Kerro mikä olisi sinun unelmiesi purjevene ja perustele jotenkin se. Itselleni jäi mieleen kesällä näkemäni Malö-43 vene. Todella tukevan näköinen matkavene, erikoisesti sen targa-kaari teki vaikutuksen. Sen jatkona hyvin suojaava kuomu, jonka alla on täysi seisomakorkeus ja venettä voi purjehtia sen alta täysin kuivana.
Kaikki manöveerit onnistuu sieltä, skuuttaukset, purjeiden ulos ja auki rullaukset. Malö vene ohitti meidät kovan vesisateen aikana, siellä oli miehistöllä päällä vain farkut ja kevyt pusero, kun meillä oli täysi varustus sadevaatteita ja varsin märkä olotila.
Myös veneen Classic tyylinen peräosa isoinen säilytystiloineen miellytti silmää. Veneen istumalaatikko on todella syvä ja suojainen, mutta
toki miiuksena on sitten menetetty mahdollisuus rakentaa iso omistajan kajuutta avotilan alle.
Mutta venehän on oltava purjehdusta varten ja ne leveiden kaksoisvuoteiden "kutu" puuhat voi jättää sitten kotiin.
Tässä minun mietteeni unelma veneestä, joka voisi olla vielä perheen voimin käsiteltävissä ja huollettavissa. Hankintapuoli on jo sitten toisen tarinan aihe.
Pistäkäähän asiallisia kommentteja omasta unelma veneestä.
Kaikki manöveerit onnistuu sieltä, skuuttaukset, purjeiden ulos ja auki rullaukset. Malö vene ohitti meidät kovan vesisateen aikana, siellä oli miehistöllä päällä vain farkut ja kevyt pusero, kun meillä oli täysi varustus sadevaatteita ja varsin märkä olotila.
Myös veneen Classic tyylinen peräosa isoinen säilytystiloineen miellytti silmää. Veneen istumalaatikko on todella syvä ja suojainen, mutta
toki miiuksena on sitten menetetty mahdollisuus rakentaa iso omistajan kajuutta avotilan alle.
Mutta venehän on oltava purjehdusta varten ja ne leveiden kaksoisvuoteiden "kutu" puuhat voi jättää sitten kotiin.
Tässä minun mietteeni unelma veneestä, joka voisi olla vielä perheen voimin käsiteltävissä ja huollettavissa. Hankintapuoli on jo sitten toisen tarinan aihe.
Pistäkäähän asiallisia kommentteja omasta unelma veneestä.
Vastaukset 52
Vanhimmat
että myytkö noita malö-veneitä? ja näitkö ne isot säilytystilatkin siinä, kun se vene sateessa ohitti teidät?
ranskalisissa ja saksalaisissa cruisereissa on hyvä sprayhood ja bimini, sateella pysyy kuivana vähemmissäkin vaatteissa, jos ei paljoa tuule.
Onhan se Malö varmasti kiva, jos pitää keskiohjaamoisesta veneestä. Pohjoisessa Ok, etelän vesillä tukalia ja hiukan hankalia.
...vai takoitatko etelällä niitä kahta viikkoa kesästä kun Hangon edustalla tarkenee sortseissa?
Mielestäni Hanko ei ole etelässä vaikka Utsjoelta katsoen siltä voi näyttää.
Tänä kesänä olen purjehtinut Välimerellä 9 viikkoa. Seon selvästi vähemmän kuin vuosiin, tänä vuonna siis olen purjehtinut etelässä aika vähän, ainakin aiempiin vuosiin verrattuna. Mutta kesä jatkuu siellä vielä pitkään.
Malö:ssä ei ole keskiohjaamoa, vaan poiketen Najadista tai HR:stä siinä on aina takaohjaamo. Malö on minunkin ehdoton suosikkini, jos joskus purkkariin siirryn. Malö 37 olisi ehkä kooltaan mielekäs. Malö taitaa olla kaikkein eniten asiakkaan erikoistoivomusten mukaan tehty noista Orustin saaren veneistä.
