Mitens rahastoja oikein valvotaan, moraalia niillä ei varmaankaan ole. Olen tässä viime aikoina pohtinut, että tavallista tallaajaa huijataan ihan varmasti pitkällä tähtäimellä.
Hypoteettinen tilanne.
Sijoitusyhtiöllä X on kiinteistöomaisuutta, joka on tuottanut arvonnousua reilusti. X ei kuitenkaan usko, että arvonnousu jatkuu ja haluaa päästä eroon omaisuudestaan. Ratkaisu: Myydään omaisuutta kiinteistörahastoille, joita ei itseasiassa kiinnosta kohteiden arvo vaan rahastoyhtiön tuotto. Voittoa tulee rahasto-osuuksien ostamisesta ja myymisestä. Jos arvo nousee, hyvä, jos ei, "so what", asiakas maksaa viulut.
Toinen esimerkki: Pidetään "roska rahastoa", jota myydää tolloille vahvasti markkinoimalla, mutta sinne dumpataankin kaikkien hyvien rahastojen huonot osakkeet. Jos arvo laskee, ketä kiinnostaa. Tollot ostaa ja myy koko ajan ja rahastoyhtiö vaan lihoaa. Jos alkaa olemaan joukkopaon elkeitä, vaihdetaan rahaston nimeä tai sulautetaan se johonkin toiseen rahastoon.
Kolmas: Rahastojen rahastot. Mikä estää kyseisiä rahastoja vain mulkkaamasta eestaas samoja rahasto-omistuksia jolloin joitakin kuluja on aina tiedossa.
Neljäs: Näitä kai vois keksiä paljon lisää.
Pitäisköhän perustaa pari rahastoa... Onkos vapaaehtoisia sijoittajia?
Hypoteettinen tilanne.
Sijoitusyhtiöllä X on kiinteistöomaisuutta, joka on tuottanut arvonnousua reilusti. X ei kuitenkaan usko, että arvonnousu jatkuu ja haluaa päästä eroon omaisuudestaan. Ratkaisu: Myydään omaisuutta kiinteistörahastoille, joita ei itseasiassa kiinnosta kohteiden arvo vaan rahastoyhtiön tuotto. Voittoa tulee rahasto-osuuksien ostamisesta ja myymisestä. Jos arvo nousee, hyvä, jos ei, "so what", asiakas maksaa viulut.
Toinen esimerkki: Pidetään "roska rahastoa", jota myydää tolloille vahvasti markkinoimalla, mutta sinne dumpataankin kaikkien hyvien rahastojen huonot osakkeet. Jos arvo laskee, ketä kiinnostaa. Tollot ostaa ja myy koko ajan ja rahastoyhtiö vaan lihoaa. Jos alkaa olemaan joukkopaon elkeitä, vaihdetaan rahaston nimeä tai sulautetaan se johonkin toiseen rahastoon.
Kolmas: Rahastojen rahastot. Mikä estää kyseisiä rahastoja vain mulkkaamasta eestaas samoja rahasto-omistuksia jolloin joitakin kuluja on aina tiedossa.
Neljäs: Näitä kai vois keksiä paljon lisää.
Pitäisköhän perustaa pari rahastoa... Onkos vapaaehtoisia sijoittajia?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kiinteistörahastojen osalta tuo hypoteesi ei voi toteutua. Kiinteistörahastot eivät omista kiinteistöjä suoraan. Kiinteistörahastot sijoittavat varansa PÖRSSINOTEERATTUJEN KIINTEISTÖYHTIÖIDEN OSAKKEISIIN. Kiinteistörahastot ovat siis aivan samanlaisia, kuin muutkin osakerahastot. Puliveivaaminen on mahdotonta näinollen.
Toinen esimerkkisi. Rahastoja on Suomessa n. 1000 ja lisäksi on mahdollista merkitä kymmeniätuhansia ulkolaisia.
Rahastojen välillä on kova kilpailu sijoitusasiakkaista. Jos rahasto ei tuota, se menettää nopeasti asiakkaansa, koska sijoittajat vaihtavat rahastoa.
Esimerkiksi OP-Rahastoyhtiö on muuttanut 1.9. alkaen rahastonsa "kestävä kehitys" nimen OP-Ilmastoksi. Tämä siitä syystä, että kestävä kehitys rahasto menetti asiakkaansa. Vuoden vaihtuessa tuossa rahastossa oli 56,1 miljoonaa euroa ja nyt kuun taitteessa 28,3 miljoonaa. OP toivoo parempaa menestystä tälle Ilmasto-rahastolle.
Sitten kyse rahastojen rahastoista. Kaikilla osakerahastoilla on kaupankäynnistä aiheutuneita kuluja. Ne luonnollisesti vähentävät rahaston tuottoa.
Tässä kuitenkin pätee sama kuin edellä, eli rahastojen välinen kilpailu asiakkaista. Jos ei menestystä tule, sijoittaja vaihtaa rahastoa. Itse vaihdan rahastoja useita kymmeniä kertoja vuodessa ja se on erittäin järkevää, koska tuotoissa on suuria eroja, onneksi kaikki eivät ole samanlaisia.