Humanisteja (ja mielestäni myös realisteja) syytetään usein rikollisten paapomisesta. Kansanedustaja Tony Halme on tuonut tällaisen keskustelun taas pramille. Rikollisuus on kuitenkin perimmiltään melko mutkikas sosiaalinen ongelma ja erilaisten tekijöiden summa, johon on vaikea löytää yhtä yleispätevää poppakonstia. Ankaria rangaistuksia vaativien tulisi silmäillä sitä, mitä näistä on seurannut. Yleensä seurauksena on ollut rikollisuuden koveneminen ja lisääntyminen.
Taparikollisten joukko on pääosin sellaista, jolla on takanaan selvä ennuste rikollisesta urasta. Tällaisia tekijöitä ovat koulussa alle 10-vuotiaana alkanut häiriökäyttäytyminen, perheen sosiaaliset ongelmat, yksinhuoltajuus tai huostaanotto, aikaisn aloitettu tupakointi ja päihteiden käyttö, huono koulumenestys. Sitten viimeistään murrosiässä erilaisia laitossijoituksia (koulukoti ym.), päivittäistä päihteiden käyttöä, mielenterveyden prakaamista. Tämä on ehdottomasti ongelmallisin ryhmä, jonka menoon pitäisi puuttua jo alle 10-vuotiaana. Siinä vaiheessa ongelmana ovat samantapaisen historian omaavat vanhemmat ja/tai päihteiden ongelmakäyttöön hurahtaneet vanhemmat. Vankila on tälle ryhmälle yksi etappi laitoskierteessä. Näiden koko elämänkaari on valtaväestön silmissä surkeaa katseltavaa. Ei sitä kukaan kadehdi. Koko elämän tarkoitus alkaa olla pään sekoittaminen, että kestäisi taas huomiseen. Kun ei ole rahaa, syllistytään rikoksiin. Kun viina sekoittaa pään, syyllistytään väkivaltaan. Väittäisin, että paapomista tässä on se, että näiden annetaan puuttumatta kasvaa tähän pisteeseen. Lastensuojelun keinot ovat tämän ryhmän rikollisuudessa paljon tärkeämpi tekijä kuin vankilarangaistukset.
Toinen rikollisten ryhmä ovat nuoret, erityisesti nuoret miehet. Murrosiässä ja sen jälkeen meno on villiä. Siihen kuuluu suurelle osalle päihteiden käyttöä ja osalle myös rikoksiin syyllistymistä. Tämä ryhmä ei kuitenkaan ole pohjimmiltaan kaikkein ongelmallisin. Ehdolliset vankeusrangaistukset näyttävät tehoavan varsin hyvin tähän joukkoon. Perimmiltään kyse lienee kuitenkin ikääntymisestä ja viisastumisesta. Villin nuoruuden jälkeen alkaa perheen perustaminen ja siinä menossa nämä hurjimukset alkavat pikku hiljaa rauhoittua. Näiden kannalta vankilaan joutuminen olisi katastrofi. Se leimaisi heidät rikollisiksi, opettaisi rikollisille tavoille. Näin taparikollisten joukko kasvaisi. Yhteiskunnan kannalta voi olla viisasta sietää näiden rikollisuutta johonkin rajaan saakka, jotta vältyttäisiin taparikollisten joukon kasvulta. Vankila on nimittäin rikollisen uran korkeakoulu.
Rankaisujärjestelmän yksi ongelma on siinä, että se tulee aina liian myöhään. Teko on jo tehty eikä sitä saa tekemättömäksi. Rankaisujärjestelmän paras puoli on sen pelotevaikutuksessa. Monetkaan eivät halua joutua vankilaan, koska vapaana olemista arvostetaan länsimaisissa yhteiskunnissa paljon. Tämän takia rikostorjunnan painopistettä tulisi siirtää rikosten ennalta ehkäisyyn. Kortsupolitiikka on tässäkin tehokkainta. Kovien rangaistusten maissa rikolliset pyrkivät viimeiseen asti välttämään vankilaan joutumista. Silloin käytetään kovia keinoja. Jos elinkautisen voi välttää tappamalla jonkun, rikollinen myös tappaa sen jonkun. Tämä on yksi syy, miksi aseellinen väkivalta on kovin yleistä USAssa ja Venäjällä.
Rikollisuus on pysynyt aisoissa viisaan kriminaalipolitiikan ansiosta kaikissa Pohjoismaissa. Viimeaikojen rikosluvut osoittavat tasaantumista, jopa hienoista laskua. Paapominen näyttää tuloksista päätellen pitkälti onnistuneen. Rikollisuutta pitää toki edelleen torjua ja vähentää. Ei siitä koskaan kokonaan päästä. Jos sellainen tilanne uhkaisi, määriteltäisiin uusia rikollisia tekoja. Lähitulevaisuuden pahin uhka on alkoholikulutuksen voimakas kasvu. Rikollisuuden ja alkoholiolojen liitto kestää ikuisesti.
