skolioosi ja synnytys

Minulle ei voitu laittaa puudutuksia oikeaan kohtaan, siis siihen väliin mihin ne yleensä tökätään, koska siinä oli selässä rautaa. Minua ei niinkään huolettanut ne kivut vaan se että jos se puudutus tökätään liian lähelle rautaa ja saan siitä jotakin tulehduksia tai pahimmassa tapauksessa muutakin. Minun selkä katsottiin jo ennen synnytystä ja vielä salissakin kävi muutama lääkäri tilannetta arvioimassa rtg-kuvien kanssa ja puudutus sitten laitettiin normaalista poikkeavaan kohtaan, se ei kuitenkaan auttanut.
Täytyy sanoa että tuskaahan se oli mutta nyt synnytyksestä on kulunut 3 vuotta ja odotan toista lasta eli ei siitä kammoa jäänyt. Kipu oli niin kova synnytyksen aikana että olin heti sen jälkeen tanssikunnossa. Mikään ei tuntunut enää missään kun siitä selvisi.
Mistä luit kertomuksen, laitatko linkin?

Moi!

En tiedä, olisko se ollut mun tarinani, mitä luit ;o )

Mutta ensin haluan sanoa sen, ettei se "epittömyys" tehnyt synnytyksestäni mitään kauhunäytelmää. Tottahan se sattu, ko epätoivosesti rönkittiin. Mutta sain spinaalin kuitenkin, koska mut leikattiin ja osastolla sain tuhdin kipulääkityksen.

Ja onhan niitä kipulääkityksiä muitakin kun epi, se taitaa vaan olla puhutuin.

Mutta älä jää tuota asiaa sen enempää miettimään. Mahdollista, nii pyydä vaikka lääkäriä tutkimaan selkärankasi (jos vaan siit pelkäät, että voisi olla skolioosi). Niin sitten synnytyksessä tiedetään, miten toimia...

Kaunista syksyä...

Nanna ja Väke 6kk

on asteluvuiltaan paha. Olen synnyttänyt neljä kertaa ja tosi hyvin on mennyt, tosin mulle ei ole edes yritetty laittaa epiduraalia, eikä spinaalia. kolmesti sain kohdunkaulan puudutteen ja kerran en mitään. Ongelmat on alkaneet aina vasta synnytyksen jälkeen, kun vauvaa on kanniskellut ja imetellyt on selkäkivut ajoittain melkoiset, mutta niistäkin on selvitty jotensakin jumpalla ja fysikaalisella hoidolla.

Mulle on laitettu kolme kertaa epiduraali.

...se 10 tunnin tuskissaan huutaminen, EA-kurssilla opetettiin että se joka eniten huutaa on vähiten hädissään :)

No ei sillä, kyllähän synnytys voi olla todella tuskallista ja onhan se sitä, ei yhtään väheksyen kenenkään tuskia, mutta minulla skolioosileikatulla jolle ei puudutukset tehonneet kipu ilmeni oksentamisena ja epätoivona. Hoin vaan että kuolen tähän, enkä pysty tähän mutta lopulta siitä selvisin. Mies pyykhi sairaalan lattioita oksennuksista koko yön :)
Lopulta olin niin kuiva että minut laitettiin nestytykseen.

NYT tosin kun tätä toista odotan olen ajatellut ottaa puheeksi että eikö todellakaan ole mitään särkytabuja/-aineita joita saan ottaa juuri ennen synnytystä.

Mulla on skolioosi ja epiduraalia pistettiin kaks kertaa, eka kerran meni johonki hermoon ja jalka vaan nyki ja toisen kerran ku saivat törkättyä sen niin ei auttanut yhtään! kammot jäi.

Mä en saanut epiduraalia ja se johtui ainoastaan siitä kun menin sairaalaan liian myöhään (tyhmä kun olin).Järkyttäviä supistuksia jouduin kestämään kaksi tuntia,mutta loppujen lopuksi ne eivät pahoja olleet.Sairaalassa kyllä ajattelin että en enää ikinä tule tänne.Kohdunkaulaan sain puudutukset ja kaksi kertaa kerkesin vetämään ilokaasua (se auttoi).Olimme sairaalassa puoli tuntia ja poika syntyi.Loppujen lopuksi synnyttäminen oli hieno kokemus ja eikä pelkoa tullut vaikka epiduraalia en saanutkaan.

Itselläni on skolioosi. Epiduraalin laittaminen kesti toista tuntia. Piikkiä yritettiin laittaa lähes jokaiseen nikamaan alhaalta lähtien. Ehkä elämäni kivuliaimmat tunnit, mutta siitäkin selvittiin... Sitten vaihdettiin anestesialääkäriä (anestesiaosaston ylilääkäri oli sattumalta tullut yöpäivystykseen), ja kanyyli laitettiin tosi ylös, lähes lapaluiden väliin. Siellä se toimi, ja sen jälkeen kivut katkesivat ja saatoin nukkua. Seuraavana päivänä keisarileikattiin epiduraalissa, koska synnytys oli pysähtynyt. Leikkaus oli nopea ja täysin kivuton. Jos epiduraali ei olisi toiminut, minulle olisi tehty hätäkeisarileikkaus nukutuksessa.

Lääkärit, jotka huudattavat skolioosiäitiä 10 tuntia ilman puudutusta tai keisarileikkausta pitäisi haastaa hengenvaaran aiheuttamisesta oikeuteen! Itse ainakin aloin kipujen takia ponnistaa, vaikka kohdunsuu oli vielä aivan kiinni. Tämä vaaransi lapsen hengen ja sydänäänet heikkenivät. Onneksi synnytin Euroopan suurimmassa yliopistosairaalassa Saksassa, jossa huippuammattilaiset eivät emmi myöskään keisarileikata, jos tilanne sitä vaatii. Suomessahan keisarileikkauksia jätetään paljon tekemättä kahdesta syystä: 1) Monilla lääkäreillä on vähän kokemusta ja he ovat pelokkaita naisia, jotka eivät uskalla tehdä päätöstä leikkauksesta ja 2) leikkaus on kallis sikäläiselle terveydenhoitolaitokselle. Itse lähipiirissäni on yksi vauva kuollut ja toisessa tapauksessa äidiltä jouduttiin poistamaan kohtu, koska keisarileikkausta ei tehty ajoissa.

Mutta onneksi synnytystä voi myös vähän suunnitella etukäteen. Ennen synnytystä pitää vaatia aika ortopedille ja selkärangan tilanne täytyy kartoittaa. Esim. missä kohtaa tarkalleen kieroutuma on ja missä taas nikamat ovat suorassa, jotta epiduraalin voi laittaa. Jos todetaan, ettei epiduraalia kerta kaikkiaan voi laittaa, pitäisi harkita joko keisarileikkausta nukutuksessa tai jotain muuta puudutusjärjestelmää. Valitettavasti epiduraalin korvaavaa puudutusta on vaikea käyttää vaarantamatta sikiön terveyttä.