Adressi ydinvoimalaa vastaan

http://www.adressit.com/eiydinvoimaa

Lisää nimiä tarvitaan!!!
291924
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

Täyttä huuhaata tuollaiset addressit. Allekirjoituksia Australiasta ja Irlannista asti? Ei taida vaikuttaa päättäjiin.

Äänestä

Kukaan ei näytä ymmärtävän että ydinvoimala toisi alueelle lisää työllisyyttä.

Äänestä
  • Sehän ois enemmän kuin lottovoitto. Saatas töitä halukkaille ja kaupungin väkiluku kasvuun. Voisin jopa itsekkin harkita palaavani takas kotikonnuille, jos työpaikka järjestyis.

    Äänestä

  • muuta! kirjoitti:

    Sehän ois enemmän kuin lottovoitto. Saatas töitä halukkaille ja kaupungin väkiluku kasvuun. Voisin jopa itsekkin harkita palaavani takas kotikonnuille, jos työpaikka järjestyis.

    Ja varsin hyväpalkkaisia työpaikkoja. Mutta kun viherpiipertäjät vastustaa ja hakee jääkaapista lisää kaljaa.

    Äänestä

  • kuitenkin ulkomaille ja rakennustyöt tulee tekemään puolalaiset ja virolaiset.

    Äänestä

Joo, onneksi nuo nettiadressit ei tehoa mihinkään... ja nuo "ei halua nimeään julkisuuteen" henkilöt on jo allekirjoittanut adressin omalla nimellään... Laittas fennovoima nimet talteen ja kattelis niitä kun palkkaavat työvoimaa laitokselle.

Äänestä
  • Ydinvoima ei ole edes osaratkaisu ilmastonmuutokseen, koska sen lisääminen johtaisi ympäristöongelmiin. Ydinvoima pahentaa ilmastonmuutoksen keskeistä taustasyytä energiankulutuksen rajua kasvua.

    Ydinvoima on ympäristövaikutuksiltaan kestämätön energiamuoto, joka hidastaa kestävien ratkaisujen kehittämistä ja ilmastonmuutoksen torjumista. Ydinvoimalla yritetään hoitaa ilmastonmuutoksen oireita mutta pahennetaan sairautta, energiankulutuksen jatkuvaa kasvua. Päästöjä pitää lähivuosikymmeninä vähentää jopa 60-80 %, mikä tarkoittaa huomattavaa muutosta energian kulutuksessa ja tuottamisessa.

    ***

    Ydinvoimalla ei torjuta ilmastonmuutosta

    Jo lyhyt tarkastelu osoittaa, että ydinvoima ei voi olla edes osaratkaisu ilmastonmuutoksen torjumiseen. Jos ydinvoiman 7 % osuus maailman energiantuotannosta nousisi edes kaksinkertaiseksi seuraavien 25 vuoden aikana, täytyisi uusia reaktorihankkeita aloittaa joka viikko viimeistään tästä vuodesta alkaen. Tämä tarkoittaisi, että ydinvoimaa täytyisi äkkiä rakentaa lähes sata kertaa nykyistä nopeammin, ja historiallisesti ennätyksellisen nopeasti. Samalla satakertaistuisivat ydinjätteiden tuottamat ongelmat, uraaninlouhinnan ympäristötuhot ja ydinvoimaloiden turvallisuusriskit.

    Tällainen tahti vaatisi myös useita maita purkamaan lainsäädäntönsä, jolla ydinvoiman lisärakentaminen on lopetettu. Näitä ovat esimerkiksi kaikki EU-maat poislukien Iso-Britannia, Ranska ja Suomi.

    Viimeistään taloudelliset seikat tekevät ydinvoiman nopeasta kasvusta epärealistista. Mikään ei viittaa siihen, että yritykset olisivat äkkiä valmiita investoimaan ydinvoimaan, kun se useissa maissa on kalleimpia tapoja tuottaa energiaa. Päinvastoin energiateknologiayhtiöt ovat luopumassa ydinvoimaloiden tuotannosta.

    ***

    Ydinvoima lisää energiankulutusta ja päästöjä

    Ydinvoima edistää sähkön- ja energiankulutuksen jatkuvaa kasvua, jolloin on jouduttu rakentamaan lisää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa sähköntuotantoa, yleensä hiili- tai kaasuvoimaa. Näin ydinvoiman päästöjen vähennys on muodostunut Suomessakin väliaikaiseksi ja pian ollaan saman ongelman edessä. Tämä näkyy myös Suomen hallituksen ilmastostrategiasta, jossa energiankulutus kasvaa ydinvoimavaihtoehdossa voimakkaasti vielä vuoteen 2020 saakka ja päästöt kasvavat nopeasti ydinvoimainvestoinnin jälkeen. Jos raskas teollisuus kasvaakin nopeammin kuin strategiassa on arvioitu ydinvoimaskenaariossa ei edes päästä Kioton tavoitteesen, maakaasuskenaariossa sen sijaan päästäisiin.

    Usein ydinvoiman rakentaminen ei edes ole vähentänyt päästöjä, koska sillä on merkittäviä vastakkaisia vaikutuksia muuhun energiantuotantoon. Ydinvoimalla tuotetaan pelkkää sähköä, jolloin tarvittava lämpö on usein tuotettu polttamalla fossiilisia polttoaineita. Tämä on ongelma varsinkin maissa, joissa energiajärjestelmä on vasta kehittymässä tai jossa ydinvoiman osuus on suuri.

    ***

    Ydinvoima siirtää uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa

    Ydinvoima hidastaa todellista ilmastonmuutoksen torjumista, siirtymistä uusien energiatehokkaiden teknologioiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttämiseen. Energiankulutuksen jatkuva kasvu johtaa aina joihonkin ympäristöongelmiin, ilmastonmuutokseen, ydinonnettomuuksiin tai ydinjäteongelmaan. Jos ilmastonmuutokseen todella aiotaan vastata ja päästöjä vähentää 80 % lähivuosikymmeninä paitsi energiantuotannon myös ajattelutavan pitää muuttua. Suomella onkin paitsi velvollisuus näyttää kehitysmaille mallia myös mahdollisuus hyötyä edelläkävijyydestä energiatehokkuuden ja uusien energiateknologioiden vientimahdollisuuksien kautta.

    Ydinvoiman markkinoiminen ilmastonmuutoksen torjumisella myös tarkoittaisi, että ydinvoimaa pitäisi rakentaa huomattavia määriä kehitysmaihin, mikä lisäisi turvallisuusriskejä entisestään, edistäisi ydinasemateriaalien leviämistä ja ydinasevarustelua. Useissa kehitysmaissa ollaan kiinnostuneita ydinvoimasta nimenomaan ydinaseiden takia.

    Toisaalta, koska ydinvoima vaatii huomattavia investointipääomia on todennäköisempää, että suurin osa kehitysmaista kattaa energiantarpeensa fossiilisilla polttoaineilla. Kehitysmaiden tulisikin tukea siirtymään suoraan energiatehokkaaseen teknologiaan ja kestävään energiantuotantoon. Tämä on myös väestön suuren osan kannalta edullisempaa, koska ydinvoiman vaatimia huomattavia verkkoinvestointeja ei tarvitse tehdä.

    Suomella on hyvät mahdollisuudet viedä energiateknologiaa kehitysmaihin. Vientimahdollisuuksia on esimerkiksi biomassaa käyttävissä voimaloissa, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, kaukokylmäteknologiassa ja tuulivoimaloissa. Tuulivoiman markkinat kasvavat 40 % vuodessa, ja energiateknologian viennin liikevaihto Suomessa oli 16 mrd markkaa. Lisäksi Suomen ydinvoimahanke antaisi kehitysmaille ja Venäjälle uuden tekosyyn jatkaa ydinvoiman rakentamista, koska länsimaissakin on vastaava hanke.

    http://www.ydinvoima.net




    Ydinjätteet

    Ydinjäteongelma on edelleen ratkaisematta. Jäte pysyy hengenvaarallisena satoja tuhansia vuosia, eikä ydinjätteen hautaamisen turvallisuutta pystytä takaamaan. Ydinjätteet ovat muutaman sukupolven radioaktiivinen perintö tuhansille tuleville sukupolville.

    Suomalaiset ydinvoimalat tuottavat noin 70 tonnia korkea-aktiivista radioaktiivista ydinjätettä vuosittain. Ydinjäte sisältää vaarallisimpia aineita, joita ihminen on koskaan tuottanut, kuten plutoniumia, joka on ydinasemateriaalia. Mikrogramma plutoniumia riittää aiheuttamaan syövän ja tennispallon kokoisesta kappaleesta voi valmistaa ydinaseen. Ydinvoimala tuottaa vuodessa noin 300 kiloa plutoniumia, joka riittää 60 ydinpommin valmistamiseen.

    Ydinjätteet pysyvät hengenvaarallisen radioaktiivisina satoja tuhansia vuosia, joten muutama sukupolvi jättää radioaktiivisen perinnön tuhansille tuleville sukupolville. Ydinjätteen käsittelemiseksi ei ole vielä onnistuttu kehittämään turvallista ja lopullista menetelmää, vaan ne pitää pystyä eristämään elollisesta luonnosta sadoiksi tuhansiksi vuoksiksi. Suomessa ja eräissä muissa maissa suunnitteilla olevaa ydinjätteen kalliohautausta ei ole hyväksytty vielä missään maailmassa.(Richardson 1999) Myös ydinjäteyhtiöt myöntävät, että ne eivät osaa tehdä tilastollisia ennusteita siitä, milloin ydinjäte vuotaa kallioperästä maan pinnalle (Posiva 1999). Näin ne eivät voi taata, että ydinjätteistä ei koidu ongelmaa tuleville sukupolville: ydinjätesäiliöt voivat rikkoutua esimerkiksi jääkausien aiheuttamien maanjäristysten tai kalliosiirtymien takia. Pohjavesi, joka täyttää koko sijoitustilan voi kalliohalkeamien kautta kuljettaa radioaktiivisia aineita maanpinnalle tai mereen. (Posiva 1999, Richardson 1999)

    Suomessa eduskunta hyväksyi ydinvoimayhtiöiden omistaman ydinjäteyhtiö Posiva Oy:n periaatepäätöshakemuksen ydinjätteen hautaamiseksi Olkiluotoon. Suomalainen ydinjätetutkimus ei kuitenkaan ole muita maita edellä, vaikka ydinvoimateollisuus yrittääkin Suomessa saada asiasta poliittista ratkaisua. Suomi onkin ensimmäinen maa maailmassa, jossa päätettiin sijoituspaikka ydinjätteen hautaamiseen. Käytännössä periaatepäätös on tutkimuslupa, ja hankkeen toteuttaminen vaatii sen turvallisuuden osoittamista ja hallitukselta rakennus- ja käyttöönottolupia vuosien 2010 ja 2020 aikana.

