Sain vastauksen, asiaa aletaan pohtimaan, ja ilmeisen pakko tehdä.
Ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa.
Hassi mollasi itsensä perusteellisesti, EU äänestyksessä, ollessaan ainoa Suomen meppi, joka äänesti Suomen maataloutta vastaan.
Tämä samainen henkilö oli vuotos altaan takana. Hyvänä apurinaan saman puolueen Oikeuskansleri.
Meni miten meni...huonosti, meidän kaikkien kannalta.
Jos olisimme enemmän nytkin hasseja, niin lakkaisi maatalous Suomessa. `? ?
Niin...entä sitten ?
Miksei mielestään, olemassa olevat vesivoimalat saisi varastoida vettä.
Kun jo toteen näytettiin mm. Metaani osuus, ei ole muutaman vuoden jälkeen, kenenkään tiedossa, tuleeko nyt suona vai sitten altaana enenmmän päästöjä. Kukaan ei pysty toteamaan eroa, sanoi tutkija.
Käykää alueella ja etsikää elämiäkin, mitä ei olisi muuallakaan.
Juju, ja miten tehtiin. Meni läpi.
Varmaan jälestä, herättää jopa hilpeyttä.
Nyt, Hallitus, ottakaa asia asille enemmän.
Perustelkaa, miksi tarvitsemme sähköä. Ei liene sitten epäselvää kellään, miksi allas pakko tehdä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kemijoki (ruots. Kemi älv, pohjoissaameksi Giemajohka) on 550 kilometrin pituisena Suomen pisin joki. Se laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemissä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.
Kemijoen sivujokia ovat Ounasjoki ja Raudanjoki, jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, Kitinen ja Vuotos, jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja Tenniöjoki, joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on Kemijärvi.
Kitisen (278 km) sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki. Kitisen yläjuoksulla on Porttipahdan tekojärvi ja useita vesivoimaloita. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa Lokan tekojärven kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin 1983, eikä siihen rakennettu voimaloita. Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen Savukoskella.
[muokkaa] Kemijoen vesistön voimalaitokset
Järjestyksessä alajuoksulta lähtien:
nimi teho MW joki kunta yhtiö
Isohaara 106 Kemijoki Kemi, Keminmaa Pohjolan Voima Oy
Taivalkoski 133 Kemijoki Keminmaa Kemijoki Oy
Ossauskoski 93 Kemijoki Tervola Kemijoki Oy
Petäjäskoski 154 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Valajaskoski 101 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Permantokoski 11 Raudanjoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Vanttauskoski 83 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Pirttikoski 110 Kemijoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Seitakorva 130 Kemijoki Kemijärvi Kemijoki Oy
Jumisko 30 Askanjoki Kemijärvi Pohjolan Voima Oy
Kokkosniva 25 Kitinen Pelkosenniemi Kemijoki Oy
Kurkiaska 27 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Kelukoski 9,8 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Matarakoski 11 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Vajukoski 21 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Kurittukoski 15 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Porttipahta 35 Kitinen Sodankylä Kemijoki Oy
Lokka 0,15 Luiro Sodankylä Kemijoki Oy
Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 18 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna 2003 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta. Tällä hetkellä Rovaniemen Sierilään on suunnitteilla voimalaitos.
Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hanke raukesi 1982 kansalaistoiminnan tuloksena. Hallitus asettui jälleen 1992 Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen 29. helmikuuta 2000 valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen 14. kesäkuuta 2001 ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti 18. joulukuuta 2002 kielteisen päätöksen voimassa.
Vesivoima saa alkunsa, kun auringon lämpö muuttaa maapallon pinnalla olevaa vettä vesihöyryksi. Vesihöyry kerääntyy taivaalle pilviksi ja palaa jälleen sateena takaisin maan pinnalle. Suurin osa satavasta vedestä valuu järviin ja jokiin ja jokia pitkin meriin.
Yksi tapa tuottaa veden avulla sähköenergiaa, on padota vesi voimalaitoksen yläpuolelle ja pudottaa se voimalaitoksen läpi padon alapuolelle. Tämä veden putoamisvoima käytetään pyörittämään turbiinia, joka puolestaan pyörittää generaattoria. Generaattori toimii samaan tapaan kuin polkupyörän dynamo ja muuntaa veden voiman sähköksi.
Sähkön kulutus vaihtelee joka hetki. Aina kun jokin sähkölaite kytketään päälle tai sammutetaan, muuttuu sähkön sen hetkinen tarve ja tuotannon täytyy kyetä reagoimaan tähän muutokseen.
Sähköä täytyy siis tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Suuressa mittakaavassa sen varastointi sähkönä ei ole kannattavaa, vaan sen varastoidaan raaka-aineen muodossa. Siispä vesivoiman ollessa kyseessä, on luonnollista, että energia varastoidaan vetenä altaisiin.
Lyhytaikanen säännöstely
Vesivoiman yksi ylivoimaisimmista ominaisuuksista on sen nopeus. Kun esimerkiksi tavallisen lämpövoimalan käynnistämiseen menee jopa vuorokausi, niin vesivoima-kone on täydellä teholla yleensä muutamassa minuutissa. Myös pysäyttäminen ja tehon säätäminen ovat muihin tuotantomuotoihin verrattuna erinomaiset. Nämä ominaisuudet aiheuttavat sen, että kulutuksen vaihteluiden vaatimat muutokset tuotannossa hoidetaan käytännöllisesti katsoen yksinomaan vesivoimalla. Tämä tuotannon säätö puolestaan aiheuttaa sen, että vedenpinnat niin voimalaitosten ylä- kuin alapuolellakin vaihtelevat joka hetki jonkin verran.
Pitkän ajan säännöstely
Täällä pohjoisilla alueilla lämpötilaerot eri vuodenaikoina ovat hyvin suuret. Kesällä taloja ei tarvitse juurikaan lämmittää, mutta talvella, kun pakkasta voi olla jopa yli neljäkymmentä astetta ja päivänvaloakaan ei riitä kuin lyhyeksi aikaa, on energian tarve hyvin suuri.
Vesi on luonnollinen ja tehokas tapa varastoida energiaa. Talvella satanut, keväällä sulava lumi ja kesällä vetenä tuleva sade varastoidaan suuriin varastoaltaisiin. Talvella näiden varastoaltaiden vesi juoksutetaan voimalaitosten läpi ja näin saadaan puhdasta energiaa juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan.
yrittämään...
Naurattaa jo etukäteen - saapas yksinkertaiset kepulaiset kerrankin huomata mistä se kana kusee nykyään...
> yrittämään...
>
> Naurattaa jo etukäteen - saapas yksinkertaiset > kepulaiset kerrankin huomata mistä se kana
> kusee nykyään...
Heh. Lieneekö Kepulit vielä hoksanneet, että isännän ääntä käyttää nykyään Suomessa maalaisliittolaisen seniilin asemasta Euroopan komissio ja EY-tuomioistuin.
Siinä saakin vuotoslinnun sokaisemat paavoväyryset asiasta kohta raskasta oppia.
:)