Yleensä purkkareissa ei ole ohjaamoa!!! Purkkareissa on "kaukalo, sitloora,sitsi tai istuin kaukalo", mutta harvemmin ohjaamoa. Moottoriveneissä ja moottoripursissa on useimiten ohjaamo, paitsi pienet avoveneet joissa ohjauspiste tai paikka. Omat suunnitelmat 41ft veneen kansirakenteista meni viimekesän jälkeen uusiksi ja muutetaan purkkari tyyppinen vene enemmän moottoripursi puolelle l. tehdään OHJAAMO istuinkaukalon tilalle. Vaikka vietinkin liki 6viikkoa purjehtien Välimerellä niin totesin sisäohjaamon olevan must.
purjehtijalle lisää. Mihin yleensäkin tarvitaan sisäohjaamo purkkarissa. Ei varmaankaan satamassa, joten milloin merellä? Kylmässä kyllä voisin kuvitella, mutta miksi välimerellä?
Kyse on tietenkin termistön kääntämisestä kielestä toiseen. Malö ja muut venevalmistajat puhuvat termeistä: "After cockpit" ja "centre cockpit". Jotenkin nuo voisi kääntää suomeksi sanalla "ohjaamo". Sana "cockpit on ilmailussa yleensä suomennettu "ohjaamoksi".
Toin 31ft purkkarin viime kesänä Marmariksesta Port Saint Louis du Rhoneen ja voin taata, että vannoutuneemmatkin purjehtijat olisivat kaivanneet sisäohjaamoa tuolla matkalla. Kelit eivät oikein suosi tuota idästä länteen kulkua. Meillä oli aika kireä aikataulu, joka vielä polttoainetankin ongelmien vuoksi kiristyi entisestäänkin. Jouduimme ajamaan väkisin keliin kuin keliin ja useinmiten vastatuuleen. Matkaan käytetystä 311h ajasta koneella ajoa tuli pakosti 296h ja matkaa kertyi GPS.n lokiin 1577mpk. Useampanakin iltana ei ravintolassa ollut tarvetta suols-astialle, kun sen sai suoraan kipparin hiuksista, tuoreena. Ei ole ilo eikä huvi painaa väkisin (kun oli pakko) vastatuuleen ja ristiaallokkoon (korkeus 2-3m) 3-6h päivässä, vaikkakin osittain autopilotilla. Käsiohjaukseen jouduimme tyytymään siinä vaiheessa, kun tuulen nopeus ylitti 12m/s ja piti ruveta väistelemään pahimpia aaltoja. Se homma olisi paljon mielyttävämpää sisäohjaamosta käsin.
voi heittää. Aikasi tuulen, aaltojen ja sateen huuhtoman oltuasi tiedät kyllä miksi yhä useammassa botskissa sellainen on. Enkä puhu nyt näistä meidän "saaristo risteilijöistä".
Olen purjehtinut lähes saman reissun 5 kertaa (Kreikka Gibraltar tai Ranska, 2 x länteenpäin, 3 x itäänpäin, huhtikuu-lokakuu aikana). En ole huomannut merkittävää eroa suuntien välillä.
Aikaa on reissuun mennyt 7-9 vrk, pysähdyksiä 2-4 (paitsi kerran lasten kanssa lomapurjehduksena 1 kk aika ja pysähdyksiä lähes 30).
Tietysti siellä aina välillä tuulee reilustikin, max mittarissa 26 m/s (puuskat), mutta aina reissu on pääasiassa purjein tehty.
Luulen, että kokemuserojemme suurin tekijä on se vene, meillä paljon suurempi. Ehkä juuri sen vuoksi sisäohjaamo ei ole tullut mieleenkään, sprayhood on riittänyt hyvin, ja aina se matkanteko on huvilta tuntunut.