    Myös ydinjätekuljetuksiin liittyy riskejä. Kuljetussäiliöiden pinnalla on Keski-Euroopassa viime vuosina todettu jopa tuhatkertaisesti sallitun tason ylittävää radioaktiivista saastumista. (Wise 1998a) Lisäksi ydinjätteen neutronisäteily läpäisee säiliön hyvin. (Greenpeace 2001) Myös Ruotsissa ydinjätesäiliöissä on usein ollut sallitun tason moninkertaisesti ylittävää radioaktiivista saastumista. (SKB 1998)

    Posivan suunnitelmiin kuuluu ydinjätteiden laivakuljetus Loviisasta Olkiluotoon Saaristomeren kautta. (Posiva 1999) Ydinjätteen laivakuljetuksiin liittyy uppoamis- ja tulipaloriski. Ydinjätteen kuljetussäiliö kestää kansainvälisen ydinenergiajärjestö IAEA:n vaatimusten mukaisesti 800 asteen lämpötilaa vain 30 minuuttia. Normaalit laivapalot kestävät keskimäärin 20 tuntia ja tuottavat yli tuhannen asteen lämpötiloja. Tulipalon kuumuus voi myös hajottaa ydinjätteen sisältämää plutoniumia niin, että se leviää helposti, jos säiliö menee rikki. Kuljetussäiliö kestää uppoamisen 15 metrin syvyyteen vain kahdeksaksi tunniksi ja 200 metrin syvyyteen yhdeksi tunniksi. (Greenpeace 1999b) On kuitenkin lähes varmaa, että laivan upotessa näihin syvyyksiin säiliöitä ei saada nostettua näiden aikojen sisällä.

    Ydinjätettä myös jälleenkäsitellään, jolloin jätteen sisältämä plutonium erotellaan käytettäväksi niin sanotuissa hyötöreaktoreissa tai ydinaseissa. Jälleenkäsittely tuottaa sata kertaa lisää ydinjätettä ja radioaktiivisia päästöjä ilmaan ja mereen. Iso-Britannian Sellafieldin jälleenkäsittelylaitoksen radioaktiiviset päästöt leviävät Irlanninmereltä Norjan rannikolle saakka. (StrålevernRapport 2000) (Greenpeace 1997a) (Greenpeace 1997c)

    Äänestä

  • ja entä ydinjäte? kirjoitti:

    Ydinvoima ei ole edes osaratkaisu ilmastonmuutokseen, koska sen lisääminen johtaisi ympäristöongelmiin. Ydinvoima pahentaa ilmastonmuutoksen keskeistä taustasyytä energiankulutuksen rajua kasvua.

    Ydinvoima on ympäristövaikutuksiltaan kestämätön energiamuoto, joka hidastaa kestävien ratkaisujen kehittämistä ja ilmastonmuutoksen torjumista. Ydinvoimalla yritetään hoitaa ilmastonmuutoksen oireita mutta pahennetaan sairautta, energiankulutuksen jatkuvaa kasvua. Päästöjä pitää lähivuosikymmeninä vähentää jopa 60-80 %, mikä tarkoittaa huomattavaa muutosta energian kulutuksessa ja tuottamisessa.

    ***

    Ydinvoimalla ei torjuta ilmastonmuutosta

    Jo lyhyt tarkastelu osoittaa, että ydinvoima ei voi olla edes osaratkaisu ilmastonmuutoksen torjumiseen. Jos ydinvoiman 7 % osuus maailman energiantuotannosta nousisi edes kaksinkertaiseksi seuraavien 25 vuoden aikana, täytyisi uusia reaktorihankkeita aloittaa joka viikko viimeistään tästä vuodesta alkaen. Tämä tarkoittaisi, että ydinvoimaa täytyisi äkkiä rakentaa lähes sata kertaa nykyistä nopeammin, ja historiallisesti ennätyksellisen nopeasti. Samalla satakertaistuisivat ydinjätteiden tuottamat ongelmat, uraaninlouhinnan ympäristötuhot ja ydinvoimaloiden turvallisuusriskit.

    Tällainen tahti vaatisi myös useita maita purkamaan lainsäädäntönsä, jolla ydinvoiman lisärakentaminen on lopetettu. Näitä ovat esimerkiksi kaikki EU-maat poislukien Iso-Britannia, Ranska ja Suomi.

    Viimeistään taloudelliset seikat tekevät ydinvoiman nopeasta kasvusta epärealistista. Mikään ei viittaa siihen, että yritykset olisivat äkkiä valmiita investoimaan ydinvoimaan, kun se useissa maissa on kalleimpia tapoja tuottaa energiaa. Päinvastoin energiateknologiayhtiöt ovat luopumassa ydinvoimaloiden tuotannosta.

    ***

    Ydinvoima lisää energiankulutusta ja päästöjä

    Ydinvoima edistää sähkön- ja energiankulutuksen jatkuvaa kasvua, jolloin on jouduttu rakentamaan lisää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa sähköntuotantoa, yleensä hiili- tai kaasuvoimaa. Näin ydinvoiman päästöjen vähennys on muodostunut Suomessakin väliaikaiseksi ja pian ollaan saman ongelman edessä. Tämä näkyy myös Suomen hallituksen ilmastostrategiasta, jossa energiankulutus kasvaa ydinvoimavaihtoehdossa voimakkaasti vielä vuoteen 2020 saakka ja päästöt kasvavat nopeasti ydinvoimainvestoinnin jälkeen. Jos raskas teollisuus kasvaakin nopeammin kuin strategiassa on arvioitu ydinvoimaskenaariossa ei edes päästä Kioton tavoitteesen, maakaasuskenaariossa sen sijaan päästäisiin.

    Usein ydinvoiman rakentaminen ei edes ole vähentänyt päästöjä, koska sillä on merkittäviä vastakkaisia vaikutuksia muuhun energiantuotantoon. Ydinvoimalla tuotetaan pelkkää sähköä, jolloin tarvittava lämpö on usein tuotettu polttamalla fossiilisia polttoaineita. Tämä on ongelma varsinkin maissa, joissa energiajärjestelmä on vasta kehittymässä tai jossa ydinvoiman osuus on suuri.

    ***

    Ydinvoima siirtää uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa

    Ydinvoima hidastaa todellista ilmastonmuutoksen torjumista, siirtymistä uusien energiatehokkaiden teknologioiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttämiseen. Energiankulutuksen jatkuva kasvu johtaa aina joihonkin ympäristöongelmiin, ilmastonmuutokseen, ydinonnettomuuksiin tai ydinjäteongelmaan. Jos ilmastonmuutokseen todella aiotaan vastata ja päästöjä vähentää 80 % lähivuosikymmeninä paitsi energiantuotannon myös ajattelutavan pitää muuttua. Suomella onkin paitsi velvollisuus näyttää kehitysmaille mallia myös mahdollisuus hyötyä edelläkävijyydestä energiatehokkuuden ja uusien energiateknologioiden vientimahdollisuuksien kautta.

    Ydinvoiman markkinoiminen ilmastonmuutoksen torjumisella myös tarkoittaisi, että ydinvoimaa pitäisi rakentaa huomattavia määriä kehitysmaihin, mikä lisäisi turvallisuusriskejä entisestään, edistäisi ydinasemateriaalien leviämistä ja ydinasevarustelua. Useissa kehitysmaissa ollaan kiinnostuneita ydinvoimasta nimenomaan ydinaseiden takia.

    Toisaalta, koska ydinvoima vaatii huomattavia investointipääomia on todennäköisempää, että suurin osa kehitysmaista kattaa energiantarpeensa fossiilisilla polttoaineilla. Kehitysmaiden tulisikin tukea siirtymään suoraan energiatehokkaaseen teknologiaan ja kestävään energiantuotantoon. Tämä on myös väestön suuren osan kannalta edullisempaa, koska ydinvoiman vaatimia huomattavia verkkoinvestointeja ei tarvitse tehdä.

    Suomella on hyvät mahdollisuudet viedä energiateknologiaa kehitysmaihin. Vientimahdollisuuksia on esimerkiksi biomassaa käyttävissä voimaloissa, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, kaukokylmäteknologiassa ja tuulivoimaloissa. Tuulivoiman markkinat kasvavat 40 % vuodessa, ja energiateknologian viennin liikevaihto Suomessa oli 16 mrd markkaa. Lisäksi Suomen ydinvoimahanke antaisi kehitysmaille ja Venäjälle uuden tekosyyn jatkaa ydinvoiman rakentamista, koska länsimaissakin on vastaava hanke.

    http://www.ydinvoima.net




    Ydinjätteet

    Ydinjäteongelma on edelleen ratkaisematta. Jäte pysyy hengenvaarallisena satoja tuhansia vuosia, eikä ydinjätteen hautaamisen turvallisuutta pystytä takaamaan. Ydinjätteet ovat muutaman sukupolven radioaktiivinen perintö tuhansille tuleville sukupolville.

    Suomalaiset ydinvoimalat tuottavat noin 70 tonnia korkea-aktiivista radioaktiivista ydinjätettä vuosittain. Ydinjäte sisältää vaarallisimpia aineita, joita ihminen on koskaan tuottanut, kuten plutoniumia, joka on ydinasemateriaalia. Mikrogramma plutoniumia riittää aiheuttamaan syövän ja tennispallon kokoisesta kappaleesta voi valmistaa ydinaseen. Ydinvoimala tuottaa vuodessa noin 300 kiloa plutoniumia, joka riittää 60 ydinpommin valmistamiseen.

    Ydinjätteet pysyvät hengenvaarallisen radioaktiivisina satoja tuhansia vuosia, joten muutama sukupolvi jättää radioaktiivisen perinnön tuhansille tuleville sukupolville. Ydinjätteen käsittelemiseksi ei ole vielä onnistuttu kehittämään turvallista ja lopullista menetelmää, vaan ne pitää pystyä eristämään elollisesta luonnosta sadoiksi tuhansiksi vuoksiksi. Suomessa ja eräissä muissa maissa suunnitteilla olevaa ydinjätteen kalliohautausta ei ole hyväksytty vielä missään maailmassa.(Richardson 1999) Myös ydinjäteyhtiöt myöntävät, että ne eivät osaa tehdä tilastollisia ennusteita siitä, milloin ydinjäte vuotaa kallioperästä maan pinnalle (Posiva 1999). Näin ne eivät voi taata, että ydinjätteistä ei koidu ongelmaa tuleville sukupolville: ydinjätesäiliöt voivat rikkoutua esimerkiksi jääkausien aiheuttamien maanjäristysten tai kalliosiirtymien takia. Pohjavesi, joka täyttää koko sijoitustilan voi kalliohalkeamien kautta kuljettaa radioaktiivisia aineita maanpinnalle tai mereen. (Posiva 1999, Richardson 1999)

    Suomessa eduskunta hyväksyi ydinvoimayhtiöiden omistaman ydinjäteyhtiö Posiva Oy:n periaatepäätöshakemuksen ydinjätteen hautaamiseksi Olkiluotoon. Suomalainen ydinjätetutkimus ei kuitenkaan ole muita maita edellä, vaikka ydinvoimateollisuus yrittääkin Suomessa saada asiasta poliittista ratkaisua. Suomi onkin ensimmäinen maa maailmassa, jossa päätettiin sijoituspaikka ydinjätteen hautaamiseen. Käytännössä periaatepäätös on tutkimuslupa, ja hankkeen toteuttaminen vaatii sen turvallisuuden osoittamista ja hallitukselta rakennus- ja käyttöönottolupia vuosien 2010 ja 2020 aikana.

