Hei
Nyt ahdistaa!!Tein raskaustestin...Plussaa näytti.En voi uskoa tätä, koska ehkäisy on hoidettu laastarein.Tosin olen todennut, että laastarit eivät pysy hyvin kiinni kuin selässä ja sinne ne on vaikea laittaa itse!Alaselässä ja masussa pitämäni laastarit tuppasivat rullaantumaan tai välillä jopa irtoamaan vaatteiden takia..onkohan tällä vaikutusta??Onko kellään kokemusta??Käyttämäni laastarit ovat Evra-merkkisiä.
Tämä tilanne vaan ahdistaa suunnattomasti!!!!!!Meillä on kaksi lasta.Toinen on 3v ja 7kk ja toinen kohta 5kk.Mieheni tekee työtä ympäri suomea ja tulee kotiin vain viikonlopuiksi(myöhään perjantai iltana) ja lähtee takaisin joskus jo Sunnuntai iltana.Olen siis paljon yksin lastemme kanssa..enkä ole ehtinyt tottua näitten kahdenkaan hoitamiseen, vaan se tuntuu ajoittain tosi rankalta.Olen koittanut saada esikoisen päiväkotiin, mutta näyttää aina paikat menevän sivusuun.
Olen aivan paniikissa...Kertokaa kokemuksia näin pienistä ikäeroista ja useamman lapsen hoitamisesta yksin.Abortti tulisi olemaan minulle todella vaikea paikka, mutta toisaalta huomaan itsessäni väsymystä/masennusta jo nyt.Kaikki vaihtoehdot on punnittava.
Nyt ahdistaa!!Tein raskaustestin...Plussaa näytti.En voi uskoa tätä, koska ehkäisy on hoidettu laastarein.Tosin olen todennut, että laastarit eivät pysy hyvin kiinni kuin selässä ja sinne ne on vaikea laittaa itse!Alaselässä ja masussa pitämäni laastarit tuppasivat rullaantumaan tai välillä jopa irtoamaan vaatteiden takia..onkohan tällä vaikutusta??Onko kellään kokemusta??Käyttämäni laastarit ovat Evra-merkkisiä.
Tämä tilanne vaan ahdistaa suunnattomasti!!!!!!Meillä on kaksi lasta.Toinen on 3v ja 7kk ja toinen kohta 5kk.Mieheni tekee työtä ympäri suomea ja tulee kotiin vain viikonlopuiksi(myöhään perjantai iltana) ja lähtee takaisin joskus jo Sunnuntai iltana.Olen siis paljon yksin lastemme kanssa..enkä ole ehtinyt tottua näitten kahdenkaan hoitamiseen, vaan se tuntuu ajoittain tosi rankalta.Olen koittanut saada esikoisen päiväkotiin, mutta näyttää aina paikat menevän sivusuun.
Olen aivan paniikissa...Kertokaa kokemuksia näin pienistä ikäeroista ja useamman lapsen hoitamisesta yksin.Abortti tulisi olemaan minulle todella vaikea paikka, mutta toisaalta huomaan itsessäni väsymystä/masennusta jo nyt.Kaikki vaihtoehdot on punnittava.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itsekin noita kyseisiä laastareita olen aiemmin käyttänyt ja itselläni ne pysyivät kiinni ainoastaan käsivarressa. Jos laastari repeytyy irti tai rullaantuu, on se vaihdettava heti uuteen. Samaa ei saa enää yrittää kiinnittää.
On varmaan aivan hirveä paniikki kyllä olla suunnittelemattomasti raskaana. Tsemppiä ja jaksamista! Toivottavasti löydät voimia löytää itsellesi sopivan ratkaisun. Päädyit sitten mihin tahansa.
itselläni tytöt 3,5v ja 7kk!!!!
kuukautisia ei synnytyksen jälkeen ilmaantunut ja ajattelin käynnitellä niitä terolutilla jotta voisin aloittaa pillerit ehästäkseni raskaaki tulemisen.
MUTTA,toisin kävi =( =( =(
RASKAANA OLLAAN!!!ja hajottavaa on kun itselleni abortti vaihtoehtona kuulostaa todella kauhealle ja myös samalla niin helpottavalle!??
MITÄ TEHDÄ?
olen aivan poikki kahdenkin kanssa,mutta toisaalta...onhan muutkin selvinneet?
meillä suunnitelmis ei tod.ollu uutta tulokasta,ainakaan NÄIN PIAN!!
uutinen on meille ihan järkyttäv shokki ja vieläkin ihan sekaisin ajatuksist.
viikkoja ultran mukaan 5 ja sykkeen näkee viikon päästä jos näkee,eli sinne jännittelen..
hukassa olen..
Minä en ole edes vielä mennyt lääkäriin.Ahdistaa niin paljon, koska mietimme tätä toistakin jo todella tarkaan.Mietimme jopa keskeytystä, vaikka lapsi oli toivottu.Minä tosin tiesin, etten pystyisi sitä tekemään.Miehenikin kai ajatteli enemmän minun jaksamistani, kun tätä keskeytystä harkittiin.
Ajattelin, ettei tuo laastarin repsottaminen niin kauheesti vaikuta mun raskaaksi tulemiseen, koska esikoista "tehtiin" 8kk, ennen kuin ilmoitti tulostaan.Kuopusta "tehtiin" vielä kauemmin.Ajattelin, että ei tässä olla kovin hedelmällisiä..mutta kuinkas ollakaan.Minun huippu hedelmällisyyteni alkoi sitten vasta 27-vuotiaana!!