Minullakin parin Välimeren mitan kokemus 40-jalkaisella. Vastaan on tullut idässä 20 m/s meltemia ja länsipäässä Atlantin ylittänyt hurrikaanin jämä, joka vielä Välimeren puolellakin hetken jaksoi puhaltaa lähes 30 m/s. Monikaan ei ole kehunut Välimerta yleisesti ottaen hyväksi purjehdusalueeksi tuuliltaan ja pläkää ollut paljonkin, mutta aina on selvästi pääosa matkasta sentään purjein taittunut ja huvilta tuntunut. Tiedän kyllä miltä naamalta rapiseva suola maistuu, mutta sitä katettua ohjaamoa en minäkään koskaan ole kaivannut, usein kyllä ollut iloinen, että sellaista ei ole. Paikallaan ollessa tarvitsee tietysti aurinkokatoksen, mutta ei missään tapauksessa seiniä siihen.
suuria yhtäläisyysksiä talon itserakentajiin, vahvat ja ainoat oikeat mielipiteet ... virtuaalimaailmassa ;)
Puolen Välimerta päiväpurjehduksina? Eihän siinä saa olla muuta kuin tulossa ja lähdössä jatkuvasti. Ja lisähupina painaa rannikon ristiaallokon riepoteltavana. Eipä ihan heti tulis itselle mieleen moinen matkantekotapa, jos kerran määräaika ja paikka oli. Eihän 12 m/s mikään kauhea keli ole avomerellä. Olis kannattanu ajaa vaan sillä sitikalla.
tuota viestiäsi:
"suuria yhtäläisyysksiä talon itserakentajiin, vahvat ja ainoat oikeat mielipiteet ... virtuaalimaailmassa ;) "
Mitkä viestissäni ovat niitä vahvoja ja ainoita oikeita mielipiteitä?
Mikä viestissäni oli mielestäsi virtuaalimaailmasta?
Gibraltae-Kreikka(Peloponessos) n.1400mpk/216h(9vrk)=6,48knots. siis tuo olisi keskinopeus!!! siihen ei ikinä edes isolla purjeveneellä pääse. Meillä kuitenkin koko reissun keskinopeus ajettujen tuntien perusteella 5,3knots ja pisin yhtäjaksoinen ylitys Kefallonia (tiedätkö missä on?) Reggio di Galabria (tiedätkö tämän?) 44h putkeen. Niin ja sinulta puuttuu tuosta matka-ajasta vielä pysähdykset joten realistisempi varmaan 11-15vrk kaikkiaan?? Tuosta, jos laskee kaksi 8h stoppia pois niin keksinopeus on 7knots ja neljällä 7,6knots. Aika kovaa???
Kokemusta purjehduksesta ei vielä ole kuin 35v ja siitä 17v ajan on purjehdittu enimmäkseen Välimerellä.
Ei ihan vielä voi sanoa, että olis sitä 35 v kokemusta Välimerestä, mutta yli 30 v sentään ensi reissusta sillä keskikokoisella. Ja pitää varmaan tunnustaa sekin, etten joka vuosi siellä ole ollut, mutta aika hyvin laitojaan myöten tuttua Ranskan rannikkoa lukuunottamatta.
ennen kuin rupeat noin röteästi toista valehtelijaksi nimittelemään.
Kyllä sen noin 1400 nm reissun aika nopeastikin tekee, kun on hyvä vene ja osaava porukka.
Parista Gibraltar - Kreikka purjehduksestani on netissä lokikirjaa, tässä vuodelta 2005 ensin Kreikasta Gibraltarille 8 vrk purjehdusaika 2 vrk satamissaoloa, 3 pysähdystä:
http://www.purjelaiva.fi/penelope/siirto05.html
Tässä vielä paluureissu Kreikkaan vuodelta 2006. Lähtö Kanarialta 21.4 ja tulo Kreikkaan 11.5. Purjehdusaika tuolta 2900 nm matkalta 17 vrk (keskim. 170 nm/vrk) ja satamissa lisäksi 3-4 vrk, siis yhteensä 20 vrk.
http://www.purjelaiva.fi/penelope/kanaria05_06.html
Niin se 7 vrk reissu on vuodelta 2002 Ranskasta Kreikkaan, kun vene oli aivan uusi, vesillelaskusta vain 2 vrk, matkaa kertyi silloin aika tarkalleen 1000 nm.