    Myös ydinjätekuljetuksiin liittyy riskejä. Kuljetussäiliöiden pinnalla on Keski-Euroopassa viime vuosina todettu jopa tuhatkertaisesti sallitun tason ylittävää radioaktiivista saastumista. (Wise 1998a) Lisäksi ydinjätteen neutronisäteily läpäisee säiliön hyvin. (Greenpeace 2001) Myös Ruotsissa ydinjätesäiliöissä on usein ollut sallitun tason moninkertaisesti ylittävää radioaktiivista saastumista. (SKB 1998)

    Posivan suunnitelmiin kuuluu ydinjätteiden laivakuljetus Loviisasta Olkiluotoon Saaristomeren kautta. (Posiva 1999) Ydinjätteen laivakuljetuksiin liittyy uppoamis- ja tulipaloriski. Ydinjätteen kuljetussäiliö kestää kansainvälisen ydinenergiajärjestö IAEA:n vaatimusten mukaisesti 800 asteen lämpötilaa vain 30 minuuttia. Normaalit laivapalot kestävät keskimäärin 20 tuntia ja tuottavat yli tuhannen asteen lämpötiloja. Tulipalon kuumuus voi myös hajottaa ydinjätteen sisältämää plutoniumia niin, että se leviää helposti, jos säiliö menee rikki. Kuljetussäiliö kestää uppoamisen 15 metrin syvyyteen vain kahdeksaksi tunniksi ja 200 metrin syvyyteen yhdeksi tunniksi. (Greenpeace 1999b) On kuitenkin lähes varmaa, että laivan upotessa näihin syvyyksiin säiliöitä ei saada nostettua näiden aikojen sisällä.

    Ydinjätettä myös jälleenkäsitellään, jolloin jätteen sisältämä plutonium erotellaan käytettäväksi niin sanotuissa hyötöreaktoreissa tai ydinaseissa. Jälleenkäsittely tuottaa sata kertaa lisää ydinjätettä ja radioaktiivisia päästöjä ilmaan ja mereen. Iso-Britannian Sellafieldin jälleenkäsittelylaitoksen radioaktiiviset päästöt leviävät Irlanninmereltä Norjan rannikolle saakka. (StrålevernRapport 2000) (Greenpeace 1997a) (Greenpeace 1997c)

    onnettomuudesta

    http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/1135219603865

    Äänestä

  • ja entä ydinjäte? kirjoitti:

    Ydinvoima ei ole edes osaratkaisu ilmastonmuutokseen, koska sen lisääminen johtaisi ympäristöongelmiin. Ydinvoima pahentaa ilmastonmuutoksen keskeistä taustasyytä energiankulutuksen rajua kasvua.

    Ydinvoima on ympäristövaikutuksiltaan kestämätön energiamuoto, joka hidastaa kestävien ratkaisujen kehittämistä ja ilmastonmuutoksen torjumista. Ydinvoimalla yritetään hoitaa ilmastonmuutoksen oireita mutta pahennetaan sairautta, energiankulutuksen jatkuvaa kasvua. Päästöjä pitää lähivuosikymmeninä vähentää jopa 60-80 %, mikä tarkoittaa huomattavaa muutosta energian kulutuksessa ja tuottamisessa.

    ***

    Ydinvoimalla ei torjuta ilmastonmuutosta

    Jo lyhyt tarkastelu osoittaa, että ydinvoima ei voi olla edes osaratkaisu ilmastonmuutoksen torjumiseen. Jos ydinvoiman 7 % osuus maailman energiantuotannosta nousisi edes kaksinkertaiseksi seuraavien 25 vuoden aikana, täytyisi uusia reaktorihankkeita aloittaa joka viikko viimeistään tästä vuodesta alkaen. Tämä tarkoittaisi, että ydinvoimaa täytyisi äkkiä rakentaa lähes sata kertaa nykyistä nopeammin, ja historiallisesti ennätyksellisen nopeasti. Samalla satakertaistuisivat ydinjätteiden tuottamat ongelmat, uraaninlouhinnan ympäristötuhot ja ydinvoimaloiden turvallisuusriskit.

    Tällainen tahti vaatisi myös useita maita purkamaan lainsäädäntönsä, jolla ydinvoiman lisärakentaminen on lopetettu. Näitä ovat esimerkiksi kaikki EU-maat poislukien Iso-Britannia, Ranska ja Suomi.

    Viimeistään taloudelliset seikat tekevät ydinvoiman nopeasta kasvusta epärealistista. Mikään ei viittaa siihen, että yritykset olisivat äkkiä valmiita investoimaan ydinvoimaan, kun se useissa maissa on kalleimpia tapoja tuottaa energiaa. Päinvastoin energiateknologiayhtiöt ovat luopumassa ydinvoimaloiden tuotannosta.

    ***

    Ydinvoima lisää energiankulutusta ja päästöjä

    Ydinvoima edistää sähkön- ja energiankulutuksen jatkuvaa kasvua, jolloin on jouduttu rakentamaan lisää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa sähköntuotantoa, yleensä hiili- tai kaasuvoimaa. Näin ydinvoiman päästöjen vähennys on muodostunut Suomessakin väliaikaiseksi ja pian ollaan saman ongelman edessä. Tämä näkyy myös Suomen hallituksen ilmastostrategiasta, jossa energiankulutus kasvaa ydinvoimavaihtoehdossa voimakkaasti vielä vuoteen 2020 saakka ja päästöt kasvavat nopeasti ydinvoimainvestoinnin jälkeen. Jos raskas teollisuus kasvaakin nopeammin kuin strategiassa on arvioitu ydinvoimaskenaariossa ei edes päästä Kioton tavoitteesen, maakaasuskenaariossa sen sijaan päästäisiin.

    Usein ydinvoiman rakentaminen ei edes ole vähentänyt päästöjä, koska sillä on merkittäviä vastakkaisia vaikutuksia muuhun energiantuotantoon. Ydinvoimalla tuotetaan pelkkää sähköä, jolloin tarvittava lämpö on usein tuotettu polttamalla fossiilisia polttoaineita. Tämä on ongelma varsinkin maissa, joissa energiajärjestelmä on vasta kehittymässä tai jossa ydinvoiman osuus on suuri.

    ***

    Ydinvoima siirtää uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa

    Ydinvoima hidastaa todellista ilmastonmuutoksen torjumista, siirtymistä uusien energiatehokkaiden teknologioiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttämiseen. Energiankulutuksen jatkuva kasvu johtaa aina joihonkin ympäristöongelmiin, ilmastonmuutokseen, ydinonnettomuuksiin tai ydinjäteongelmaan. Jos ilmastonmuutokseen todella aiotaan vastata ja päästöjä vähentää 80 % lähivuosikymmeninä paitsi energiantuotannon myös ajattelutavan pitää muuttua. Suomella onkin paitsi velvollisuus näyttää kehitysmaille mallia myös mahdollisuus hyötyä edelläkävijyydestä energiatehokkuuden ja uusien energiateknologioiden vientimahdollisuuksien kautta.

    Ydinvoiman markkinoiminen ilmastonmuutoksen torjumisella myös tarkoittaisi, että ydinvoimaa pitäisi rakentaa huomattavia määriä kehitysmaihin, mikä lisäisi turvallisuusriskejä entisestään, edistäisi ydinasemateriaalien leviämistä ja ydinasevarustelua. Useissa kehitysmaissa ollaan kiinnostuneita ydinvoimasta nimenomaan ydinaseiden takia.

    Toisaalta, koska ydinvoima vaatii huomattavia investointipääomia on todennäköisempää, että suurin osa kehitysmaista kattaa energiantarpeensa fossiilisilla polttoaineilla. Kehitysmaiden tulisikin tukea siirtymään suoraan energiatehokkaaseen teknologiaan ja kestävään energiantuotantoon. Tämä on myös väestön suuren osan kannalta edullisempaa, koska ydinvoiman vaatimia huomattavia verkkoinvestointeja ei tarvitse tehdä.

    Suomella on hyvät mahdollisuudet viedä energiateknologiaa kehitysmaihin. Vientimahdollisuuksia on esimerkiksi biomassaa käyttävissä voimaloissa, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, kaukokylmäteknologiassa ja tuulivoimaloissa. Tuulivoiman markkinat kasvavat 40 % vuodessa, ja energiateknologian viennin liikevaihto Suomessa oli 16 mrd markkaa. Lisäksi Suomen ydinvoimahanke antaisi kehitysmaille ja Venäjälle uuden tekosyyn jatkaa ydinvoiman rakentamista, koska länsimaissakin on vastaava hanke.

    http://www.ydinvoima.net




    Ydinjätteet

    Ydinjäteongelma on edelleen ratkaisematta. Jäte pysyy hengenvaarallisena satoja tuhansia vuosia, eikä ydinjätteen hautaamisen turvallisuutta pystytä takaamaan. Ydinjätteet ovat muutaman sukupolven radioaktiivinen perintö tuhansille tuleville sukupolville.

    Suomalaiset ydinvoimalat tuottavat noin 70 tonnia korkea-aktiivista radioaktiivista ydinjätettä vuosittain. Ydinjäte sisältää vaarallisimpia aineita, joita ihminen on koskaan tuottanut, kuten plutoniumia, joka on ydinasemateriaalia. Mikrogramma plutoniumia riittää aiheuttamaan syövän ja tennispallon kokoisesta kappaleesta voi valmistaa ydinaseen. Ydinvoimala tuottaa vuodessa noin 300 kiloa plutoniumia, joka riittää 60 ydinpommin valmistamiseen.

    Ydinjätteet pysyvät hengenvaarallisen radioaktiivisina satoja tuhansia vuosia, joten muutama sukupolvi jättää radioaktiivisen perinnön tuhansille tuleville sukupolville. Ydinjätteen käsittelemiseksi ei ole vielä onnistuttu kehittämään turvallista ja lopullista menetelmää, vaan ne pitää pystyä eristämään elollisesta luonnosta sadoiksi tuhansiksi vuoksiksi. Suomessa ja eräissä muissa maissa suunnitteilla olevaa ydinjätteen kalliohautausta ei ole hyväksytty vielä missään maailmassa.(Richardson 1999) Myös ydinjäteyhtiöt myöntävät, että ne eivät osaa tehdä tilastollisia ennusteita siitä, milloin ydinjäte vuotaa kallioperästä maan pinnalle (Posiva 1999). Näin ne eivät voi taata, että ydinjätteistä ei koidu ongelmaa tuleville sukupolville: ydinjätesäiliöt voivat rikkoutua esimerkiksi jääkausien aiheuttamien maanjäristysten tai kalliosiirtymien takia. Pohjavesi, joka täyttää koko sijoitustilan voi kalliohalkeamien kautta kuljettaa radioaktiivisia aineita maanpinnalle tai mereen. (Posiva 1999, Richardson 1999)

    Suomessa eduskunta hyväksyi ydinvoimayhtiöiden omistaman ydinjäteyhtiö Posiva Oy:n periaatepäätöshakemuksen ydinjätteen hautaamiseksi Olkiluotoon. Suomalainen ydinjätetutkimus ei kuitenkaan ole muita maita edellä, vaikka ydinvoimateollisuus yrittääkin Suomessa saada asiasta poliittista ratkaisua. Suomi onkin ensimmäinen maa maailmassa, jossa päätettiin sijoituspaikka ydinjätteen hautaamiseen. Käytännössä periaatepäätös on tutkimuslupa, ja hankkeen toteuttaminen vaatii sen turvallisuuden osoittamista ja hallitukselta rakennus- ja käyttöönottolupia vuosien 2010 ja 2020 aikana.

