Mulla olisi tällainen tarina kerrotavana,, johon toivon saavani järkeviä kommentteja. Olemme olleet mieheni kanssa noin vuoden yhdessä, mutta nyt suhteeseen tuli stoppi, koska hän kertoi, kuinka tunteet alkavat viilentyä...ei enää haluta niin paljoa alkuhuuman jälkeen. Tähän totesin, että se on luonnollista, ja välillä on hetkiä jolloin haluaa olla vaan, ja voi olla "viileä"olo. Mutta arki on sujunut hyvin ja muutenkin voi tulla kyllästymisiä suhteen aikana. Vika ei ole kuulemma minussa, hänellä on vaan omien sanojensa mukaan halu miettiä asioita, joku ikäkriisi...
Otimme nyt suhteeseemme tauon, jonka aikana mietimme asioita, eli käytönnössä tämä tapahtuu ettemme ota yhteyttä toisiimme muutamaan viikkoon. Kumpikin miettii tahollaan ja katsoo tuleeko toista ikävä. Nyt hänestä tuntuu, että hänellä ei ole suuria tunteita ja olen kaveri, mutta hän haluaa silti yrittää. Voiko tunteet muuttua tämän eron aikana? Hän kertoo ajattelevansa minua joka pvä. Sovimme, että emme tapaile ym. muita henkilöitä tämän aikana, koska se voi sekottaa soppaa ennestään! Mies kertoi,kuinka ei halua mitään läheistä kontaktia muihin naisiin, vaikka hänellä siihen mahdollisuus olisikin.
Siis onnellisia tarinoita olen kuullut tosielämästä ja siitä, että joskus on hyvä miettiä ja silloin palataan yhteen entistäkin vahvempina. Koetan kunnioittaa päätöstämme, eli emme ota toisiimme yhteyttä ennenkuin tiettynä pvänä, jonka olemme sopineet. Sen tiedän, että hänellä on oikeasti "pallo hukassa", varmaan joku kriisi. Tekisi mieli lähettää kortti, mutta ei taida olla viisasta.
Tämän kaiken "kruunaa"vielä se, että olen hänelle raskaana, ja hän halusi perheen,kuten minäkin. Mutta nyt painostaa aborttiin. Hän sanoi, että "päätös on helpompi tehdä kun tekisin abortin ja hänellä olisi suurempi halu jatkaa kanssani näin"! Kysyin, että "senkö takia hän haluaa, että teen abortin, jotta voi mennä vaan ja ero on selvä", hän sanoi "ei, vaan halu yrittää yhdessä on suurempi kun en olisi raskaana, teimme hätiköityjä ratkaisuja"! Hän haluaa, että teen päätöksen totta kai pikaisesti ja ilmoitan siitä hänelle, koska hänelläkin on paljon asioita mietittävänä...Voiko mies haluta jatkaa suhdetta jos teen abortin? (vaikka lasta ei pidä pitää vain tämän takia). Onko teidän mielestä oikein kieltää häneltä, että ei pidä treffi-ilmoitusta?
Tällainen juttu ja kommentteja kiitos!
Otimme nyt suhteeseemme tauon, jonka aikana mietimme asioita, eli käytönnössä tämä tapahtuu ettemme ota yhteyttä toisiimme muutamaan viikkoon. Kumpikin miettii tahollaan ja katsoo tuleeko toista ikävä. Nyt hänestä tuntuu, että hänellä ei ole suuria tunteita ja olen kaveri, mutta hän haluaa silti yrittää. Voiko tunteet muuttua tämän eron aikana? Hän kertoo ajattelevansa minua joka pvä. Sovimme, että emme tapaile ym. muita henkilöitä tämän aikana, koska se voi sekottaa soppaa ennestään! Mies kertoi,kuinka ei halua mitään läheistä kontaktia muihin naisiin, vaikka hänellä siihen mahdollisuus olisikin.
Siis onnellisia tarinoita olen kuullut tosielämästä ja siitä, että joskus on hyvä miettiä ja silloin palataan yhteen entistäkin vahvempina. Koetan kunnioittaa päätöstämme, eli emme ota toisiimme yhteyttä ennenkuin tiettynä pvänä, jonka olemme sopineet. Sen tiedän, että hänellä on oikeasti "pallo hukassa", varmaan joku kriisi. Tekisi mieli lähettää kortti, mutta ei taida olla viisasta.
Tämän kaiken "kruunaa"vielä se, että olen hänelle raskaana, ja hän halusi perheen,kuten minäkin. Mutta nyt painostaa aborttiin. Hän sanoi, että "päätös on helpompi tehdä kun tekisin abortin ja hänellä olisi suurempi halu jatkaa kanssani näin"! Kysyin, että "senkö takia hän haluaa, että teen abortin, jotta voi mennä vaan ja ero on selvä", hän sanoi "ei, vaan halu yrittää yhdessä on suurempi kun en olisi raskaana, teimme hätiköityjä ratkaisuja"! Hän haluaa, että teen päätöksen totta kai pikaisesti ja ilmoitan siitä hänelle, koska hänelläkin on paljon asioita mietittävänä...Voiko mies haluta jatkaa suhdetta jos teen abortin? (vaikka lasta ei pidä pitää vain tämän takia). Onko teidän mielestä oikein kieltää häneltä, että ei pidä treffi-ilmoitusta?