Kysyit vielä, tiedänkö missä Kefallonia (kreikkalaiset kirjoittavat sen yhdellä l-kirjaimella) on. Kyllä tiedän.
Kysyit, tiedänkö missä on Reggio di Galabria (italialaiset kirjoittavat sen muodossa Calabria). Kyllä tiedän.
Voinhan mäkin kirjoittaa, että suoriuduin matkasta vain 13vrk ajassa, mutta matka-aikaan kuuluu myös satamissa olot. Eihä tuo 7vrk ole edes hirveellä vauhdilla keskinopeus 5,9knot. kannattais puhua asiaa eikä heittää purjehdus juttuja. Sattuneesta syystä vain ei tänävuonna aikataulu antanut periksi purjehtimiselle, kun oli pakko olla tiettyyn aikaan tietyssä paikassa ja rajoitetulla ajalla. Jos totta puhutaan on välimeri oikeaan aikaan mukava lomailumeri, mutta silloin ei saa olla menossa aikataulun mukaan mihinkään. Kuten ei yleensäkkään purjehtiessa pitäisi.
purjehduskokemuksestani, sitä on kertynyt jo noin 50 vuoden ajalta. Toisaalta ei ne vuodet juuri mitään kerro, jos ei samalla kerro vuotuisia purjehduspäiviä tai maileja.
Tuo purjehtimasi Finn Flyer 31 taitaa olla sama vene, joka talvehti 90-luvulla Marmariksen lahden eteläreunan Mar-Marinin telakalla. Auttelinkin sen kunnostuksia hiukan jossain vaiheessa, jotain sähkö- ja moottoritöitä, en muista enää tarkemmin mikä oli ongelma.
se Finn Flyerin pääongelma Marmariksen telakalla oli jonkinlaisen karilleajon seurausta. Vene on ristiinlaminoitu vanerivene ja siitä oli murtunut muutama poikittainen lattian alla oleva tukipalkki. Niiden uusimisessa piti moottoria ym irroittaa ja hiukan siirrellä. Iso homma yksin työskentelevälle ja jo silloin aika iäkkäälle kipparille, siksi olin välillä avustamassa.
Veneen omistaja on nyt ilmeisesti vaihtunut, vai olitko sittenkin sinä?
Loistavat sivut! Oli tosi mielenkiintoista lukea ARC-kisanne lokikirjaa. Tällaisia juttuja lukiessa vahvistuu vain tahto toteuttaa joskus oma Atlantin ylitys.
Millaisia muita veneeseen tai purjehdukseen liittyviä murheita teillä oli ylityksen aikana? Lokikirjassa vaan mainittiin, että kaikista ongelmista ei jaksa nettiin marista ;)
Kyllä ne ongelmat aika hyvin nettisivulla näköjään on kerrottu.
Ehkä suurin sivuilla ei-mainittu asia oli keulakajuutan vuoto, vettä valui jostain sisään aina vähänkään kovemmalla kelillä. Syy selvisi vasta paljon myöhemmin, Marokon Safissa troolarin törmäys oli keulassa hiukan vaurioittanut rungon ja kannen liitosta varvaslistan alta.
Blokeja hajosi useampiakin, ainakin pari heittoblokia (meillä käytetyt oli liian keveitä) ja 1 tavallinen, kun isot aallot ja puuskat aiheuttavat välillä nykimistä tai rytkimistä skuutteihin.
Akkujen hidas latautuminen vaati odotettua enemmän moottorilla latausta. Iso jääkaappi kuumassa ilmastossa, autopilotti, navigointi- ym. valot, radiolaitteet veivät paljon sähköä (lähes 200 Ah/vrk?). Olisi pitänyt olla tuplakokoiset akut niin latausaika olisi lähes puolittunut.
