Olen hyvin uupunut, ajoittain masentunut ja ahdistunut. Toisinaan toivon kuolemaa. Mutta olen päättänyt kuitenkin jatkaa ja jaksaa.
Tulevaisuus tuntuu usein toivottomalta, mutta silloin auttaa, kun ei edes yritä katsoa vuosien päähän, vaan ainoastaan huomiseen tai korkeintaan ensi viikkoon. Mitä odottamisen arvoista huomisessa on? Entä ylihuomisessa?
Ensin en löytänyt paljon mitään. Tuntuu ehkä hölmöltä, mutta jaksoin seuraavaan päivään sen voimalla, että ruokalassa oli hernekeittoa ja pannaria. Vähitellen löytyi lisää ilon aiheita.
Ei tämä tietysti ketään paranna, mutta jos se helpottaisi edes hiukan jonkun oloa.
Tulevaisuus tuntuu usein toivottomalta, mutta silloin auttaa, kun ei edes yritä katsoa vuosien päähän, vaan ainoastaan huomiseen tai korkeintaan ensi viikkoon. Mitä odottamisen arvoista huomisessa on? Entä ylihuomisessa?
Ensin en löytänyt paljon mitään. Tuntuu ehkä hölmöltä, mutta jaksoin seuraavaan päivään sen voimalla, että ruokalassa oli hernekeittoa ja pannaria. Vähitellen löytyi lisää ilon aiheita.
Ei tämä tietysti ketään paranna, mutta jos se helpottaisi edes hiukan jonkun oloa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
.
Viehättävää kerrontaa. "Elän pannarille!" Mitäpä muuta inehmo kaipaisikaan!
.
Eipä juuri mitään. Tai jos vielä sais hilloa sen pannarin päälle niin sit vois todeta et tulipa elettyä tääkin päivä ihan täysillä ;D
Onni on pieniä arkisia asioita!
kyllähän mä sitte niin vihaan sitä.