Tällainen juttu ja kommentteja kiitos!
Vastaukset 5
Vanhimmat
kuulostaa ihan ok:lta, mutta tuo viimeinen kappale ei. Minusta sinun on tärkeää miettiä itse haluatko lapsen vai et. Äläkä anna miehen painostaa mihinkään. Minusta se että hän yrittää painostaa sinua abortiin kertoo siitä ettei hän sinua kunnioita. Tee itse päätös haluatko pitää lapsen vai et, riippumatta siitä mitä mies ajattelee.
Tottakai yhteenpalaamisia tapahtuu ja uskon siihen että jos rakkaus on todellista niin se kestää pienet kriisit ja erot. Mutta mies joka painostaa aborttiin ei taida sinua rakastaa.
Olen sitä mieltä:1) abortista : jos haluat ja jaksat yksin kasvattaa lapsen ja jos on ensimmäinen raskaus niin - älä tee sitä/ en osaa sanoa muuttaako miehesi mieltä/
2) älkää pitäkää liian pitkä taukoa
3) kyllä ne tunteet viilentyvät kun toinen on raskaana
4) jos olette ajautuneet umpikujaan kyllä on aihetta miettiäkin
ja mennä perheneuvolaan.
Se oli vaan yksi mielipide.
Teidän on päätettävä! Voimia!
Kiitoksia ihanista neuvoista, ja laittakaa lisää.
Sovimme mieheni kanssa 3 viikon tauosta, ei kai se ole liian pitkä? Koetan vain kestää, vaikka itkua ja hammasten kiristelyä tämä onkin:/ Kuinka saisin hänet tajuamaan, että parisuhde ei ole aina ruusuilla tanssimista, kun ei meillä niitä riitojakaan ole ollut. Laitoin hänelle pariin viime viikkoon monta viestiä parisuhteesta, ja hän on kuulema ne säilyttänyt ja lukee niitä. Kai hän sitten oikeasti yrittää ja haluaa ajatella asiaa?!
Hän sanoi, että "ilmoita mihin päätökseen olet tullut vaikka kesken tämän harkinta-ajan".
Jos nyt ensi viikolla ilmoitan tehneeni abortin niin ottaisiko hän minut avosylin vastaan vai jättäisikö heti?! Hän sanoi, että "abortti selkeyttäisi ajatuksiansa, ja osaisi tehdä nopeammin päätöksen". Kamalasti mietittävää, aivan liian paljon!!!!
Mies ei halua luultavasti jatkaa ja se päätös on todella helppo tehdä sen jälkeen kun et enää ole raskaana. Toisaalta on helppo sanoa, että tee abortti, mitä sitä lapsella on ilman isää. Sinä kuitenkin tiedät, haluatko lapsen näkevän päivänvalon ja haluatko viettää loppuelämäsi lapsen kanssa. Unohda nyt kokonaan tuo mies, sinun sisälläsi kasvaa uusi elämä. Sinun suhteesi lapseen on tärkein, ei se, onko sen isä kuvioissa vai ei. Suomessa pärjää ilman isääkin ja erota voitte joka tapauksessa, synnytät tai et. Älä käytä raskautta keinona saada mies, vaan anna hänen mennä. Kun hän lähtee, niin synnytät tai et, hänen jälkeensä sinun elämääsi takuulla vielä tulee joku toinen, vaikket sitä nyt usko ja voit tuntea vielä vahvemmin. Älä anna miehen pompottaa itseäsi noin, ajattele, jos jatkatte, missä vaiheessa hän jälleen lähtee tuulettumaan. Tuskin tuo tuosta enää paranee, ihan totta. Jos joku häviää suhteesta, ei se takaisin tule ja toisaalta, te ilmeisesti haette eri asioita suhteelta. Hän intohimoa ja vuoristoradan nousua ja sinä seisot jalat tukevasti reaalissa. Hän luultavasti tulee vielä moneen kertaan lähtemään aina jonkun luota, sinä voit ihan tosi keskittyä nyt itseesi ja omaan tilanteeseesi, rauhallisesti, tulevaisuuteen luottaen. Sinulla on varmasti nurkan takana vielä parempaa tulossa ja luotettavampaa. Eihän tämä sinua nyt lohduta, ei mikään muu kuin tuo ihminen, johon olet kiintynyt, mutta toisaalta, saatat huomaamattasi estää itseltäsi ihan oikean onnen, jos keskityt tuohon "mieheesi". Joku tosi sopiva voi mennä ohitsesi niin ettet huomaa.
Toivon sinulle hyvää jatkoa, tee itse omat päätöksesi. Älä tee niitä meidän muiden mukaan, me emme tiedä sinun elämästäsi mitään, luemme vain tekstiä. Meidän on helppo sanoa juu ja jaa. Voimia!
Tällä miehellä ei ole koskaan elämänaikana ollut näin vakavaa suhdetta ja se on kuulema laittanut miettimään. Totta kai sitä aina haluaa uskoa parempaan, mutta kirjoituksenne selkeytti paljon ajatuksiani. Kai miehet ajattelevat asioita eri tavalla, kuten minä tuon abortti asian ja jättämisen?!