    Myös ydinjätekuljetuksiin liittyy riskejä. Kuljetussäiliöiden pinnalla on Keski-Euroopassa viime vuosina todettu jopa tuhatkertaisesti sallitun tason ylittävää radioaktiivista saastumista. (Wise 1998a) Lisäksi ydinjätteen neutronisäteily läpäisee säiliön hyvin. (Greenpeace 2001) Myös Ruotsissa ydinjätesäiliöissä on usein ollut sallitun tason moninkertaisesti ylittävää radioaktiivista saastumista. (SKB 1998)

    Posivan suunnitelmiin kuuluu ydinjätteiden laivakuljetus Loviisasta Olkiluotoon Saaristomeren kautta. (Posiva 1999) Ydinjätteen laivakuljetuksiin liittyy uppoamis- ja tulipaloriski. Ydinjätteen kuljetussäiliö kestää kansainvälisen ydinenergiajärjestö IAEA:n vaatimusten mukaisesti 800 asteen lämpötilaa vain 30 minuuttia. Normaalit laivapalot kestävät keskimäärin 20 tuntia ja tuottavat yli tuhannen asteen lämpötiloja. Tulipalon kuumuus voi myös hajottaa ydinjätteen sisältämää plutoniumia niin, että se leviää helposti, jos säiliö menee rikki. Kuljetussäiliö kestää uppoamisen 15 metrin syvyyteen vain kahdeksaksi tunniksi ja 200 metrin syvyyteen yhdeksi tunniksi. (Greenpeace 1999b) On kuitenkin lähes varmaa, että laivan upotessa näihin syvyyksiin säiliöitä ei saada nostettua näiden aikojen sisällä.

    Ydinjätettä myös jälleenkäsitellään, jolloin jätteen sisältämä plutonium erotellaan käytettäväksi niin sanotuissa hyötöreaktoreissa tai ydinaseissa. Jälleenkäsittely tuottaa sata kertaa lisää ydinjätettä ja radioaktiivisia päästöjä ilmaan ja mereen. Iso-Britannian Sellafieldin jälleenkäsittelylaitoksen radioaktiiviset päästöt leviävät Irlanninmereltä Norjan rannikolle saakka. (StrålevernRapport 2000) (Greenpeace 1997a) (Greenpeace 1997c)

    Jos käytät lähteenä Greenpeacen tietoja, uskottavuutesi on aika heikoilla.

    Äänestä

  • ja entä ydinjäte? kirjoitti:

    Ydinvoima ei ole edes osaratkaisu ilmastonmuutokseen, koska sen lisääminen johtaisi ympäristöongelmiin. Ydinvoima pahentaa ilmastonmuutoksen keskeistä taustasyytä energiankulutuksen rajua kasvua.

    Ydinvoima on ympäristövaikutuksiltaan kestämätön energiamuoto, joka hidastaa kestävien ratkaisujen kehittämistä ja ilmastonmuutoksen torjumista. Ydinvoimalla yritetään hoitaa ilmastonmuutoksen oireita mutta pahennetaan sairautta, energiankulutuksen jatkuvaa kasvua. Päästöjä pitää lähivuosikymmeninä vähentää jopa 60-80 %, mikä tarkoittaa huomattavaa muutosta energian kulutuksessa ja tuottamisessa.

    ***

    Ydinvoimalla ei torjuta ilmastonmuutosta

    Jo lyhyt tarkastelu osoittaa, että ydinvoima ei voi olla edes osaratkaisu ilmastonmuutoksen torjumiseen. Jos ydinvoiman 7 % osuus maailman energiantuotannosta nousisi edes kaksinkertaiseksi seuraavien 25 vuoden aikana, täytyisi uusia reaktorihankkeita aloittaa joka viikko viimeistään tästä vuodesta alkaen. Tämä tarkoittaisi, että ydinvoimaa täytyisi äkkiä rakentaa lähes sata kertaa nykyistä nopeammin, ja historiallisesti ennätyksellisen nopeasti. Samalla satakertaistuisivat ydinjätteiden tuottamat ongelmat, uraaninlouhinnan ympäristötuhot ja ydinvoimaloiden turvallisuusriskit.

    Tällainen tahti vaatisi myös useita maita purkamaan lainsäädäntönsä, jolla ydinvoiman lisärakentaminen on lopetettu. Näitä ovat esimerkiksi kaikki EU-maat poislukien Iso-Britannia, Ranska ja Suomi.

    Viimeistään taloudelliset seikat tekevät ydinvoiman nopeasta kasvusta epärealistista. Mikään ei viittaa siihen, että yritykset olisivat äkkiä valmiita investoimaan ydinvoimaan, kun se useissa maissa on kalleimpia tapoja tuottaa energiaa. Päinvastoin energiateknologiayhtiöt ovat luopumassa ydinvoimaloiden tuotannosta.

    ***

    Ydinvoima lisää energiankulutusta ja päästöjä

    Ydinvoima edistää sähkön- ja energiankulutuksen jatkuvaa kasvua, jolloin on jouduttu rakentamaan lisää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa sähköntuotantoa, yleensä hiili- tai kaasuvoimaa. Näin ydinvoiman päästöjen vähennys on muodostunut Suomessakin väliaikaiseksi ja pian ollaan saman ongelman edessä. Tämä näkyy myös Suomen hallituksen ilmastostrategiasta, jossa energiankulutus kasvaa ydinvoimavaihtoehdossa voimakkaasti vielä vuoteen 2020 saakka ja päästöt kasvavat nopeasti ydinvoimainvestoinnin jälkeen. Jos raskas teollisuus kasvaakin nopeammin kuin strategiassa on arvioitu ydinvoimaskenaariossa ei edes päästä Kioton tavoitteesen, maakaasuskenaariossa sen sijaan päästäisiin.

    Usein ydinvoiman rakentaminen ei edes ole vähentänyt päästöjä, koska sillä on merkittäviä vastakkaisia vaikutuksia muuhun energiantuotantoon. Ydinvoimalla tuotetaan pelkkää sähköä, jolloin tarvittava lämpö on usein tuotettu polttamalla fossiilisia polttoaineita. Tämä on ongelma varsinkin maissa, joissa energiajärjestelmä on vasta kehittymässä tai jossa ydinvoiman osuus on suuri.

    ***

    Ydinvoima siirtää uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa

    Ydinvoima hidastaa todellista ilmastonmuutoksen torjumista, siirtymistä uusien energiatehokkaiden teknologioiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttämiseen. Energiankulutuksen jatkuva kasvu johtaa aina joihonkin ympäristöongelmiin, ilmastonmuutokseen, ydinonnettomuuksiin tai ydinjäteongelmaan. Jos ilmastonmuutokseen todella aiotaan vastata ja päästöjä vähentää 80 % lähivuosikymmeninä paitsi energiantuotannon myös ajattelutavan pitää muuttua. Suomella onkin paitsi velvollisuus näyttää kehitysmaille mallia myös mahdollisuus hyötyä edelläkävijyydestä energiatehokkuuden ja uusien energiateknologioiden vientimahdollisuuksien kautta.

    Ydinvoiman markkinoiminen ilmastonmuutoksen torjumisella myös tarkoittaisi, että ydinvoimaa pitäisi rakentaa huomattavia määriä kehitysmaihin, mikä lisäisi turvallisuusriskejä entisestään, edistäisi ydinasemateriaalien leviämistä ja ydinasevarustelua. Useissa kehitysmaissa ollaan kiinnostuneita ydinvoimasta nimenomaan ydinaseiden takia.

    Toisaalta, koska ydinvoima vaatii huomattavia investointipääomia on todennäköisempää, että suurin osa kehitysmaista kattaa energiantarpeensa fossiilisilla polttoaineilla. Kehitysmaiden tulisikin tukea siirtymään suoraan energiatehokkaaseen teknologiaan ja kestävään energiantuotantoon. Tämä on myös väestön suuren osan kannalta edullisempaa, koska ydinvoiman vaatimia huomattavia verkkoinvestointeja ei tarvitse tehdä.

    Suomella on hyvät mahdollisuudet viedä energiateknologiaa kehitysmaihin. Vientimahdollisuuksia on esimerkiksi biomassaa käyttävissä voimaloissa, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, kaukokylmäteknologiassa ja tuulivoimaloissa. Tuulivoiman markkinat kasvavat 40 % vuodessa, ja energiateknologian viennin liikevaihto Suomessa oli 16 mrd markkaa. Lisäksi Suomen ydinvoimahanke antaisi kehitysmaille ja Venäjälle uuden tekosyyn jatkaa ydinvoiman rakentamista, koska länsimaissakin on vastaava hanke.

    http://www.ydinvoima.net




    Ydinjätteet

    Ydinjäteongelma on edelleen ratkaisematta. Jäte pysyy hengenvaarallisena satoja tuhansia vuosia, eikä ydinjätteen hautaamisen turvallisuutta pystytä takaamaan. Ydinjätteet ovat muutaman sukupolven radioaktiivinen perintö tuhansille tuleville sukupolville.

    Suomalaiset ydinvoimalat tuottavat noin 70 tonnia korkea-aktiivista radioaktiivista ydinjätettä vuosittain. Ydinjäte sisältää vaarallisimpia aineita, joita ihminen on koskaan tuottanut, kuten plutoniumia, joka on ydinasemateriaalia. Mikrogramma plutoniumia riittää aiheuttamaan syövän ja tennispallon kokoisesta kappaleesta voi valmistaa ydinaseen. Ydinvoimala tuottaa vuodessa noin 300 kiloa plutoniumia, joka riittää 60 ydinpommin valmistamiseen.

