Yh aina yksin?

ei se oo kyl helppoo olla yh näin miehenäkään.Kyl seksiä saa mut jos lapsista puhut ni sit kyl jää seki saamatta.

Ei meillä kaikilla miehillä ole mitään teitä vastaan, jotka tiedätte miltä tuntuu kantaa yksin se raskas mutta myös palkitseva vastuu kasvattaa lapsi(a). Kyllähän nainen jolla on jo lapsi on joutunut käsittelemään elämän tärkeimpiä kysymyksiä vähän syvällisemmin. Tällä perusteella voisi ajatella että sellainen nainen tietää mitä elämältään haluaa, eikä enää harhaile mihin sattuu, kuten monet lapsettomat sinkkunaiset.

Jos itse joskus tapaisin naisen jonka kanssa voisin jakaa elämäni, niin kyllä myös sen lapselle riittäisi rakkautta ylenmäärin. Ei se saa olla este, miksi olisi? On hyvinkin luonnollista että naisella on lapsi(a), koska nykyisin niin monet suhteet päättyy eroon muutenkin.

Ja omassa lähipiirissäni on muutama pariskunta, jossa nainen oli yksinhuoltaja ennen miesystävänsä tapaamista, eli on niitä miehiä jotka ovat valmiita ottamaan vastuun naisesta sekä lapsesta. Toivottavasti tämä valaa edes vähän uskoa sinuun, sillä ei tilanne ole ihan toivoton, koeta vain jaksaa katsoa tulevaisuutta toiveikkain silmin...

En halua kasvattaa lasta joka ei ole minun, siksi en halua tapailla yksinhuoltajia. Se on minun syyni.

En voisi ikinä tuntea toisen miehen lasta omakseni.

Veikkaan että miehetkin haluaisi aloittaa ihan puhtaalta pöydältä. Että se ensimmäinen lapsi olisi se yhteinen. Eli monilla ei oikein toisen siittämä lapsi nappaa. Ikäisesi miehet ovat myös vielä siinä parhaimmassa menoiässä ja lapsi vaan hidastaisi sitä menoa.

voi olla monelle iso kynnys, koska mieleen tulee ehkä et miksi on hankkinut lapsen ei niin varmaan suhteeseen ja tuleeko sama kenties toistumaan omallakin kohdalla.

ja kuka haluaa !!elättää!! ja kasvattaa jonkun toisen siittämää lasta. en ainakaan minä... tuntuisi aivan liian epäluonnolliselta.

Yksinäisyyttä on monenlaista. Kuitenkin sinulla on joskus ollut miestä kun on perhettäkin tehty. Kyllä minä uskon että myöhemmin alkaa taas miehet kiinnostua, mutta ehkä ikäisesi miehet eivät halua vielä "koko pakettia". Ehkä sitten kun on omia lapsia ja erottu. (35-80 ikäiset)

Minä oli vuosia yh-äitinä ja aina riitti treffiseuraa, miesystäviä ja nyt olen naimisissakin. Ja kaikki miehet ovat olleet menestyviä ja asiallisia miehiä, ei mitään säälipanoja :D

Muutamana vinkkinä sanoisin, että pidä huoli itsestäsi ja ulkonäöstäsi. Se on ehkä tärkeintä.
Toisekseen, yksinhuoltajanarjella mariseminen ja säälipisteiden hakeminen on yksi moka, jonka ainakin omat yh-kaverini ovat tehneet miestä etsiessä.
Lähinnä kannattaa olla oma itsensä, ei liian innokas eikä tuputtaa miehelle jotain "perheidylliä". Itse en ihan helposti edes laskenut miesystäviäni lapseni elämään. Siis periaate oli se, että lapseni on minun ja hänellä oli oma isä. Piste.
Jos sinun lapsillasi ei ole isää tai muuta isähahmoa elämässä, niin koeta saada jonkun tukijärjestön kautta joku isähahmo lapsellesi, ettei sitten mahdolliselle isäpuolikandidaatille tule sellainen olo, että hänen pitäisi se "miehenmalli"-vastuu ottaa heti ja äkkiä.
Olen myöskin sitä mieltä, ettei lapsesta kannata kertoa heti, siis sillä tavalla, että deitti-ilmoitukseen kirjoittaa isolla "YKSINHUOLTAJA" tai baarissa alkaa heti esitellä lastensa kuvia. Anna miehen ensin tutustua SINUUN naisena ja ihmisenä ja vasta sitten äitinä. Näin mies ymmärtää, ettet hae lapsillesi isää vaan itsellesi miestä. (Paitsi tietysti jos haet lapsillesi isää...)? Ole itsenäinen ja korosta itsenäisyyttäsi.

On muistettava, että kuinka suuri juttu on tehdä ratkaisu lapsenhankinnasta ja äiditkin miettivät raskausaikana sitä, että "onko minusta nyt äidiksi". Turha on odottaa, että joku ulkopuolinen sitten suin päin olisi hyökkäämässä suhteeseen ihmisen kanssa, joka yh. Ja mielestäni on vain hienoa, ettei miehet, joista ei isäpuoleksi olisi, siihen hommaan ryhdy. Sekin on omanlaista vastuunkantoa.

Tsemppiä sinulle :)!