Kahlasin taas yhden sivuston läpi,
eli tällainen:
http://www.luontaisnetti.fi/
ja sieltä löytyi tällainen väittämä, että syöty kalkki ei tietyistä syistä imeytyisikään ja hakeutuisi luustoon, vaan se kuulemma tulee virtsan mukana ulos ja se osa, joka jää elimistöön ei imeydy luustoon, vaan jää verenkiertoon ja aiheuttaa verisuonten kalkkeutumisen.
Huh, olenko nyt siis pilannut suoneni lisäkalkin syönnillä?
En enää käytä ollenkaan maitotuotteita (vuosi oltu ilman) ja sen takia olen yrittänyt huolehtia kalkin saannista tunnollisesti lisillä (kun olen vielä imettänytkin).
Raskausaikoina (viimeisen 20 vuoden sisällä 5 raskautta) en ole myöskään sietänyt mitään maitotuotteita, joten kalkkia olen ottanut silloinkin purkista.
Ja kalkki on kuulemma ollut vieläpä väärän merkkistäkin, eli oksidi-muotoista, joka kuulemma "huonoa" kalkkia.
(Mitenhän sitten muuten tuo sitraattimuotoinen käyttäytyy, onko se ja sama missä muodossa aine on?)
Lisäkalkkia nappailin vaihtelevasti myös raskauksien ja imetysten välillä.
On ollut kaikenlaista epämääräistä oireilua, jossa ilmeisesti taustalla juuri jotain tässä insuliini-artikkelissa mainituista asioista.
Elimistöni ei tunnu kestävän kovin hyvin hiilihydraatteja. Siis vatsavaivojakin on ym. kaikenlaista epämääräistä ja nyt sain lähetteen myös sydämen rasitustestiin, kun ei tiedetä onko osa oireista jostain verisuoniston tilasta johtuvaa.
Ainoana plussana tässä se, että verenpaine tuppaa -vielä- olemaan alhainen. Sokeritkaan eivät ole nousseet koskaan yli 10:n, mutta laskevat sen sijaan sitten helposti vähän turhankin alas, 3:n pintaan.
Olen syönyt myös erilaisia närästyslääkkeitä jo monta vuotta ja osassa niissäkin ollut kalkkia.
Onkohan elimistöni nyt siis täysin kalkkeutunut...
Isäni, joka kuoli (veritulppaan) nuorehkona, jo 30 v sitten, oli sanonut aikoinaan, että hän uskoo suonien pahan kalkkeutumisen johtuneen lisäkalkista, jota joutui nuorempana pitkään syömään yhden sairauden takia.
En tuolloin uskonut asian voivan olla noin, mutta nyt olen lukenut tästä asiasta monesta lähteestä ja alkanut pelkäämään.
Onkohan minullakin nyt siis sama kohtalo odotettavissa?
Ikää on kuitenkin vasta(pian)46 v.
eli tällainen:
http://www.luontaisnetti.fi/
ja sieltä löytyi tällainen väittämä, että syöty kalkki ei tietyistä syistä imeytyisikään ja hakeutuisi luustoon, vaan se kuulemma tulee virtsan mukana ulos ja se osa, joka jää elimistöön ei imeydy luustoon, vaan jää verenkiertoon ja aiheuttaa verisuonten kalkkeutumisen.
Huh, olenko nyt siis pilannut suoneni lisäkalkin syönnillä?
En enää käytä ollenkaan maitotuotteita (vuosi oltu ilman) ja sen takia olen yrittänyt huolehtia kalkin saannista tunnollisesti lisillä (kun olen vielä imettänytkin).
Raskausaikoina (viimeisen 20 vuoden sisällä 5 raskautta) en ole myöskään sietänyt mitään maitotuotteita, joten kalkkia olen ottanut silloinkin purkista.
Ja kalkki on kuulemma ollut vieläpä väärän merkkistäkin, eli oksidi-muotoista, joka kuulemma "huonoa" kalkkia.
(Mitenhän sitten muuten tuo sitraattimuotoinen käyttäytyy, onko se ja sama missä muodossa aine on?)