    Ydinjätteet pysyvät hengenvaarallisen radioaktiivisina satoja tuhansia vuosia, joten muutama sukupolvi jättää radioaktiivisen perinnön tuhansille tuleville sukupolville. Ydinjätteen käsittelemiseksi ei ole vielä onnistuttu kehittämään turvallista ja lopullista menetelmää, vaan ne pitää pystyä eristämään elollisesta luonnosta sadoiksi tuhansiksi vuoksiksi. Suomessa ja eräissä muissa maissa suunnitteilla olevaa ydinjätteen kalliohautausta ei ole hyväksytty vielä missään maailmassa.(Richardson 1999) Myös ydinjäteyhtiöt myöntävät, että ne eivät osaa tehdä tilastollisia ennusteita siitä, milloin ydinjäte vuotaa kallioperästä maan pinnalle (Posiva 1999). Näin ne eivät voi taata, että ydinjätteistä ei koidu ongelmaa tuleville sukupolville: ydinjätesäiliöt voivat rikkoutua esimerkiksi jääkausien aiheuttamien maanjäristysten tai kalliosiirtymien takia. Pohjavesi, joka täyttää koko sijoitustilan voi kalliohalkeamien kautta kuljettaa radioaktiivisia aineita maanpinnalle tai mereen. (Posiva 1999, Richardson 1999)

    Suomessa eduskunta hyväksyi ydinvoimayhtiöiden omistaman ydinjäteyhtiö Posiva Oy:n periaatepäätöshakemuksen ydinjätteen hautaamiseksi Olkiluotoon. Suomalainen ydinjätetutkimus ei kuitenkaan ole muita maita edellä, vaikka ydinvoimateollisuus yrittääkin Suomessa saada asiasta poliittista ratkaisua. Suomi onkin ensimmäinen maa maailmassa, jossa päätettiin sijoituspaikka ydinjätteen hautaamiseen. Käytännössä periaatepäätös on tutkimuslupa, ja hankkeen toteuttaminen vaatii sen turvallisuuden osoittamista ja hallitukselta rakennus- ja käyttöönottolupia vuosien 2010 ja 2020 aikana.

    Myös ydinjätekuljetuksiin liittyy riskejä. Kuljetussäiliöiden pinnalla on Keski-Euroopassa viime vuosina todettu jopa tuhatkertaisesti sallitun tason ylittävää radioaktiivista saastumista. (Wise 1998a) Lisäksi ydinjätteen neutronisäteily läpäisee säiliön hyvin. (Greenpeace 2001) Myös Ruotsissa ydinjätesäiliöissä on usein ollut sallitun tason moninkertaisesti ylittävää radioaktiivista saastumista. (SKB 1998)

    Posivan suunnitelmiin kuuluu ydinjätteiden laivakuljetus Loviisasta Olkiluotoon Saaristomeren kautta. (Posiva 1999) Ydinjätteen laivakuljetuksiin liittyy uppoamis- ja tulipaloriski. Ydinjätteen kuljetussäiliö kestää kansainvälisen ydinenergiajärjestö IAEA:n vaatimusten mukaisesti 800 asteen lämpötilaa vain 30 minuuttia. Normaalit laivapalot kestävät keskimäärin 20 tuntia ja tuottavat yli tuhannen asteen lämpötiloja. Tulipalon kuumuus voi myös hajottaa ydinjätteen sisältämää plutoniumia niin, että se leviää helposti, jos säiliö menee rikki. Kuljetussäiliö kestää uppoamisen 15 metrin syvyyteen vain kahdeksaksi tunniksi ja 200 metrin syvyyteen yhdeksi tunniksi. (Greenpeace 1999b) On kuitenkin lähes varmaa, että laivan upotessa näihin syvyyksiin säiliöitä ei saada nostettua näiden aikojen sisällä.

    Ydinjätettä myös jälleenkäsitellään, jolloin jätteen sisältämä plutonium erotellaan käytettäväksi niin sanotuissa hyötöreaktoreissa tai ydinaseissa. Jälleenkäsittely tuottaa sata kertaa lisää ydinjätettä ja radioaktiivisia päästöjä ilmaan ja mereen. Iso-Britannian Sellafieldin jälleenkäsittelylaitoksen radioaktiiviset päästöt leviävät Irlanninmereltä Norjan rannikolle saakka. (StrålevernRapport 2000) (Greenpeace 1997a) (Greenpeace 1997c)

    Sitten kun on kolmekymmentä astetta pakkasta, niin varmaan käännät pääkytkimen offille. Nimittäin, noilla pakkasilla ei tuulimyllyt pyöri, vaan sinunkin kämppäsi lämpiää ydinvoimalla.

    Äänestä

  • AlienScum kirjoitti:

    Jos käytät lähteenä Greenpeacen tietoja, uskottavuutesi on aika heikoilla.

    "Jos käytät lähteenä Greenpeacen tietoja, uskottavuutesi on aika heikoilla."

    Jaa kerrohan lähde mistä tuollaisen tiedon sait?
    Muuten väitteesi ei ole faktaa, vaan herjaus josta sinut saadaan vastuuseen.

    Alkaa riittää tämä peli, jossa jotain voi perusteetta haukkua, mutta korjaavat mielipiteet poistetaan kylmästi.

    Tyypillistä valtapeliä suuren rahan toimesta.

    Greenpeacen ydinvoimasivuilta et löydä yhtä ainoatakaan tietoa, jonka lähdetietoa ei voisi tarkistaa.

    Toisn kuin stuk joka kehotti syömään reippasti marjoja ja sieni vähintänkin parit kerrat viikossa.
    Sitten vuoden päästä ilmeisesti eu syistä stuk antoi uuden traportin jonka mukaan koko suomen aleella ei kannata suurinta osaa sienistämme mennä suuhunsa pistämään.

    No pienellä laskutooimituksella stuk sivuja hyväksikäyttäen voin todeta, että suomessa on jo tällä hetkellä noin 30 000 kilpirauhasyöpään sairastunutta, ehkä stukin oma aikaisempi oikea informointi ympäristömme säteilytilanteesta ja luonnonkasviemme ravinnoksi kelpaamattomuudesta olisi hieman korjannut tilannetta.

    Äänestä

  • ja entä ydinjäte? kirjoitti:

    Ydinvoima ei ole edes osaratkaisu ilmastonmuutokseen, koska sen lisääminen johtaisi ympäristöongelmiin. Ydinvoima pahentaa ilmastonmuutoksen keskeistä taustasyytä energiankulutuksen rajua kasvua.

    Ydinvoima on ympäristövaikutuksiltaan kestämätön energiamuoto, joka hidastaa kestävien ratkaisujen kehittämistä ja ilmastonmuutoksen torjumista. Ydinvoimalla yritetään hoitaa ilmastonmuutoksen oireita mutta pahennetaan sairautta, energiankulutuksen jatkuvaa kasvua. Päästöjä pitää lähivuosikymmeninä vähentää jopa 60-80 %, mikä tarkoittaa huomattavaa muutosta energian kulutuksessa ja tuottamisessa.

    ***

    Ydinvoimalla ei torjuta ilmastonmuutosta

    Jo lyhyt tarkastelu osoittaa, että ydinvoima ei voi olla edes osaratkaisu ilmastonmuutoksen torjumiseen. Jos ydinvoiman 7 % osuus maailman energiantuotannosta nousisi edes kaksinkertaiseksi seuraavien 25 vuoden aikana, täytyisi uusia reaktorihankkeita aloittaa joka viikko viimeistään tästä vuodesta alkaen. Tämä tarkoittaisi, että ydinvoimaa täytyisi äkkiä rakentaa lähes sata kertaa nykyistä nopeammin, ja historiallisesti ennätyksellisen nopeasti. Samalla satakertaistuisivat ydinjätteiden tuottamat ongelmat, uraaninlouhinnan ympäristötuhot ja ydinvoimaloiden turvallisuusriskit.

    Tällainen tahti vaatisi myös useita maita purkamaan lainsäädäntönsä, jolla ydinvoiman lisärakentaminen on lopetettu. Näitä ovat esimerkiksi kaikki EU-maat poislukien Iso-Britannia, Ranska ja Suomi.

    Viimeistään taloudelliset seikat tekevät ydinvoiman nopeasta kasvusta epärealistista. Mikään ei viittaa siihen, että yritykset olisivat äkkiä valmiita investoimaan ydinvoimaan, kun se useissa maissa on kalleimpia tapoja tuottaa energiaa. Päinvastoin energiateknologiayhtiöt ovat luopumassa ydinvoimaloiden tuotannosta.

    ***

    Ydinvoima lisää energiankulutusta ja päästöjä

    Ydinvoima edistää sähkön- ja energiankulutuksen jatkuvaa kasvua, jolloin on jouduttu rakentamaan lisää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa sähköntuotantoa, yleensä hiili- tai kaasuvoimaa. Näin ydinvoiman päästöjen vähennys on muodostunut Suomessakin väliaikaiseksi ja pian ollaan saman ongelman edessä. Tämä näkyy myös Suomen hallituksen ilmastostrategiasta, jossa energiankulutus kasvaa ydinvoimavaihtoehdossa voimakkaasti vielä vuoteen 2020 saakka ja päästöt kasvavat nopeasti ydinvoimainvestoinnin jälkeen. Jos raskas teollisuus kasvaakin nopeammin kuin strategiassa on arvioitu ydinvoimaskenaariossa ei edes päästä Kioton tavoitteesen, maakaasuskenaariossa sen sijaan päästäisiin.

    Usein ydinvoiman rakentaminen ei edes ole vähentänyt päästöjä, koska sillä on merkittäviä vastakkaisia vaikutuksia muuhun energiantuotantoon. Ydinvoimalla tuotetaan pelkkää sähköä, jolloin tarvittava lämpö on usein tuotettu polttamalla fossiilisia polttoaineita. Tämä on ongelma varsinkin maissa, joissa energiajärjestelmä on vasta kehittymässä tai jossa ydinvoiman osuus on suuri.

    ***

    Ydinvoima siirtää uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa

    Ydinvoima hidastaa todellista ilmastonmuutoksen torjumista, siirtymistä uusien energiatehokkaiden teknologioiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttämiseen. Energiankulutuksen jatkuva kasvu johtaa aina joihonkin ympäristöongelmiin, ilmastonmuutokseen, ydinonnettomuuksiin tai ydinjäteongelmaan. Jos ilmastonmuutokseen todella aiotaan vastata ja päästöjä vähentää 80 % lähivuosikymmeninä paitsi energiantuotannon myös ajattelutavan pitää muuttua. Suomella onkin paitsi velvollisuus näyttää kehitysmaille mallia myös mahdollisuus hyötyä edelläkävijyydestä energiatehokkuuden ja uusien energiateknologioiden vientimahdollisuuksien kautta.

    Ydinvoiman markkinoiminen ilmastonmuutoksen torjumisella myös tarkoittaisi, että ydinvoimaa pitäisi rakentaa huomattavia määriä kehitysmaihin, mikä lisäisi turvallisuusriskejä entisestään, edistäisi ydinasemateriaalien leviämistä ja ydinasevarustelua. Useissa kehitysmaissa ollaan kiinnostuneita ydinvoimasta nimenomaan ydinaseiden takia.

    Toisaalta, koska ydinvoima vaatii huomattavia investointipääomia on todennäköisempää, että suurin osa kehitysmaista kattaa energiantarpeensa fossiilisilla polttoaineilla. Kehitysmaiden tulisikin tukea siirtymään suoraan energiatehokkaaseen teknologiaan ja kestävään energiantuotantoon. Tämä on myös väestön suuren osan kannalta edullisempaa, koska ydinvoiman vaatimia huomattavia verkkoinvestointeja ei tarvitse tehdä.

