Meillä oli usemman vuoden kierre kaksostyttöjen kanssa, nyt ollut reilut 8kk normaalia elämää.
Ensin ylivilkkautta, josta tietenkin me vanhemmat saimme syyn niskoille huonoina kasvattajina jne, valituksia tarhasta huonosta käytöksestä, keskittymiskyvyn puutteesta jne jne.
Eli se tavallinen tarina.
Vuosi sitten vanha ystäväni, joka on kasvissyöjä ja luomun ystävä, poikkesi kylässä. Olen aina pitänyt häntä vähän omituisena ja 'hörhönä', enkä ole kovinkaan paljon jaksanut kuunnella hänen esitelmiään miten pitää kiinnittää huomiota ruokavalioon.
No kaikean toivon jo menettäneenä päätimme kokeilla täyskäännöstä ruuassamme. Pois kaikki teollisesti valmistetut tuotteet, ei lisäaineita, turhaa sokeria, makeutusaineita jne.
Minun oli vaikea uskoa tapahtunutta, mutta nyt 8kk jälkeen en voi olla sanomatta, että kyllä kannatti! Ei enää oireita, ihan kun toiset ihmiset ja lapset meille olisi annettu. Poissa kaikki oireet. Kalliimmaksi tulee päivittäinen ruoka näin, mutta halvemmaksi kun elämän laatu parani 100%.
Kokeilkaa, ette voi ainakaan mitään menettää.
Ensin ylivilkkautta, josta tietenkin me vanhemmat saimme syyn niskoille huonoina kasvattajina jne, valituksia tarhasta huonosta käytöksestä, keskittymiskyvyn puutteesta jne jne.
Eli se tavallinen tarina.
Vuosi sitten vanha ystäväni, joka on kasvissyöjä ja luomun ystävä, poikkesi kylässä. Olen aina pitänyt häntä vähän omituisena ja 'hörhönä', enkä ole kovinkaan paljon jaksanut kuunnella hänen esitelmiään miten pitää kiinnittää huomiota ruokavalioon.
No kaikean toivon jo menettäneenä päätimme kokeilla täyskäännöstä ruuassamme. Pois kaikki teollisesti valmistetut tuotteet, ei lisäaineita, turhaa sokeria, makeutusaineita jne.
Minun oli vaikea uskoa tapahtunutta, mutta nyt 8kk jälkeen en voi olla sanomatta, että kyllä kannatti! Ei enää oireita, ihan kun toiset ihmiset ja lapset meille olisi annettu. Poissa kaikki oireet. Kalliimmaksi tulee päivittäinen ruoka näin, mutta halvemmaksi kun elämän laatu parani 100%.
Kokeilkaa, ette voi ainakaan mitään menettää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse olen koko ikäni (50 v) ollut vakuuttunut ravinnon merkityksestä sairastavuuteen ja myös psyykeen.
Pyrin syömään mahdollisimman vähän käsiteltyä ruokaa ja mieluiten luomuna. Itsellämme on pieni luomutila, ja viljelijänä tiedän hyvin millaisia määriä myrkkyjä tehotuotantotiloilla käytetään. Esimerkiksi peruna saatetaan ruttoruiskuttaa jopa 6 kertaa kesässä ja korrenvahvistajamyrkkyjä löytyy jopa lasten ruuista.
Olen pyrkinyt elämään luonnonmukaisesti ja olenkin ikäni ollut tavanomaista terveempi.
Minua kauhistuttaa nykyinen lasten (ja aikuistenkin ravitsemus). Lisäaineita lisäaineen perään! Torjunta-ainejäämiä ja antibioottijämiä! Tyhjiä kaloreita! Tehoviljelyssä ja teollisessa käsittelyssä viimeisetkin vitamiininsa kadottanutta mössöä! Vuorittain sokeria ja psyyken raiteiltaan suistavaa aspartamiinia!
Sitä kantavat ihmiset kotiinsa ja syöttävät lapsilleen, noille kullan nupuilleen.
Ei paljon järki päätä pakota. Onneksi teidän perheenne otti luomuystävänne neuvosta vaarin!
Olen monesti sanonut, että terveydenhuoltobudjetti voittaisiin vähintään puolittaa, jos kansa siirtyisi moskaruuasta järkevään hyvään ravintoon!
Olen 50v ja kärsinyt monista vakavista sairauksista
joille ei koskaan löytynyt järkevvä todellista
diagnoosia. Luomun löysin oikeastaan sattumalta
ja maku syistä, koska makuaistini on herkkä
kitkerälle. Tuote kerrallaan vaihtui luomuun.
Kun sitten huomasin terveyden selvää kohenemista
siirryin kokonaan luomuun.
Nyt minä ja perheeni voi hyvin, ja koska luomun
saanti oli hankalaa ja kallista kaupasta, perustin
oman pikkupuodin joka myy ainoastaan luomua.
Pääasiana on että minä ja läheiseni saamme hyvää
ruokaa, mutta smalla naapurit ja ohikulkijatkin
pääsevät nauttimaan edullisesta luomusta.
Perustakaa pieniä luomukauppoja niin saatte
samat edut ja ilot kuin mekin.
Samalla ympäristökin paranee.
Asiassa on varmasti perää, sitä ei sovi kiistää. Paljonkohan on sitten niitä lapsia,jotka huonolla ravinnolla joutuu kärsimään ? Itse olen ollut luomuruoan puolesta puhuja ja kasvissyöjä jo pitkään samoin lapseni jo ennen syntymää, mutta miten minä olen saanut ADHD lapsen? Perintötekijät tai oireyhtymä tietenkin ?Koululainen ei ole saanut karkkiakaan lähes koskaan,paitsi nykyään valikoidusti ja vähän. Uskon, että tilanne olisi kaoottiinen, jos syöttäisin liikaa sokeria ja lisäaineita. Meillä siis on todellinen adhd lapsi, joka välillä osaa tuottaa keskusteluja ja ongelmia rauhaisaan kotielämäänkin. Kasvattajana olen myös tarkka rajoista, muuten ei suju ! P.S Syyttely ja tietämöttömyys suututtaa !!!!