Se ARC-purjehdus oli todella onnistunut juttu, iloinen ja reipas tunnelma niin itse matkalla kuin valmistautumisessakin. Olisihan se kiva vielä joskus uusia tuo reissu, mutta kun mukavuudenhalu kasvaa niin ehkä hiukan isommalla veneellä, jotta jokaisella olisi oma kajuutta (4 crew) ja samalla vesilinjakin pitenisi mukavasti.
Ne unelmat, heh heh. Miksi ne jonkun Malön tasolle jäisi? Realistisemmat tulevaisuuden haaveet sitten erikseen.
Heti kun rahat riittää, niin hallberg-rassy tai najad matkapurjehdukseen. Veneen koko tarpeen mukaan (mukana matkaavien määrä), ja kaikki yksityiskohdat tilaajan toiveiden mukaisesti. laatua ja kestävyyttä, mukava asuttava (ja samalla kuitenkin ihan purjehdittava) ja muutenkin kaikin puolin asiallinen vene. Ehdottomasti.
Heti kun rahat riittää, niin hallberg-rassy tai najad matkapurjehdukseen. Veneen koko tarpeen mukaan (mukana matkaavien määrä), ja kaikki yksityiskohdat tilaajan toiveiden mukaisesti. laatua ja kestävyyttä, mukava asuttava (ja samalla kuitenkin ihan purjehdittava) ja muutenkin kaikin puolin asiallinen vene. Ehdottomasti.
JA BTW, jos ajatellaan useamman kuukaudenkin matkapurjehdusta - valtamerten ylityksiä ym - niin kyllä se iskän ja äiskän oma rauhallinen ja yksityisyyttä tarjoava "kutunurkkakin" on ihan toivottava...
...unelmamatkaveneeni on sellainen, jolla voi tehdä todella pitkiä reissuja ja jossa siis pitää voida asua jopa vuosia, ellei suorastaan koko loppuelämän. Joten kyllä siihen veneeseen kuuluu myös leveähkö ja ennenkaikkea korkeussuunnassa jokseenkin tilava kaksoisvuode.
Minun suosikkini nykyään on Najad 380. Hyvät tilat, jämäkkä vene, helppokulkuinen kaikin puolin. Toinen vaihtoehto voisi olla jokin katti, esim. Lagoon 420. Pesee tiloissa kaikki yksirunkoiset... Itämerelle, etenkin Suomen saaristoon kyllä hankalampi leveytensä vuoksi. Ja huoltoprojektit työläämpiä; toisaalta kuvittelisin, että tuolla etelämpänä, vuorovesialueilla, ongelmaa ei oikeastaan olekaan.
No, jos käsketään pysyä lähempänä sellaista budjettia, johon palkansaajakin saattaa kyetä, niin esim. Beneteaun uusi 37-malli saattaisi olla hyvä.
veneessä parivuodetta käytetään satamassa, merellä se on vain hankala, kun vene on kallellaan pitkiä aikoja putkeen. Varsinkin omistajankajuutta versioissa, joissa paripunkan sivuillakin on lattiaa, eikä laitaa tai laipiota.
Kangas laidoilla saa niistä käyttökelpoisen vain yhdelle hengelle.
Kateissa taas parivuode on hyvä ja käyttökelpoinen merelläkin, niissä vain sen punkan on oltava rungoissa, keskisillalle osuvat aallot antaa aallokossa vain turhia "selkäsaunoja", jos punkka on sillalla. Sarjaveneissä ei missään ole siltakansi riittävän korkealla tätä estämään, joissain yksittäin tehdyissä kylläkin. Unelmaveneenä pitkiin reissuihin siis multiplastin tekemä one off katti, koko 45 jalkaa henkilömääristä riippuen.
Lähinnä vastaava sarjaveneistä olisi gunboat.