    Suomella on hyvät mahdollisuudet viedä energiateknologiaa kehitysmaihin. Vientimahdollisuuksia on esimerkiksi biomassaa käyttävissä voimaloissa, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, kaukokylmäteknologiassa ja tuulivoimaloissa. Tuulivoiman markkinat kasvavat 40 % vuodessa, ja energiateknologian viennin liikevaihto Suomessa oli 16 mrd markkaa. Lisäksi Suomen ydinvoimahanke antaisi kehitysmaille ja Venäjälle uuden tekosyyn jatkaa ydinvoiman rakentamista, koska länsimaissakin on vastaava hanke.

    http://www.ydinvoima.net




    Ydinjätteet

    Ydinjäteongelma on edelleen ratkaisematta. Jäte pysyy hengenvaarallisena satoja tuhansia vuosia, eikä ydinjätteen hautaamisen turvallisuutta pystytä takaamaan. Ydinjätteet ovat muutaman sukupolven radioaktiivinen perintö tuhansille tuleville sukupolville.

    Suomalaiset ydinvoimalat tuottavat noin 70 tonnia korkea-aktiivista radioaktiivista ydinjätettä vuosittain. Ydinjäte sisältää vaarallisimpia aineita, joita ihminen on koskaan tuottanut, kuten plutoniumia, joka on ydinasemateriaalia. Mikrogramma plutoniumia riittää aiheuttamaan syövän ja tennispallon kokoisesta kappaleesta voi valmistaa ydinaseen. Ydinvoimala tuottaa vuodessa noin 300 kiloa plutoniumia, joka riittää 60 ydinpommin valmistamiseen.

    Ydinjätteet pysyvät hengenvaarallisen radioaktiivisina satoja tuhansia vuosia, joten muutama sukupolvi jättää radioaktiivisen perinnön tuhansille tuleville sukupolville. Ydinjätteen käsittelemiseksi ei ole vielä onnistuttu kehittämään turvallista ja lopullista menetelmää, vaan ne pitää pystyä eristämään elollisesta luonnosta sadoiksi tuhansiksi vuoksiksi. Suomessa ja eräissä muissa maissa suunnitteilla olevaa ydinjätteen kalliohautausta ei ole hyväksytty vielä missään maailmassa.(Richardson 1999) Myös ydinjäteyhtiöt myöntävät, että ne eivät osaa tehdä tilastollisia ennusteita siitä, milloin ydinjäte vuotaa kallioperästä maan pinnalle (Posiva 1999). Näin ne eivät voi taata, että ydinjätteistä ei koidu ongelmaa tuleville sukupolville: ydinjätesäiliöt voivat rikkoutua esimerkiksi jääkausien aiheuttamien maanjäristysten tai kalliosiirtymien takia. Pohjavesi, joka täyttää koko sijoitustilan voi kalliohalkeamien kautta kuljettaa radioaktiivisia aineita maanpinnalle tai mereen. (Posiva 1999, Richardson 1999)

    Suomessa eduskunta hyväksyi ydinvoimayhtiöiden omistaman ydinjäteyhtiö Posiva Oy:n periaatepäätöshakemuksen ydinjätteen hautaamiseksi Olkiluotoon. Suomalainen ydinjätetutkimus ei kuitenkaan ole muita maita edellä, vaikka ydinvoimateollisuus yrittääkin Suomessa saada asiasta poliittista ratkaisua. Suomi onkin ensimmäinen maa maailmassa, jossa päätettiin sijoituspaikka ydinjätteen hautaamiseen. Käytännössä periaatepäätös on tutkimuslupa, ja hankkeen toteuttaminen vaatii sen turvallisuuden osoittamista ja hallitukselta rakennus- ja käyttöönottolupia vuosien 2010 ja 2020 aikana.

    Myös ydinjätekuljetuksiin liittyy riskejä. Kuljetussäiliöiden pinnalla on Keski-Euroopassa viime vuosina todettu jopa tuhatkertaisesti sallitun tason ylittävää radioaktiivista saastumista. (Wise 1998a) Lisäksi ydinjätteen neutronisäteily läpäisee säiliön hyvin. (Greenpeace 2001) Myös Ruotsissa ydinjätesäiliöissä on usein ollut sallitun tason moninkertaisesti ylittävää radioaktiivista saastumista. (SKB 1998)

    Posivan suunnitelmiin kuuluu ydinjätteiden laivakuljetus Loviisasta Olkiluotoon Saaristomeren kautta. (Posiva 1999) Ydinjätteen laivakuljetuksiin liittyy uppoamis- ja tulipaloriski. Ydinjätteen kuljetussäiliö kestää kansainvälisen ydinenergiajärjestö IAEA:n vaatimusten mukaisesti 800 asteen lämpötilaa vain 30 minuuttia. Normaalit laivapalot kestävät keskimäärin 20 tuntia ja tuottavat yli tuhannen asteen lämpötiloja. Tulipalon kuumuus voi myös hajottaa ydinjätteen sisältämää plutoniumia niin, että se leviää helposti, jos säiliö menee rikki. Kuljetussäiliö kestää uppoamisen 15 metrin syvyyteen vain kahdeksaksi tunniksi ja 200 metrin syvyyteen yhdeksi tunniksi. (Greenpeace 1999b) On kuitenkin lähes varmaa, että laivan upotessa näihin syvyyksiin säiliöitä ei saada nostettua näiden aikojen sisällä.

    Ydinjätettä myös jälleenkäsitellään, jolloin jätteen sisältämä plutonium erotellaan käytettäväksi niin sanotuissa hyötöreaktoreissa tai ydinaseissa. Jälleenkäsittely tuottaa sata kertaa lisää ydinjätettä ja radioaktiivisia päästöjä ilmaan ja mereen. Iso-Britannian Sellafieldin jälleenkäsittelylaitoksen radioaktiiviset päästöt leviävät Irlanninmereltä Norjan rannikolle saakka. (StrålevernRapport 2000) (Greenpeace 1997a) (Greenpeace 1997c)

    Järjestöt tempaisevat Tshernobylin muistopäivänä

    Tshernobylin onnettomuuden vuotispäivää vietettiin joku vuosi sitten. Silloin muistettiin että onnettomuudessa syntyi uhreja, mutta vähän ja nostettiin esiin ydinvoiman käyttöön eri puolilla maailmaa liittyvät edut ja vähäiset turvallisuusriskit. Myös nykyaikaisissa voimaloissa sattuu ennakoimattomia tapahtumia erittäin vähän, kuljetuksiin ja ydinjätteen säilytykseen liittyy vain vähäisiä riskejä ja ydinjätteen loppusijoitus on ratkaistu useassa maassa kuten Suomessa.

    Tshernobylin muistopäivänä Valtavirta-verkoston kansalaisjärjestöt muistuttavat Helsingin Senaatintorilla järjestettävässä tapahtumassa erillaisista asioista. Suomen viidennestä ydinvoimalasta on tehty investointipäätös. Suurin osa ydinvoimalan rakentamista suunnittelevasta Teollisuuden Voimasta on edelleen julkisessa omistuksessa, joten myös kansalaismielipiteellä on merkitystä. ”Muun muassa Helsingin kaupunki – siis me helsinkiläiset – omistaa edelleen monta prosenttia TVO:sta. Kaupunkilaisten on syytä sanoa ääneen ja vaatia, että meidän rahoilla ja valtuutuksella saa mennä mukaan myös seuraavaan kuudenteen ydinvoimahankkeeseen, painotti muistopäivänä luultavasti joku vasemistonuorista.

    Tshernobylin muistopäivänä Helsingin Senaatintorille rakennettiin ihmisinstallaatio. Tällä fyysisellä kannanotolla osoitettiin, ettei Suomeen haluta viidettä ydinvoimalaa ja että julkisten omistajien, mukaan lukien Helsingin kaupungin, täytyy pysyä erossa hankkeesta. Ihmisinstalaatio onnistui hyvin: viidettä ydinvoimalaistosta rakennetaan kovaa vauhtia, Helsinki kaupunkina on mukana omistajana ja lisää laitoksia on valmisteilla. Myös jätteenjälkikäsittelyn ratkaisu etenee Olkiluodossa hyvää vauhtia.

    Torilta löytyi myös Vaihda virtaa –standi, jolla voi vaihtaa vihreän sähkön käyttäjäksi. ”Sähköyhtiön vaihtaminen on helppoa, eikä sähkölaskukaan kasva dramaattisesti. Vihreän sähkön ja lämmön tilaajana voi varmistua siitä, että sähkölaskusta maksetut rahat päätyvät kestävämpään energiantuotantoon, kuten ydinvoimaan”, kertoi kaiketi joku Maan ystävistä.

    Äänestä

  • satukirjailija kirjoitti:

    Järjestöt tempaisevat Tshernobylin muistopäivänä

    Tshernobylin onnettomuuden vuotispäivää vietettiin joku vuosi sitten. Silloin muistettiin että onnettomuudessa syntyi uhreja, mutta vähän ja nostettiin esiin ydinvoiman käyttöön eri puolilla maailmaa liittyvät edut ja vähäiset turvallisuusriskit. Myös nykyaikaisissa voimaloissa sattuu ennakoimattomia tapahtumia erittäin vähän, kuljetuksiin ja ydinjätteen säilytykseen liittyy vain vähäisiä riskejä ja ydinjätteen loppusijoitus on ratkaistu useassa maassa kuten Suomessa.

    Tshernobylin muistopäivänä Valtavirta-verkoston kansalaisjärjestöt muistuttavat Helsingin Senaatintorilla järjestettävässä tapahtumassa erillaisista asioista. Suomen viidennestä ydinvoimalasta on tehty investointipäätös. Suurin osa ydinvoimalan rakentamista suunnittelevasta Teollisuuden Voimasta on edelleen julkisessa omistuksessa, joten myös kansalaismielipiteellä on merkitystä. ”Muun muassa Helsingin kaupunki – siis me helsinkiläiset – omistaa edelleen monta prosenttia TVO:sta. Kaupunkilaisten on syytä sanoa ääneen ja vaatia, että meidän rahoilla ja valtuutuksella saa mennä mukaan myös seuraavaan kuudenteen ydinvoimahankkeeseen, painotti muistopäivänä luultavasti joku vasemistonuorista.

    Tshernobylin muistopäivänä Helsingin Senaatintorille rakennettiin ihmisinstallaatio. Tällä fyysisellä kannanotolla osoitettiin, ettei Suomeen haluta viidettä ydinvoimalaa ja että julkisten omistajien, mukaan lukien Helsingin kaupungin, täytyy pysyä erossa hankkeesta. Ihmisinstalaatio onnistui hyvin: viidettä ydinvoimalaistosta rakennetaan kovaa vauhtia, Helsinki kaupunkina on mukana omistajana ja lisää laitoksia on valmisteilla. Myös jätteenjälkikäsittelyn ratkaisu etenee Olkiluodossa hyvää vauhtia.

    Torilta löytyi myös Vaihda virtaa –standi, jolla voi vaihtaa vihreän sähkön käyttäjäksi. ”Sähköyhtiön vaihtaminen on helppoa, eikä sähkölaskukaan kasva dramaattisesti. Vihreän sähkön ja lämmön tilaajana voi varmistua siitä, että sähkölaskusta maksetut rahat päätyvät kestävämpään energiantuotantoon, kuten ydinvoimaan”, kertoi kaiketi joku Maan ystävistä.

