toiv. entinen riippuvainen

Tässäpä pieni tarina minusta: mies, 23v vakityössä käyvästä köyhästä.

Peliriippuvuuteni on saanut ehkäpä alkunsa jo pikkupoikana... olisinkohan silloin noin 10v. Isä veikkas, setä veikkas jne. Yleensä sain tehdä pitkänvedon 5mk:lla ja vakion 8 mk:lla. Isä tai setä maksoi sen, aluksi veikkasin vain lauantaisin ja sitten pikku hiljaa veikkailin arkenakin. Joskus sain jopa muutaman kympin voittoja ja se oli hauskaa, kaikkihan se tuntui voitolta, kun minun ei itse tarvinu laittaa olleskaan alkurahaa. Ja se voittaminen tuntui hyvältä.

Varhaisimpia muistikuvia veikkauksesta minulla on joskus ala-asteen 5-6 luokalta. Mulla oli koulussa monesti lappuja mukana joita esittelin kavereille. Muistan jopa yhden voiton, joka oli 4 kohteen nhl pitkäveto. Voitin 110mk, hehkutin sitä monta viikkoa. Jos olisin lopettanu jo tuohon, olisin voitolla 15000-20000€. Pelit vei kuiten mukanaan.

Hieman kun tuli vuosia lisää niin viikkorahat kasvoi,pelien summat kasvoi myös. Alkujaan eniten rahaa uppos hedelmäpeleihin. Lompakosta oli pakko pelata kaikki käteinen pois. Olin tyhmä pikku poika... olispa joku ottanut niskasta kiinni ja puhunut hieman järkeä. Peleihin saattoi huveta 100 mk päivässä, pitkävedon panoksetkin saattoi olla jo 20mk, pikku pojalle isoja summia. Piilottelin aina laput. Olin jo riippuvainen.

Viimeinen niitti peliongelmiin taisi olla se,kun sain oman säästötilin käyttöön. Pelasin kaiken... äiti ja isä olivat keränneet sinne hyvällä tahdolla rahaa, jotta voisin ostella kaikkea. Jäin kiinni, mutta minua ei sen kummemmin siitä tuhlailusta toruttu. Taisin valehdella rahojen käyttötarkoituksen. Olisin nyt kiitollinen, jos olisin joutunut kunnon puhutteluun. Aloin olla tähän aikaan jotain 14-15v, kävin myös töissä ja palkkoineen pelasin parissa kk:ssa noin 8000mk.

Hieman, kun ikää tuli lisää niin panokset kasvoi entisestään. Yleistä oli myös se,että yritin aina isommalla rahalla saada menetetyn rahan takaisin... ja sehän ei onnistu. Olen tajunnut sen viimein.

Viime aikoina olen onnistunut lopettamaan hedelmäpelit ja veikkauksen lähes kokonaan, mutta tilalle on tullut nettipokeri. Sinne on uponnut rahaa melkoisesti, olen pelannut sitä joskus jopa humalassa ja pataan on tullut.

Pari päivää sitten havahduin, että mulla ei mene taloudellisesti hyvin. Visa lasku on tapissa (2000E), master on tapissa ( 1000E), ja tilillä 100E kahdelle viikolle. Aloin miettimään ratkaisuja rahaongelmaan ja peliriippuvuuteen. Ei ole kiva, kun kaverit pyytää työssäkäyvää miestä parille kaljalle jolla ei ole rahaa. Yleensä on ollut ja ne on ihmeissään kun en lähde. Tuntuu pahalta. Mielessä kävi kovan koron nettilainat, txt vipit jne. Melkein jopa otin. Onneksi en erehtynyt niihin, varmaan kohta olis luottotiedot menny hetken päästä. Ja se ei ole hyvä asia nyky elämässsä. Keksin ratkaisuksi luotettavan ja joustavan ihan normi pankin, sain sieltä lainaa 2000€ koska sieltä on jo yks hyvin hoidettu laina.
Hieman helpotti tuska kun kerroin pankkineidolle rahantarpeen syyn.

Olen päättänyt selviytyä, yksin. Olen miettinyt jo monen päivän ajan, että mitä elämältä haluan. jne.
Pelaaminen voi olla hauskaa kunhan se pysyy hallinnassa, olen laittanut pelitilille kk rajoituksen. Aion myöntää ittelleni tappiot.

Ei kait kukaan nainen/mies halua itselleen miestä/naista, jolla on luottotiedot menny ja elämä pyörii pelien ympärillä??

Miettikää elämää, tulevaisuutta... pyytäkää apua ja tunnustakaa peliriippuvuus.