Lopetin puoli vuotta sitten shoppailun. Pidin pitkän palkattoman loman, ja opin kuinka vähällä pärjään. Kiersin tavaratalot kaukaa, tein kävelylenkkejä puistoissa enkä keskustassa.
Kaduttaa hirveästi se kuinka turhaan olen rahaa vuosikausia laittanut. Lapsia ei ole, joten itseeni olen voinut törsätä. Jossain vaiheessa huomasin että shoppailusta tuli melkein pakko, halusin joka viikonloppu ostaa vaatteita/laukkuja/kodinkoristeita ym. Tuntikausien kaupoissa kiertelyn jälkeen ihan ahdisti palata kotiin kassien kanssa. Joitain tuotteita palautin, mutta tosi harvoin.
Huomasin että tässä ei ole nyt mitään järkeä, en tullut yhtään onnellisemmaksi. Vaatteita ja cd-levyjä oli sitten käyttämättöminäkin kaapissa.
Ostelin siis vaatteita, kenkiä, laukkuja, levyjä, kukkia, lehtiä, koriste-esineitä, astioita, tekokynnet 6vko välein, kampaaja (100e) 2kk välein, ravintolaillat joka viikonloppu... Hirvittää laskea kuinka paljon meni rahaa.
En ole vieläkään täysin onnellinen enkä tyytyväinen itseeni enkä ulkonäkööni, mutta sen tiedän että pääkopan terveys ja hyvä olo on tärkeämpi kuin uudet vaatteet ja tavarat.
Ihmisiä houkutellaan kuluttamaan vaikka toisaalla varoitetaan ilmastonmuutoksesta ja ympäristöasioista. Tehtaat saastuttaa, kuljetukset saastuttaa, halpisvaatetehtaiden työntekijöiden olot, kaikki ahdistaa.
Päätin ruveta elämään jotenkin järkevästi, haluan ostaa käytettyjäkin tavaroita ja vaatteita, laitan rahaa vaikka elämyksiin kuten konsertteihin, joskus matkoihin, kirjoihin...
En ainakaan aio tehdä työtä pelkästään ylenmääräisen kulutuksen takia, vaan perustoimeentuloa varten, joskus voi vaikka pitää vähän pidemmän loman taas ja rentoutua.
Ennen maksoin yllättävät menot luotolla, nyt laitan rahaa säästöön.
Olipas vuodatus, sori.
Kaduttaa hirveästi se kuinka turhaan olen rahaa vuosikausia laittanut. Lapsia ei ole, joten itseeni olen voinut törsätä. Jossain vaiheessa huomasin että shoppailusta tuli melkein pakko, halusin joka viikonloppu ostaa vaatteita/laukkuja/kodinkoristeita ym. Tuntikausien kaupoissa kiertelyn jälkeen ihan ahdisti palata kotiin kassien kanssa. Joitain tuotteita palautin, mutta tosi harvoin.
Huomasin että tässä ei ole nyt mitään järkeä, en tullut yhtään onnellisemmaksi. Vaatteita ja cd-levyjä oli sitten käyttämättöminäkin kaapissa.
Ostelin siis vaatteita, kenkiä, laukkuja, levyjä, kukkia, lehtiä, koriste-esineitä, astioita, tekokynnet 6vko välein, kampaaja (100e) 2kk välein, ravintolaillat joka viikonloppu... Hirvittää laskea kuinka paljon meni rahaa.
En ole vieläkään täysin onnellinen enkä tyytyväinen itseeni enkä ulkonäkööni, mutta sen tiedän että pääkopan terveys ja hyvä olo on tärkeämpi kuin uudet vaatteet ja tavarat.
Ihmisiä houkutellaan kuluttamaan vaikka toisaalla varoitetaan ilmastonmuutoksesta ja ympäristöasioista. Tehtaat saastuttaa, kuljetukset saastuttaa, halpisvaatetehtaiden työntekijöiden olot, kaikki ahdistaa.
Päätin ruveta elämään jotenkin järkevästi, haluan ostaa käytettyjäkin tavaroita ja vaatteita, laitan rahaa vaikka elämyksiin kuten konsertteihin, joskus matkoihin, kirjoihin...
En ainakaan aio tehdä työtä pelkästään ylenmääräisen kulutuksen takia, vaan perustoimeentuloa varten, joskus voi vaikka pitää vähän pidemmän loman taas ja rentoutua.
Ennen maksoin yllättävät menot luotolla, nyt laitan rahaa säästöön.
Olipas vuodatus, sori.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei sinun tarvitse pyytää anteeksi vuodatustasi,
hyvä kun itse havahduit missä mennään.
Nyt ei muuta kuin pidät kiinni tuosta kiinni ja toivottelen sinulle jaksamisia :)
Hei!
Olipa mukava kuulla. Monella se havahtuminen tapahtuu vasta kun on pakko.
Hyvää oloa on parempi etsiä muualta kuin kaupoista.
Surettaa, kun on kuullut poloisia ihmiskohtaloita, jotaka ovat tuhlanneet vuosikymmeniä tavaroihin, joita eivät edes tarvitse. Esim. levyihin, kenkiin, astioihin.
Eivätkä edes ymmärrä mitä ovat tehneet!
Muutokset on niin vaikeita.
Miten paljon enemmän saa itselleen, jos suuntaa kiinnostuksensa sinne mistä oikeasti pitää.
Kokeilkaa vaikka vapaaehtoistyötä. Sieltä voi saada hyvän olon ja se on aitoa, tai kävelyttäkää
naapurissa asuvia mummoja ja vaareja.
Elämänilo löytyy ihan muualta kuin peilistä tai kaapeista.
Minä tuhlaan nykyisin, kaipaisin vertaistukea. Asun edelleen vanhempieni luona, teen töitä ja opiskelen. Saan ihan hyvin rahaa, enkä joudu maksamaan vuokraa tms. Silti rahani hupenevat niin että loppukuusta tekee tiukkaa! Kaikkea minulla on, eli asiat pitäisi olla kunnossa taloudellisesti. Mutta ei, kaikkea pitää saada. Ehkä kulutan rahaa yksinäisyyteeni? Ruokaa tms tulee ostettua vaikka vanhempieni jääkaapissa olisi myös ruokaa!
Kun palkkaa aloin saada, rupesin luonnollisesti elämään leveämmin. Ostan asioita joista olin haaveillut aiemmin tai luulen tarvitsevani. Jotain olen oppinut: vertailen hintoja, en osta ihan mielijohteesta, en osta ellen välttämättä tarvitse (esim uusia vaatteita, musiikkia tms). Johonkin se raha silti kuluu...Joitain suurempia ja kiinteitä kuluja mulla on kuten auto. Menee tonni vuodessa pelkkiin vakuutuksiin tms.
Olen huomannut todeksi, että vaikka saa rahaa enemmän nykyisin, niin se ei ratkaise rahaongelmia. Rahaongelman voi ratkaista vain pään sisällä. You know? Mulla on edelleen rahaongelmia vaikka saan enemmän kuin reilu vuosi sitten yhteensä.