    Ymmärrän vitsisi eipä toisaan näytä : http://www.ydinvoima.net olevan voimissaan! Vanhoja perättömyyksiä on mukava aina lueskella.

    Äänestä

Uraanin louhinta aiheuttaa henkilövahinkoja, ympäristöhaittoja ja maisemahaittoja. Yhtä uraanikiloa kohti syntyy kaksi tuhatta kiloa radioaktiivista jätettä. Louhinnasta ylijäävät kaivosjätteet, kuten kivi, hiekka ja lieju, sisältävät luonnon radioaktiivisia aineita, joilla on huolestuttavia ympäristövaikutuksia. Syöpien määrä on lisääntynyt joidenkin kaivosten läheisyydessä. Louhinta saattaa saastuttaa myös esimerkiksi pohjavedet.

Ydinenergian tuotanto aiheuttaa välillisesti kasvihuonekaasupäästöjä. Ydinvoima pahentaa ilmastonmuutosta, koska se ruokkii jatkuvaa energiankulutuksen kasvua.

Tulevaisuudessa Suomessa päästöt syntyvät lähes yksinomaan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, liikenteessä ja muilla alueilla. Ydinsähköstä ei ole apua, sillä neljä viidesosaa Suomessa kulutetusta energiasta on muuta kuin sähköä.

Energiansaannin turvaamiselle ydinvoiman tai fossiilisten energianlähteiden lisärakentamiselle on varteenotettavia vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, kuten energiansäästö, tuulivoima, biopolttoaineet, aurinkoenergia ja maalämpö.

Ydinpolttoaineen louhinnalla on merkittäviä maisemahaittoja, jotka ovat verrattavissa tuulivoiman maisemahaittoihin.

Äänestä
  • LAINAUS "vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, kuten energiansäästö, tuulivoima, biopolttoaineet, aurinkoenergia ja maalämpö"

    Kommentit vaihtoehtoihin:

    ENERGIANSÄÄSTÖ, marginaalista toimintaa, ei ratkaise mitään. TUULIVOIMA, entäpä sitten kun ei tuule ja laskeppa kuinka paljon niitä tarvitaan. BIOPOLTTOAINEET, mistä saadaan. Käsitätkö kuinka paljon biopolttoaineita tarvitaan korvaamaan ydinvoimaa. AURINKOENERGIA, mitä talvella kun tarvitaan paljon energiaa? MAALÄMPÖ, tarvitsee toimiakseen sähköä..

    Äänestä

  • energia ukko kirjoitti:

    LAINAUS "vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, kuten energiansäästö, tuulivoima, biopolttoaineet, aurinkoenergia ja maalämpö"

    Kommentit vaihtoehtoihin:

    ENERGIANSÄÄSTÖ, marginaalista toimintaa, ei ratkaise mitään. TUULIVOIMA, entäpä sitten kun ei tuule ja laskeppa kuinka paljon niitä tarvitaan. BIOPOLTTOAINEET, mistä saadaan. Käsitätkö kuinka paljon biopolttoaineita tarvitaan korvaamaan ydinvoimaa. AURINKOENERGIA, mitä talvella kun tarvitaan paljon energiaa? MAALÄMPÖ, tarvitsee toimiakseen sähköä..

    Tällä hetkellä suomen ydinvoimalat tuottvat energiastamme 1/20 osan, tuossa yksi ydinvoimala ei ratkaisen yhtään mitään.

    Ydinvoima ei uusiudu koskaan. Saasteet ei häviä lähes koskaan.

    Biopolttoaineilla ja muilla nopeammin uusiutuvilla keinoilla tuotetaan siis tälläkin hetkellä suurin osa maamme energiasta ja edelleen sitä riittää.

    Ydinvoimalan raaka-aineen uraanin tuotanto ja jalostus kuluttaa öljyä ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä uskomattoman määrän.

    Tuohon vastaavaan määrään saastetta tuottavaan kivihiili tai turvevoimalaan voidaan sentään asentaa nykyaikainen puhdistustekniikka jolla todellisuudessa sen tuottama sama energiamäärä on kaikin puolin puhtaampi. Hiili sitoutuu kasv eihin ja maahan, se ei jää myrkyttämään ympäristöä sadoiksi tuhansiksi vuosiksi.

    Äänestä

  • pelliin kirjoitti:

    Tällä hetkellä suomen ydinvoimalat tuottvat energiastamme 1/20 osan, tuossa yksi ydinvoimala ei ratkaisen yhtään mitään.

    Ydinvoima ei uusiudu koskaan. Saasteet ei häviä lähes koskaan.

    Biopolttoaineilla ja muilla nopeammin uusiutuvilla keinoilla tuotetaan siis tälläkin hetkellä suurin osa maamme energiasta ja edelleen sitä riittää.

    Ydinvoimalan raaka-aineen uraanin tuotanto ja jalostus kuluttaa öljyä ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä uskomattoman määrän.

    Tuohon vastaavaan määrään saastetta tuottavaan kivihiili tai turvevoimalaan voidaan sentään asentaa nykyaikainen puhdistustekniikka jolla todellisuudessa sen tuottama sama energiamäärä on kaikin puolin puhtaampi. Hiili sitoutuu kasv eihin ja maahan, se ei jää myrkyttämään ympäristöä sadoiksi tuhansiksi vuosiksi.

    Mistä ole tuon tiedon saanut ? Tässä tietoja vuodelta 2004

    Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta
    vuonna 2004

    Liettua 81 %
    Ranska 78 %
    Slovakia 56 %
    Belgia 55 %
    Ruotsi 51 %
    Bulgaria 42%
    Slovenia 36%
    Unkari 35 %
    Tsekki 32 %
    Saksa 28 %
    Suomi 27 %
    Espanja 24 %
    Iso-Britannia 19 %
    Romania 10%
    Hollanti 4 %
    Eurooppa keskimäärin 31 %

    (lähde http://www.inline.fi/rr_ist1f.nsf/0/e75198199b6a8877c22570880044d8ec?OpenDocument&ExpandSection=1)

    Äänestä

  • AlienScum kirjoitti:

    Mistä ole tuon tiedon saanut ? Tässä tietoja vuodelta 2004

    Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta
    vuonna 2004

    Liettua 81 %
    Ranska 78 %
    Slovakia 56 %
    Belgia 55 %
    Ruotsi 51 %
    Bulgaria 42%
    Slovenia 36%
    Unkari 35 %
    Tsekki 32 %
    Saksa 28 %
    Suomi 27 %
    Espanja 24 %
    Iso-Britannia 19 %
    Romania 10%
    Hollanti 4 %
    Eurooppa keskimäärin 31 %

    (lähde http://www.inline.fi/rr_ist1f.nsf/0/e75198199b6a8877c22570880044d8ec?OpenDocument&ExpandSection=1)

    Panit sitten vuorostasi puolet liikaa.

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_energia.html
    Kertoo energian kokonaiskulutuksesta ydinvoiman osuuden ollen vuonna 2006 16%.

    Niin yli oman tarpeenhan sitä tuotellaan jo nyt ja riskeerataan helpon rahan toivossa koko pienen kansan pieni maa.

    Suuryritysten rahanhimo on vertaansa vailla.

    Lopullinen päätelmähän tuosta on se, ettei edes viidettä lisävoimalaa tarvita, vaan kyseinen osuus voidaan helposti korvata uusiutuvilla energianlähteillä.

    Äänestä

  • Muukalaiss akka? kirjoitti:

    Panit sitten vuorostasi puolet liikaa.

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_energia.html
    Kertoo energian kokonaiskulutuksesta ydinvoiman osuuden ollen vuonna 2006 16%.

    Niin yli oman tarpeenhan sitä tuotellaan jo nyt ja riskeerataan helpon rahan toivossa koko pienen kansan pieni maa.

    Suuryritysten rahanhimo on vertaansa vailla.

    Lopullinen päätelmähän tuosta on se, ettei edes viidettä lisävoimalaa tarvita, vaan kyseinen osuus voidaan helposti korvata uusiutuvilla energianlähteillä.

    Jotta lasketta se onki 3/20 osaa.
    Ei 1/20 osaa eikä 1/3 osaa.

    Vuonna 2006 Fortumilla oli eon kauppojen takia kilpailuviraston karenssin takia suljettuna mm Haapaveden turvevoimala ja pari muuta voimalaa.

    http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Fortum myy Haapaveden voimalaitoksen Kanteleen Voimalle/1135222897321


    Lopputulos, jos tuota rajoitusta ei olisi ollut, ydinsähkön osuus mamme energiankäytöstä olisi ollut 1/50 osa.

    Äänestä

  • Laskelmo kirjoitti:

    Jotta lasketta se onki 3/20 osaa.
    Ei 1/20 osaa eikä 1/3 osaa.

    Vuonna 2006 Fortumilla oli eon kauppojen takia kilpailuviraston karenssin takia suljettuna mm Haapaveden turvevoimala ja pari muuta voimalaa.

    http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Fortum myy Haapaveden voimalaitoksen Kanteleen Voimalle/1135222897321


    Lopputulos, jos tuota rajoitusta ei olisi ollut, ydinsähkön osuus mamme energiankäytöstä olisi ollut 1/50 osa.

    muistan jostain lukeneeni että jos vapaa-ajan asuntojen sähkölämmityksistä luovuttaisiin, ei ydinvoimalaa ei tarvittaisi. Voi olla liioittelua tai ei. Lähdettä en valitettavasti muista. Mutta mitä taas tulee tuohon 1/50 laskelmaasi, ei ne turvevoimalat niin tehokkaita ole.

    Äänestä

  • AlienScum kirjoitti:

    muistan jostain lukeneeni että jos vapaa-ajan asuntojen sähkölämmityksistä luovuttaisiin, ei ydinvoimalaa ei tarvittaisi. Voi olla liioittelua tai ei. Lähdettä en valitettavasti muista. Mutta mitä taas tulee tuohon 1/50 laskelmaasi, ei ne turvevoimalat niin tehokkaita ole.

    "muistan jostain lukeneeni että jos vapaa-ajan asuntojen sähkölämmityksistä luovuttaisiin, ei ydinvoimalaa ei tarvittaisi. "

    Onko jokin ihmeellinen luonnonlaki sitten niin, että ydinvoimala on ainoa tapa lämmittää/ sähköistää kesämökki?

    Ei minun tietääkseni, perinteiset tavat toimivat ihan yhtä hyvin.

    PS: pelkästään betonin tuottamiseen yhtä ydinvoimalaa varten vapautuu ilmaan hiilidioksiidia enemmän kuin turvepellettivoimala tuottaa kymmenessä vuodessa sähköntuotantoon.

    Mietitään seuraavaksi puolalaisen terästehtaan ja reaktorivaippapajan ilmaan päästämiä määriä jooko?

    Äänestä

  • tosiaanpa niin kirjoitti:

    "muistan jostain lukeneeni että jos vapaa-ajan asuntojen sähkölämmityksistä luovuttaisiin, ei ydinvoimalaa ei tarvittaisi. "

    Onko jokin ihmeellinen luonnonlaki sitten niin, että ydinvoimala on ainoa tapa lämmittää/ sähköistää kesämökki?