Lisäkalkkia nappailin vaihtelevasti myös raskauksien ja imetysten välillä.
On ollut kaikenlaista epämääräistä oireilua, jossa ilmeisesti taustalla juuri jotain tässä insuliini-artikkelissa mainituista asioista.
Elimistöni ei tunnu kestävän kovin hyvin hiilihydraatteja. Siis vatsavaivojakin on ym. kaikenlaista epämääräistä ja nyt sain lähetteen myös sydämen rasitustestiin, kun ei tiedetä onko osa oireista jostain verisuoniston tilasta johtuvaa.
Ainoana plussana tässä se, että verenpaine tuppaa -vielä- olemaan alhainen. Sokeritkaan eivät ole nousseet koskaan yli 10:n, mutta laskevat sen sijaan sitten helposti vähän turhankin alas, 3:n pintaan.
Olen syönyt myös erilaisia närästyslääkkeitä jo monta vuotta ja osassa niissäkin ollut kalkkia.
Onkohan elimistöni nyt siis täysin kalkkeutunut...
Isäni, joka kuoli (veritulppaan) nuorehkona, jo 30 v sitten, oli sanonut aikoinaan, että hän uskoo suonien pahan kalkkeutumisen johtuneen lisäkalkista, jota joutui nuorempana pitkään syömään yhden sairauden takia.
En tuolloin uskonut asian voivan olla noin, mutta nyt olen lukenut tästä asiasta monesta lähteestä ja alkanut pelkäämään.
Onkohan minullakin nyt siis sama kohtalo odotettavissa?
Ikää on kuitenkin vasta(pian)46 v.
Vastaukset 3
Vanhimmat
mitään. Mikset syö kaalia (kalsiumpitoista) ja hyviä juustoja? Jos et maitoa käytä.
Arominvahventeiden sanotaan aiheuttavan närästystä, samoin kuin homogenoitujen maitotuotteiden. Ehkä sinun kannattaisi välttää arominvahventeita (eineksissä, lihatuotteissa, marinadeissa, mausteseoksissa, aromisuolassa, lihaliemikuutioissa mm.)
Itselläni on ollut närästystä johon lääkäri määräsi Nexiumia. Heitin purkin mäkeen, pärjään ruokavaliolla ihan hyvin.
No, nyt löysin netistä kyllä myös tiedon, että joku jossain ulkomailla tehnyt tutkimuksen, että syöty kalkki ei keräänny minnekään verisuoniin, että jos tuota nyt sitten olis uskominen.
Aromivahventeita en ole käyttänytkään aikoihin. Marinoituja kanasuikaleita on kyllä tullut syötyä, mutta lopetin niidenkin syönnin jo jokin aika sitten.
Kaalit eivät ole kamalan hyvin sopineet vatsalleni, tulee helposti ilmaa.
Maitotuotteita en ole käyttänyt enää yli vuoteen.
Etenkin hapanmaitotuotteet aiheuttivat närästystä.
Ei kannata uskoa kaikkia lähteitä, joita netistä googlettamalla löytyy. :-)
Kalsiumin kertyminen verisuonien seinämiin ei johdu liiallisesta kalkista vaan siitä, että ruokavaliossa ei ole riittävästi D- ja erityisesti K-vitamiineja. Niitä tarvitaan huolehtimaan pehmeiden kudosten kalkkeutumista ehkäisevän matriksi Gla-proteiinin riittävästä karboksylaatiosta. Näin tämä proteiini kykenee tarttumaan kalsiumiin ja kuljettamaan sitä sinne minne kuuluukin.
Ratkaisuna ei siis ole kalkin välttäminen, vaan se, että huolehditaan riittävästä K- ja D-vitamiinien saannista. Syö K-vitamiinin saamiseksi vihreitä vihanneksia, kuten pinaattia ja parsakaalia, sekä kypsytettyjä juustoja, ja ota riittävästi (> 20 µg) D3-vitamiinia apteekista saatavina tabletteina.