...toki, että valtameripurjehduksista tietoni perustuvat matkakertomusten lukemiseen. Mutta kyllä niihin reissuihin näyttää liittyvän melko paljon satamissa/ankkuripaikoilla oleskelua, joten parivuoteelle on käyttöä. Voi olla, että katti olisi parempi, en osaa sanoa.
Toinen asia on se, että kyllähän tosi matkaveneilijä viettää ihan Itämerellä ja Suomen saaristossakin veneessään niin paljon aikaa, että asumistiloilla on merkitystä todella paljon. Kun veneessä vietetään koko kesäloma ja kaikki viikonloput 3-4 kuukauden ajalta, niin kommentti "kutuhommat voi jättää kotiin" alkaa kolista vähän ontolle :))
purjehtia. Eihän yksirunkoinen vene ole kallellaan kuin luovilla, tai ei ainakaan mun vene ole. Mitäs nyt taas tarkoiti? Useimmathan valitseepallonkiertoon myötätuulireitin, eihän vene myötäsellä kallistu.
vaan kyllä se kallistuu kun tuulee. eikä se myötätuulireitti pelkkää lenssiä ole. kyllä ihan kotivesilläkin saa myötätuulessa sellaista kallistelua ja keikutusta, että laidat vuoteessa on paikallaan.
purjehtija valitsee veneekseen jonkun saaristokryssijän, niin mikäs siinä. Mutta kunnon avomerivene ei kyllä kulje lenssillä kun 5 astetta kallellaan. Joo, laitasuojat tarvitaan, mutta miksi niitä ei voisi peräkajuutassa olla. Iso peräkajuutta on ihana merellä oltaessa. Siis sellanen kunnollinen missä mahtuu seisomaan ja pukeutumaan, on vaikka oma vessa ja vielä sohva. Siellä pystyy olemaan siinä missä salongissakin.
siitä, onko laitasuojat peräkajuutassa, etukajuutassa tai salongissa. Vaan kysymys oli siitä onko ne laitasuojat yhdenhengen- vai pari-vuoteessa. Jälkimmäisessä ne ei aallokossa mahdollista nukkumista, ja pitemmällä valtameren ylityksellä kunnon nukkumis mahdollisuus on se kaikkein olennaisin asia paljon ennen niitä tanssilattioita, jotka taas sopii paremmin satamaoloihin paitsi monirungoissa.
"Mutta kunnon avomerivene ei kyllä kulje lenssillä kun 5 astetta kallellaan".
Tällainen väittämä pitää paikkansa ainoastaan, jos merenkäyntiä ei olisi ollenkaan. Isommilla merillä on aika harvinaista ettei olisi keinuttavaa swelliä eli maininkeja. Ne kyllä keikuttavat venettä huomattavasti enemmän kuin 5 astetta kumpaankin suuntaan. Pahin, holtiton keikkuminen on tuulen paineen loppuessa. Vene voi vaappua 20 astetta puolelta toiselle eikä missään punkassa pysy ilman kunnollista laitaa. Kyllä leveä kattikin keikkuu isossa mainingissa.
Yleensä peräkajuutta on kaikin puolin epämukavampi nukkumispaikka kuin keskivene, ellei nyt kyse ole jostain 65-jalkaisesta ja painavasta purresta.
Kannattaa huomata myös se, että merenkäynnissä kapea ja painava vene on yleensä vähemmän keikkuva kuin leveä ja kevyt.
5 asteen kallistumalla, esmes pohjnamren, biskajan espanjan/portugalin ranniko?
eli tehdään se tietsikan ääressä ja viisastellaan ilman purjehduskokemusta. Kukaan oikea purjehtija ei varmaankaan väitä, että isolla merellä vene muka kallistuisi alle 5 astetta - edes lenssillä.
Portugalin rannikolla ei mielestäni muuten ole vallinnut länsituuli, vaan pohjoistuuli, "Portugalin Pohjoinen", kun olen siellä seilannut.
http://www.oceanweather.com/data/
http://www.youtube.com/watch?v=tVoMtPFtEg0
Tässä hyvä videodokumentti joka osoittaa isommankin paatin kallistuvan, kun keli kovenee. Vastaavia kuvadokumentteja löytyy runsaasti ja kannattaa katsella varsinkin, jos itse ei ole merellä ollut. Naurettavaa väittää, ettei pikkuveneet kallistele! Kaikki veneet on pieniä, kun meri on iso. Pelkästään meidän kotisaaristossa heinäkuussa purjehtiville voi tulla virheellinen kuva siitä mitä meri voi olla.
Monirunkoisen ongelma on, että se ei varoita ´rajan´ lähestymisestä (siteeraan Etelä-Afrikassa tapaamaani ison katin kipparia, joka päätti vaihtaa takaisin yksirunkoiseen veneeseen). Sitten kun ´raja´, AVS (angle of vanishing stability), on ylitetty, monirunkoinen ei enää oikene pystyyn.
Tässä yksi kohtalaisen uusi tapausselostus:
http://www.youtube.com/watch?v=c8OM2A67sHA
kyllä, mutta eri tavalla kuin yksirunkoinen.
Trimaraanissa voi myös kallistus varoittaa, jos kellukkeet tarpeeksi kapeat. Cateissa varoitus tulee yleensä suhteellisen tuulen voimistumisesta, jonka näkee tuulimittarilla. Myötäisessä tosituulen. Jos purjeet on oikein säädetty tulee varoitusta myös kasvavan nopeuden muodossa, joka voi johtaa kulun märkyyteen roiskeiden muodossa. Siis tuulen puoleisen rungon keulasta tulee kannelle pärskeitä. Sisätiloissa tulee varoitusta myös siitä, että äänet lakkaa rungon noustessa, mutta tuo varoitus saattaa olla vähän turhan myöhään jos kyse on cruising purjehtijoista, kisoissa on toiminut monta kertaa.
Muuten meni oikein. Ja voisi vielä lisätä, että kun yksirunkoisen raja on ylitetty, se ei enää nouse takaisin pintaan vaan uppoaa pohjaan asti, usein sitten oikeinpäin. Videoita tai kuvia ei tästä yleensä löydy netista, niiden ottaminen sukellusaluksella kun on turhan kallista touhua.
"Ja voisi vielä lisätä, että kun yksirunkoisen raja on ylitetty, se ei enää nouse takaisin pintaan vaan uppoaa pohjaan asti, usein sitten oikeinpäin".
Tällainen yleistäminen tuntuu potaskalta, jos puhutaan avomeriveneistä tai valtameripursista eikä rantakäyttöön tarkoitetuista avoveneistä. "Kolmesataakuusikymppiset" tai "eskimot" eivät ole valtamerillä niin harvinaisia kuin ehkä kuvittelet. Tavallisesti tulee riki- ja muita vaurioita, mutta vene ei uppoa.
Ehkä halusit tarkoituksellisesti liioitella monirunkoisia puolustaaksesi? Jos taas unohdit todellisuuden, muistelepa vaikka Fastnetin v.-79 katastrofia. Ympäri menneet yksirunkoiset veneet eivät uponneet, eivät edes ne jotka miehistö hylkäsi merelle luukut avonaisina. Osa niistä oli mennyt enemmän kuin kerran ympäri. Ajelehtimaan jätettyjä veneitä pelastettiin myrskyn laannuttua. Faktat voit hakea googlesta, jos aihe kiinnostaa. Myös Marchaj´n kirja "Seaworthiness, the forgotten factor" on suositeltavaa luettavaa.
http://www.youtube.com/watch?v=rRY6l2cYYUg&mode=related&search=
Meillä matkapurjehdus sisältää parhaimmillaan a)pelkän miehen ja vaimon muodostaman miehistön ilman muita sekä
b) mahdollisimman paljon luonnonsatamiin kiinnittymistä sekä
c) paljon purjehduspäiviä per kesä
Kesäinen vene-lehti esitteli oikean unelmaveneen , kun ei ole mitään halua edes kymmenmetrisiin paatteihin. Etap 28s olisi hieno! Syväys tandemkölillä: vain 1,1 metriä, se olisi loistava juttu. Lisäksi korkeus 13 metriä ei haittaa yleensä siltojen ja linjojen alittelua. Perähytti, kunnon keittiö ja vessa sekä iso salonki... keulahyttiä ei ole, mutta sitä ei tarvitakaan. Salonki toimii paremmin, kun se ei ole läpikulkupaikka.
Jos siis olisi sellaiset 130.000 euroa ylimääräistä, saisi sillä tämän unelman. Jäänee Suomessa monelta ostamatta...
Meillä matkapurjehdus sisältää parhaimmillaan a)pelkän miehen ja vaimon muodostaman miehistön ilman muita sekä
b) mahdollisimman paljon luonnonsatamiin kiinnittymistä sekä
c) paljon purjehduspäiviä per kesä
Kesäinen vene-lehti esitteli oikean unelmaveneen , kun ei ole mitään halua edes kymmenmetrisiin paatteihin. Etap 28s olisi hieno! Syväys tandemkölillä: vain 1,1 metriä, se olisi loistava juttu. Lisäksi korkeus 13 metriä ei haittaa yleensä siltojen ja linjojen alittelua. Perähytti, kunnon keittiö ja vessa sekä iso salonki... keulahyttiä ei ole, mutta sitä ei tarvitakaan. Salonki toimii paremmin, kun se ei ole läpikulkupaikka.
Jos siis olisi sellaiset 130.000 euroa ylimääräistä, saisi sillä tämän täysin varustellun unelman. Jäänee Suomessa monelta ostamatta...
Kelluvan ponttoonilaiturin ja siihen teltta pystyyn on halvempi ratkaisu ja lähes samanlaiset purjehdus ominaisuudet...
Kaikki näkemäsi samanlaiset veneet ovat sinulle unelmia sillä ne ovat kalliita. Ne ovat kaikkien unelma veneitä ja niiksi ne myös jää.
että ne ei ole pitkäkölisiä
olla pitkäkölinen?
Tässä yksi aika puolueeton artikkeli, jonka on laatinut tunnettu jenkkiläinen venesuunnittelija Ted Brewer. http://www.boatus.com/goodoldboat/keeldesign.asp
Pitkäkölisen yksi hyvä puoli, josta ei voine olla eriäviä mielipiteitä, on luja rakenne ja kölin tuoma suuntavakavuus. Haittana tietysti märkäpinnan suureneminen ja lyhytkölistä hankalampi ohjattavuus ahtaissa paikoissa, erityisesti peruuttaessa.
Lyhyen eväkölin huono puoli on vastaavasti herkkyys kölivaurioille ja veneen heikompi suuntavakavuus.
ole lyhyt. Pitkiä fin kölejä on mm. Nicholsoneissa ja Ontarioissa jollainen on itselläni. On varteenoettava kölityyppi.
oli monissa 70-80-luvun malleissa kuten S&S Swaneissa, joissa oli aika hyvä suuntavakavuus ja hyvä stabiliteetti.
Sellainenkin asia kuin veneen pysyminen kölin varassa laskuvedellä laituriin tai tolppaan nojaamassa (esim. pohjan maalausta varten) on matkapurjehduksessa tärkeä. Monissa eväkölisissä, varsinkin nykyisissä muotiveneissä, se on ongelma. Vanhat S&S-veneetkin pyrkivät kallistumaan keulalleen siinä tilanteessa.
Myös peräsinkonstruktioiden kestävyyksissä on eroja, joissa kölin rakenteella on merkitystä. Pitkän kölin takareunaan saranoitu peräsin ei ole yhtä vaurioherkkä kuin skegitön lapioperäsin.