    Ei minun tietääkseni, perinteiset tavat toimivat ihan yhtä hyvin.

    PS: pelkästään betonin tuottamiseen yhtä ydinvoimalaa varten vapautuu ilmaan hiilidioksiidia enemmän kuin turvepellettivoimala tuottaa kymmenessä vuodessa sähköntuotantoon.

    Mietitään seuraavaksi puolalaisen terästehtaan ja reaktorivaippapajan ilmaan päästämiä määriä jooko?

    mitä tarkoitin. Pointtini oli se että tässä maassa menee sähköä paljon turhuuteen, jota voisi jo melkein sanoa tuhlaukseksi.

    Äänestä

  • AlienScum kirjoitti:

    mitä tarkoitin. Pointtini oli se että tässä maassa menee sähköä paljon turhuuteen, jota voisi jo melkein sanoa tuhlaukseksi.

    Näinkin se on, mutta mitä itse kukin on valmis tekemään säästääkseen sähköä? Ei kannata piiloutua fraasien "sähköä pitää säästää", tai "sähköä tuhlataan liikaa" taakse, vaan itse jokaisen pitäisi tehdä asian eteen jotain.

    Lähes kaikissa talouksissa on nykyään kuitenkin pakastin tai kaksi, uusissa taloissa ilmastoinnit, jne. Ei noista kukaan ole valmis luopumaan, joten kyllä ydinvoimaa tarvitaan ja se on myös ympäristöystävällisin vaihtoehto. Myös silloin, kun pakkasta on 30 astetta ja tuulimyllyt ei pyöri.

    Äänestä

  • md-12 kirjoitti:

    Näinkin se on, mutta mitä itse kukin on valmis tekemään säästääkseen sähköä? Ei kannata piiloutua fraasien "sähköä pitää säästää", tai "sähköä tuhlataan liikaa" taakse, vaan itse jokaisen pitäisi tehdä asian eteen jotain.

    Lähes kaikissa talouksissa on nykyään kuitenkin pakastin tai kaksi, uusissa taloissa ilmastoinnit, jne. Ei noista kukaan ole valmis luopumaan, joten kyllä ydinvoimaa tarvitaan ja se on myös ympäristöystävällisin vaihtoehto. Myös silloin, kun pakkasta on 30 astetta ja tuulimyllyt ei pyöri.

    > Lähes kaikissa talouksissa on nykyään kuitenkin pakastin tai kaksi, uusissa taloissa ilmastoinnit, jne. Ei noista kukaan ole valmis luopumaan, joten kyllä ydinvoimaa tarvitaan ***ja se on myös ympäristöystävällisin vaihtoehto.***

    Ensinnäkin jo kolme vuotta peräkkäin on tavallisien talouksien sähkönkulutus laskenut.
    Ehä leuto sää, mutta myös energiataloudellisemmat laitteet saavat vääjäämättä aikaan kulutuksen laskua.

    Myös sähkön hinnan hilaaminen ylöspäin laittaa tavallisen ihmisen säästämään. Vaikka kuinka mukavuudenhaluinen henkilö olisi kyseessä.

    Kolmanneksi kun pakkasta on 30 astetta ja ei tuule, ei lämpöä myöskään karkaa taloista kuten tuulisella säällä.

    Sähkön kulutukseen vaikuttavana tekijänä, talojen lämmitys ei edes ole varaavientakkojen aikana merkityksellinen seikka.

    Sitten itse asiaan, "(ydinvoima)se on myös ympäristöystävällisin vaihtoehto"
    Perustele tuo kohta huolellisesti ja tarkkaan!

    Itse väitän sen olevan kasvihuoeilmiötä enemmän kiihdyttävä energiantuotantotapa kuin moderni hiili tai turvevoimala, tai mikä nyt muukaan.

    Sitten kun ajatellaan ympäristöä jossa pölisee uraanilouhoksen jätekasa, tai posahtaneen reaktrorin jätteet mennään jo kauas ihmisystävällisestä ympäristöstä.

    Äänestä

Teollisuuden Voima TVO Oy perusteli uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista myös työllisyyssyillä. Hallituksen ja eduskunnan hyväksymään myönteiseen lupapäätökseen vaikutti osaltaan se, että hankkeen työllisyysvaikutukset arvioitiin koko yhteiskunnan kannalta merkittäviksi.

"Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisvaiheen työllistävän vaikutuksen on arvioitu Suomessa olevan 27 500-33 700 henkilötyövuotta. Tästä suorien työvoimavaikutusten osuus on 11 000-13 500 henkilötyövuotta. Laitospaikalla tapahtuvat rakennus- ja asennustyöt työllistävät arviolta 1 500-2 000 henkilöä vuodessa", toteaa Teollisuuden Voima Oy lausunnossaan eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2002 helmikuussa.

Lisäksi Teollisuuden Voiman Oy:n lausunto korostaa, että "voimalaitoshankkeen välilliset työvoimavaikutukset on arvioitu noin 1,5-1,6-kertaisiksi suoriin työllisyysvaikutuksiin verrattuna eli 16 500-20 200 henkilötyövuodeksi. Voimalaitostyömaan lähialueiden eri palvelualat ja elinkeinoelämä kokonaisuudessaan hyötyvät rakennusvaiheessa mm. kasvavan liikenteen, paikallisten palveluiden ja kulutustavaroiden kysynnän kasvun myötä".

Ydinvoimalaitoshankkeen rakentamiskustannukset arvioitiin lupapäätöstä tehtäessä 1,7-2,5 miljardiksi euroksi. Kotimaisen työn, materiaalien ja laitteiden osuuden laskettiin vuonna 2002 muodostavan noin 50-60 prosenttia investointikustannuksista.

Näyttää kuitenkin siltä, että Olkiluodon ydinvoimalaitoksen työllisyysvaikutukset jäävät todellisuudessa huomattavasti luvattua vähäisemmiksi. "TVO teki megaluokan petoksen lobatessaan ydinvoimalaa Suomeen suurilla työllisyyslupauksilla", sanoo Rakennusliiton liittohallituksen jäsen Erkki Oinas (Rakentaja 9/2006).

Pääluottamusmies Raimo Huhtanen puolestaan toteaa, etteivät rakennustyöläiset ainakaan 30 vuoteen lähde tukemaan ydinvoiman lisärakentamista petyttyään Olkiluodon työllistämisvaikutuksiin (Turun Sanomat 18.4.2006).

Ydinvoimalan rakentajista pääosa on tällä hetkellä suomalaisia. Heidän tilalleen on kuitenkin tulossa ulkomaisia rakennusmiehiä, sillä suurimmat urakat on saanut ranskalainen Bouygues-konserniin kuuluva yhtiö. Turbiinirakennuksen urakan tekee senkin ulkomainen yhtiö, saksalainen E. Heitkamp. Vain kytkinlaitosrakennuksen urakka on mennyt suomalaiselle rakentajalle, Lapin Teollisuusrakennus Oy:lle.

Äänestä
  • Jokainen rakennusalalla toimiva tietää, että ei riitä miehiä ydinvoimalaitokselle Suomesta. Miehet ovat kotipaikkakunnilla ympäri Suomea rakentamassa taloja ja toimistoja.

    Onpa hyvä, että saatiin ydinvoimaa rakentamaan ulkmailta rakennusmiehiä ja saadaan ydinvoimalaitos kuntoon ja jauhamaan hiilidioksidivapaata puhdasta sähköä.

    Riittää sitten jatkossakin Suomalaisille rakennusmiehille töitä, kun on Suomen talouskunnossa! Tuulimyllyjä pystyttämällä tähän ei olisikaan päästy.

    Äänestä

Vuosina 2006 ja 2007 oli Ruotsin muissakin ydinvoimaloissa lukuisia ongelmia, etenkin Forsmarkissa. Ruotsin ydinvoiman tarkastusvirasto on kertonut saaneensa tietoja ydinvoima-alan tekemästä omasta sisäisestä tutkimuksesta jossa mainitaan turvallisuuskulttuurin laiminlyönneistä ja välinpitämättömyydestä mm. Ringhalsissa.
(wikipedia)

Alkuvuodesta 2007 voimala oli toistuvasti uutisissa. Lukuisat tekniset ja turvallisuusongelmat olivat vaivanneet laitosta jo puolen vuoden ajan. Helmikuussa 2007 Vattenfall erotti voimalan toimitusjohtajan Lars Fagerbergin. Kesällä 2006 Forsmark 1 jouduttiin hätäpysäyttämään jolloin osa sen valvontamonitoreista pimeni, tutkinnassa havaittiin virheellisiä sähkökytkentöjä. Toisen kerran se jouduttiin pysäyttämään lokakuussa testeissä havaittujen epäselvyyksen vuoksi, samalla myös kakkosreaktori pysäytettiin jäähdytysjärjestelmän vuodon takia. Talvella 2007 havaittiin ykkös- ja kakkosreaktoreissa vaurioita kumitiivisteissä. Mediassa uutisoitiin tuona ajankohtana myös raportista jossa kerrotaan laitoksen muutamien työntekijöiden olleen humalassa työvuorollaan.
(wikipedia)



Oskarshamnissa on viime vuosina ollut runsaasti ongelmia polttoainesauvojen kanssa.

Ruotsin Oskarshamnin ydinvoimalan kolmosreaktori on jälleen jouduttu irrottamaan sähköverkosta vikojen vuoksi. Laitoksen henkilökunta havaitsi eilen vian reaktorin yhdessä venttiilissä.

Laitoksen edustajat arvioivat, että venttiilin vaihto vie muutaman tunnin, ja reaktori saataneen takaisin linjoille jo ensi yönä. Sitä voi kuitenkin pian odottaa jopa kahden viikon seisahdus polttoainesauvoissa tiistaina huomatun vaurion takia.

Oskarshamnissa on viime vuosina ollut runsaasti ongelmia polttoainesauvojen kanssa. Todennäköisenä pidetään, että reaktorin sisään on päässyt kulkeutumaan vieraita esineitä, jotka ovat kuluttaneet reikiä sauvoihin.
(MTV3-STT-TT)

Äänestä
  • Oletteko muuten ottaneet selvää, kuka omistaa nuo ongelmalaitokset?

    =
    Fortum ja E.On

    Kertooko se uuden laitoksen luotetttavuudesta?

    Äänestä

  • Muukalais akka kirjoitti:

    Oletteko muuten ottaneet selvää, kuka omistaa nuo ongelmalaitokset?

    =
    Fortum ja E.On

    Kertooko se uuden laitoksen luotetttavuudesta?

    Koko adressi touhu on täyttä huuhaata ei sillä mitään pysty vaikuttaan ja siinäkin on nimiä jotka ei vielä edes hääviin osaa kävellä.
    Samaa sarjaa adressien esim Salkkarit tunnin pituiseksi 1653 ääntä, Adrressi trhien adressien poistamiseksi 1410 ääntä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


osoitteessa... kirjoitti:

http://www.adressit.com/eiydinvoimaa

Lisää nimiä tarvitaan!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu