Hei,
Kuinka pitkät jonot on poliklinikalle? Millaista hoitoa voidaan antaa? En tarkoita osastohoitoa.
Olen oireillut kausittain reilun vuoden enimmäkseen bulimisesti ja olen normaalipainoinen. En vain enää jaksa tätä, enkä tiedä kuinka pahaksi tämän pitää mennä, että saisin jostain apua. Tämä oireilu ei ole koskaan ollut pääongelmani, vaan on jäänyt muiden mt-ongelmien varjoon(vakava masennus, ahdistus ja muuta). Käyn terapiassa, tapaan psykiatria, ei auta tähän.
Kuinka pitkät jonot on poliklinikalle? Millaista hoitoa voidaan antaa? En tarkoita osastohoitoa.
Olen oireillut kausittain reilun vuoden enimmäkseen bulimisesti ja olen normaalipainoinen. En vain enää jaksa tätä, enkä tiedä kuinka pahaksi tämän pitää mennä, että saisin jostain apua. Tämä oireilu ei ole koskaan ollut pääongelmani, vaan on jäänyt muiden mt-ongelmien varjoon(vakava masennus, ahdistus ja muuta). Käyn terapiassa, tapaan psykiatria, ei auta tähän.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sinne on piiitkät jonot, joten suosittelen pikaista avunhakua. Itse pääsin reilussa puolessa vuodessa, koska luokituin "kiireiseksi tapaukseksi". Silti onnistuintäysi-ikäisenä välttämään vuodeosaston.
Päiväosastolla hoito voi toimia, jos vain ymmärtää suhtautua pakottamiseen ja inttämiseen suopeasti. Hyväähän hoitajat ja terapeutit vain haluaa.
Jos Lapparissa ois ollu vielä jotain tekemistä nukkumisen lisäks, ois siellä saattanu viihtyäkin.
Kyseessä on avokuntoutuskeskus,jossa on pakko syödä vaadittu määrä(riippuu tilanteesta,n.1800-3000kcal)ja olla oireilematta.Jos rikot sääntöjä,sut heitetään pihalle.En suosittele,voit joutuu ulos vaik oisit jonottanu vuoden.
Syömishäiriöisiä on kuollu ku ne on joutunu pois sieltä.Suosittelen Syömishäiriökeskusta Hesassa.Se on yksityinen,mut kunnat yleensä antaa sinne hyvin maksusitoomuksii.Sinnekki kyl pitkät jonot.
Kannattaa hakee apuu omalta paikkakunnalta vaik avopuolelt aluks ja jos on tosi huono tilanne ni somaattiselta puolelta,esim.jos sun kaliumit romataa yms.Mul kävi niin,mut sain kalium-lääkettä ensiapu-reissun jälkee.Koita pärjäillä ja kirjottelehan kuulumisiasi!
Kiitos vastauksista.
Kävin lukemassa SYLIn sivuilla Lapparista ja kai se vaan on pakko mennä jonoon. En osannut arvata, et pelkästään polille joutuu odottamaan niin pitkään. Lähetettä vaan pyytämään..
Ed. kirjoittaneelle vielä huomautus, et en tarkottanut osastoa. Olen viimeisen vuoden sairastanut ja kiertänyt eri psyk. osastoja. Yritän aloittaa koulun, eikä siis mikään päiväsairaala -tyyppinen hoitokaan kiinnosta. Yksityiselle ei ole varaa, vaikka olen kuullutkin tosta Syömishäiriökeskuksesta.
On vaan niin kamala väliinputoaja olo. Psyk. seurannassa ei ensisijaisesti hoideta mun syömishäiriötä. Lapparin polille jos taas jonotan seuraavan puoli vuotta, niin syömishäiriö saa rauhassa alkaa elää omaa elämäänsä, pahentuen koko ajan, (tuntuu et olen voimaton) mikä ruokkii taas masennusta. Lapparin akuuttipotilaat kun ilmeisesti on nimenomaan fyysisesti tosi huonossa kunnossa. Entäs me "normaalipainoiset", joilla vielä toistaseksi hampaat suussa, eikä yskitä ruokatorven palasia (vielä). plah, tosi turhauttavaa.
No joo, mukavaa viikkoa kaikille. Yritetään jaksaa.
lappiksen polille on noin vuoden jonot. ossalle tilanteesta riippuen, muutama kuukausi.
Itse olen sairastanut bulimiaa 7 vuotta. Kunto oli todella huono ja silti jonotin ainakin puoli vuotta lappariin.
Olen tähän asti käynyt ravitsemusterapeutilla, sisätautilääkärillä, bulimialuennoilla sekä ollut pienryhmässä ja nyt yksilöhoidossa.
Ei tästä vain silti tule enää mitään.
Kiitos vastauksesta.
Ikävä kuulla, todella.. Sepä se, hoitoa ei saa tarpeeksi ajoissa. Osa potilaista kroonistuu ja hoito on entistä vaikeampaa.
Älä luovu toivosta.