Tämä on siksikin aika ironista, että seksiä on tullut harrastettua KERRAN viimekuussa!!!Kyllä se nyt sitten tärppää p..kule!Pää on ihan "sumussa"
Meilläkin on kaksi tyttöä, ja nyt sitten ajatukset matailee tätä rataa...Abortti on ainut vaihtoehto, en tule jaksamaan kolmen pienen kanssa...toisaalta on varmasti paljon muitakin jotka ovat jaksaneet, ja entä jos se onkin poika??Ei sillä että sukupuolella olisi merkitystä, mutta sitten olisi se pojanpallerokin...aaarrrggh!
Jaksamista sinulle kohtalotoveri!!Kirjoittelemisiin!
ajatuksia kun sulla! =)
me yritettiin vuosi tätä kuopusta ja lopulta clomeilla tärppäs ja raskaus oli suht raskas pahoinvointeineen ja kovine liitoskipuineen,että sillä tavalla...ja me kans aateltiin ettei todellakaan seuraava tärppää heti tai ainakaan vuoteen tai kahteen,mutta näin sitten kävi..
ja meil seksiä ollu kans aika vähän kumia käytetty yli puolet kerroista!ja silti raskaana!
ja kuule...mäkin oon pyöritelly sitä ajatusta,et josko se oliskin POIKA?!ihanaa...ja niin kamalaa...poikaa olis toivelistalla,vaik tytötkin yhtä hyvä,mut silti...ja onko se terve?onko koliikkia?miten pärjään henkiseti kahen vaippaikäsen kanssa?
isompi täytti 3v kuukaus ku kuopus syntyi,eli vaik sekin "iso" on,niin en väittäs et liian helppo tapaus olis..
kuopus on huono nukkuu päikkäreitä ja vielki herää öisin,on TODELLA vilkas tapaus,nyt jo kävelee pitkin tukia ja käy jatkuvasti ylikierroksilla,vanhempi on suht rauhallinen.
miten jaan huomion KOLMELLE?
entä synnytys?
en jaksais taas olla raskaana ja vaan ODOTTAA,justhan mä olin raskaana ja tuskastelin niitä hitaatsi kuluvia päiviä ja viikkoja.
mä kävin ultras ku sain niin kauheen paniikin ja ajattelin välittömästi aborttia,mut sykkeitä ei rv4 2 viikoilla näkynyt-tavallaan olin helpottunut ja lääkäri kertoi ettei vielä näillä viikoilla näykkään vaan 6 viikoista eteenpäin.menin sit niin jäihin et aborttia en tehny vaan jotenki aattelin viikon odottaa JA MIETTIÄ..hmm,niin olikohan viksu veto sittenkään.
eli ens viikolla saantietää.
sanoin lekurille.et vaik sykkeitä ei tule näkymäänkään,niin tuskimpa se meikäläisen maailma siihen kaatuu,mut jos näkyy,niin..EN TIEDÄ!?
Päivät menee aika hyvin syvässä vitutuksessa ja ihmetyksessä,et kuin mä näin raskaaksi tulin ja sitä rataa,ja välillä ajatus kolmannesta tuntuukin ihan ookoolle ja voishan se kolmas tavallaan tullakkin,mut sit taas toisaalta..APUA.
On kuulemma helpompaa kuin jos kaksoset olisi. Etsikää vertaistukea (molemmat panikoijat) ja antakaa tulollaan olevien pienokaisten elää. Onhan tuo alku varmasti ajoittain raskasta, mutta aivan varmasti saatte iloita monin verroin uudesta elämän ihmeestä, joka on kohdallenne suotu (paniiikki ihan ymmärrettävää).
mä ite sen maailman suurimman virheen,elikkä abortin,ja oon katunu sitä päivä päivältä enemmän ja enemmän.mä tapoin pienen ihmisen,oman lapseni!
siitä on jo 6vuotta,mutta oman lapsen murhaa ei saa milloinkaa pois mielestä.
älä sä tee samaa virhettä,vaan anna hänen elää ja saada rakkautta.
Hei
Itselläni nyt neljäs raskaus ja täysin yllätyksenä ja suunnittelemattomana tuli ja olin todella sumussa alkuviikot...ainoa mielipide tuolloin oli ettei voida pitää, mutta kantani aborttiin olin jo luonut aikaisemmin ja sen mukaan vain raiskauksen tuloksena tulleen hedelmöittämisen voisin keskeyttää. Siinä sitten itkin ja mietin montaviikoa vaihtoehtoja ja kävin neuvolapsykologin kanssa keskusteluja ja niinhän siinä kävi etten olisi voinut antaa aborttia itselleni koskaan anteeksi - onhan tämä minun ja rakkaan mieheni alkuunlaittama (vaikkei tarkoitukselle) mutta ehkä elämää ei ole tarkoitettu niin kauhean suunnitelmalliseksi kuin monet nykypäivänä ovat tottuneet elämäänsä kontrolloimaan.
Nyt odottaa koko perhe onnessaan perheenlisäystä ja tiedän tehneeni oikean päätöksen koko perheen kannalta - vuosi valvomista edessä mutta kestän sen kuten ennenkin - jäähän tänne omaa geeniä hieman enemmän kun minusta on aika jättää..
Miettikää ja keskustelkaan jonkun abortin läpikäyneen kanssa ja monilapsisen perheen kanssa miten ovat selvinneet ja tehkää omat ratkaisut minkä kanssa elätte lopun elämänne - oli se sitten niin tai näin.
Raskaisiin aikoihin teille tsemppiä kovasti - elämä helpottuu kun päätös on tehty =)