Oon alkanu epäilemään paniikkihäiriötä. Tosin en mee allekirjottaan moniakaan paniikkihäiriön oireita vaan... Saan välillä hysteerisiä itkukohtauksia, hyperventiloin, tärisen ja sydän hakkaa kovaa. Edellisistä johtuen myös heikko olo ja pyörrytys astuu kuvioihin. Yleensä kaikki johtuu siitä kun tiedän että joudun viettämään aikaa yksin. En pelkää kuolemaa, vaan sitä että jään yksin. Pelkään että minua petetään ja kuvittelen miten se tapahtuu. Sen jälkeen kun olen sen mielessäni kuvitellut, se on kuin se olisi totta, todellisuudentaju häviää hetkeksi. Tästä johtuen tunnen olevani jonkin sortin hullu. Kun pelko alkaa nousta esiin, ja sydän alkaa hakkamaan lujempaa ja kovemin, niin sormenpäistä häviää usein myös tunto (alkaa tikkuilulla.. lopulta häviää tunto)
Mikäli tämä on paniikkihäiriötä niin miten sitä hoidetaan? Lääkkeitä en halua.. onko muita hoitokeinoja. Jos ei hoida paheneeko?
Mikäli tämä on paniikkihäiriötä niin miten sitä hoidetaan? Lääkkeitä en halua.. onko muita hoitokeinoja. Jos ei hoida paheneeko?
Vastaukset 6
Vanhimmat
no kuulostaa enenmän pelkältä pelolta joka tulee
(olettaisin) parisuhteen epävarmuudesta tilanne taitaa olla senverran stressaava että ilmenee näin.
paniikkioireessa on yleensä joku määrätty tilanne/asia mikä tahtoo aina laukasta varsinaisen paniikin (kassajonot, sosiaaliset tilanteet tai vaikka yleiset kulkuvälineet).
mitäpäs tähän sitten keksisi, kai parasta olisi keskustella puolisosi kanssa ja etsiä mieltä rauhoittavaa varmuutta suhteelle. jos taas sitten tuntuu siltä että kaikki muutkin ovat vastaan ja pettävät sinua (tai vehkeilevät sinua vastaan)ei ainoastaa tuo puoliso niin hups ollaankin jo vähän paranoijan puolella ja siihen kannattaisi jo käydä sitten lääkärillä. mitä tulee siihen onko hullu vai ei niin kumpi on parempi, olla vaan hullu hiljaa ettei kukaan pääse sanomaan hulluksi vai tehdä asialle jotain ja yrittää parantua?? mitä lääkeisiin tulee niitä ei kukaan väkipakolla sinulle anna. terapiaa löytyy kyllä ihan lääkeetöntäkin jos puhutaan vaan paniikista tai masennuksesta eri jottu sitten jos puhutaan paranoidisesta skitzofreniasta tai maanisdepressiivisyydestä tosin sillonkin voi olla ilman lääkitystä mutta tulevaisuus voi olla vähän "vilkasta" eikä niin mukavaa. tosin tämän kertomasi perusteella olettaisin 99% varmuudella tilanteen johtuvan vain stressistä ja epävarmuudesta eikä mistää pahemmasta. ihminen kun on sellainen että saa mitä villimpiä olotiloja itselleen stressaantuneena ja on silti ihan järjissään...
Itselläni on paha paniikkihäiriö,ja voin sanoa,että sinun oireet viittaa jonkin sorti paniikkihäiriöön.Suosittelen että varaat mielenterveystoimistoon tai tavalliseen tk:hon ajan.Itse suosittelen kyl tota mielenterveys keskusta,eli mtt:tä,koska siellä voi sit alkaa hoitamaan sitä saman tien,jos sinulle diagnosoidaan paniikkihäiriö.Itselläni on vahvat lääkkeet sosiaalisten/julkisten paikkojen pelon ja paniikkihäiriön/ahdituksen takia.Mutta jos et halua lääkitystä,mtt:ssä on tarjolla psykologin/psykiatrin keskustelu palvelut,kannatan niitä,olen itse käynyt viikoittain aikoinaan mtt:ssä puhumassa,ja se auttoi,mutta minulla on niin pahat psyykkiset sairaudet että ne vaatii jo lääkityksen.Ja muista että ei ole mikään häpeä mennä mielenterveystoimistoon!!!Sieltä saa(t)apua.Keskustele psykologin kanssa kuinka etenette asiassa,ja miten toimia kohtauksien kans,ilman lääkitystä.Suosittelen.
oli minullakin samat oireet ja kyllä se paniikki häiriöksi luokitaltiin, itse luulun kauan että oli sydän vika ja että lääkärit vaan ei ole sitä huomannut. minulla oli hyvin epäturvallinen olo silloin, ja kauheinta oli juuri olla yksin. Tulet hyväksi anna aikaa itsellesi ja hae apua.
Olen ymmärtänyt, että paniikkihäiriötä voi olla hyvin montaa sorttia. Minulla pääosin vaivat ilmaantuivat yksinäisyydessä ja helpottivat ihmisten lähellä, vuorovaikutustilanteissa.Mielenkiintoista miten samankaltaisia fyysiset oireet voivat olla, esim tuo sormien puutuminen, rytmihäiriöt ym. Tuntuu, että nimenomaan vasen puoli kehoamme on herkempi reagoimaan; puutumiskokemus voi olla koko jalassakin vasemmalla puolella.
Minun vaivojeni helpotus tuli paljolti fysioterapiassa. On tärkeää että terapeutilla on elämänkokemusta ja että hoito sisältää keskusteluakin eikä pelkästään fyysistä hoitoa. Toisaalta hoidettavan tulisi malttaa mielensä odottaessaan tuloksia.
yleistynyt ahdistuneisuushäiriökin, oireet viitaisivat siihenkin, siitä aiheutuvat pa-
niikki tuntemukset ei tarvitse esim. kassajonoa
mutta sekään ei ole haitaksi jos kohtaus on
tullakseen.
Kyllä tosiaankin, minullakin kaikenlaiset vaivat ilmaantuvat lähes aina yksin ollessani. Ihmisten lähellä, esimerkiksi vaikka vain lähikaupassa tai jutellessa muitten ihmisten kanssa en ole koskaan saanut kohtausta. Tämä onkin itselläni paras lääke kohtauksiin.
Sydämen hakkaaminen ja puutumisoireet viittaavat mielestäni vahvasti juuri paniikkihäiriöön. Itselläni puutumista on enimmäkseen kasvoissa ja muuallakin pään alueella.
Kohtauksen aiheuttavat syyt voivat olla moninaisia, itselläni yksin muista ihmisistä eristyksissä oleminen laukaiseen kuolemanpelon: sen, että kukaan ei ole auttamassa, jos saan sydänkohtauksen, aivoverenvuodon tai muuta kamalaa. Alan myös helpommin tarkkailla itseäni, kun huomio ei ole kiinnittynyt muihin läsnä oleviin ihmisiin.