Taparikollisten joukko on pääosin sellaista, jolla on takanaan selvä ennuste rikollisesta urasta. Tällaisia tekijöitä ovat koulussa alle 10-vuotiaana alkanut häiriökäyttäytyminen, perheen sosiaaliset ongelmat, yksinhuoltajuus tai huostaanotto, aikaisn aloitettu tupakointi ja päihteiden käyttö, huono koulumenestys. Sitten viimeistään murrosiässä erilaisia laitossijoituksia (koulukoti ym.), päivittäistä päihteiden käyttöä, mielenterveyden prakaamista. Tämä on ehdottomasti ongelmallisin ryhmä, jonka menoon pitäisi puuttua jo alle 10-vuotiaana. Siinä vaiheessa ongelmana ovat samantapaisen historian omaavat vanhemmat ja/tai päihteiden ongelmakäyttöön hurahtaneet vanhemmat. Vankila on tälle ryhmälle yksi etappi laitoskierteessä. Näiden koko elämänkaari on valtaväestön silmissä surkeaa katseltavaa. Ei sitä kukaan kadehdi. Koko elämän tarkoitus alkaa olla pään sekoittaminen, että kestäisi taas huomiseen. Kun ei ole rahaa, syllistytään rikoksiin. Kun viina sekoittaa pään, syyllistytään väkivaltaan. Väittäisin, että paapomista tässä on se, että näiden annetaan puuttumatta kasvaa tähän pisteeseen. Lastensuojelun keinot ovat tämän ryhmän rikollisuudessa paljon tärkeämpi tekijä kuin vankilarangaistukset.
Toinen rikollisten ryhmä ovat nuoret, erityisesti nuoret miehet. Murrosiässä ja sen jälkeen meno on villiä. Siihen kuuluu suurelle osalle päihteiden käyttöä ja osalle myös rikoksiin syyllistymistä. Tämä ryhmä ei kuitenkaan ole pohjimmiltaan kaikkein ongelmallisin. Ehdolliset vankeusrangaistukset näyttävät tehoavan varsin hyvin tähän joukkoon. Perimmiltään kyse lienee kuitenkin ikääntymisestä ja viisastumisesta. Villin nuoruuden jälkeen alkaa perheen perustaminen ja siinä menossa nämä hurjimukset alkavat pikku hiljaa rauhoittua. Näiden kannalta vankilaan joutuminen olisi katastrofi. Se leimaisi heidät rikollisiksi, opettaisi rikollisille tavoille. Näin taparikollisten joukko kasvaisi. Yhteiskunnan kannalta voi olla viisasta sietää näiden rikollisuutta johonkin rajaan saakka, jotta vältyttäisiin taparikollisten joukon kasvulta. Vankila on nimittäin rikollisen uran korkeakoulu.
Rankaisujärjestelmän yksi ongelma on siinä, että se tulee aina liian myöhään. Teko on jo tehty eikä sitä saa tekemättömäksi. Rankaisujärjestelmän paras puoli on sen pelotevaikutuksessa. Monetkaan eivät halua joutua vankilaan, koska vapaana olemista arvostetaan länsimaisissa yhteiskunnissa paljon. Tämän takia rikostorjunnan painopistettä tulisi siirtää rikosten ennalta ehkäisyyn. Kortsupolitiikka on tässäkin tehokkainta. Kovien rangaistusten maissa rikolliset pyrkivät viimeiseen asti välttämään vankilaan joutumista. Silloin käytetään kovia keinoja. Jos elinkautisen voi välttää tappamalla jonkun, rikollinen myös tappaa sen jonkun. Tämä on yksi syy, miksi aseellinen väkivalta on kovin yleistä USAssa ja Venäjällä.
Rikollisuus on pysynyt aisoissa viisaan kriminaalipolitiikan ansiosta kaikissa Pohjoismaissa. Viimeaikojen rikosluvut osoittavat tasaantumista, jopa hienoista laskua. Paapominen näyttää tuloksista päätellen pitkälti onnistuneen. Rikollisuutta pitää toki edelleen torjua ja vähentää. Ei siitä koskaan kokonaan päästä. Jos sellainen tilanne uhkaisi, määriteltäisiin uusia rikollisia tekoja. Lähitulevaisuuden pahin uhka on alkoholikulutuksen voimakas kasvu. Rikollisuuden ja alkoholiolojen liitto kestää ikuisesti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nykyiset vankilat ovat lepokoteja. Eiköhän kunnon rangaistus olisi työntekoa, raskasta sellaista. Sellaista mitä oli 30-luvulla tai 50-luvulla. Ei siihen kukaan silloinkaan kuollut, kyllä sen kestää nykyisetkin vangit.
Jos ei työ maita, ei ruokaa. Sitähän se on normaali ihmisen elämä siviilissä. Työtä on tehtävä jotta ruokaa saisi. Ei voi olla liian ankara rangaistus jos rikollinen joutuu tekemään työtä ruokansa eteen.
Säännöllinen työaika ja säännöllinen elämä saa ihmiset yhteiskunta kelpoisiksi ja vapauduttuaan ovat valmiit siirtymään työelämään. Elämä ei vankilassa saa olla myöskään hienoa, askeettinen elämä on riittävän hyvää. Radiota ja televisiota tietty määrä viikossa, kuntoiluun liittyvia harrastuksia vapaasti, kirjoja voi vapaa-aikana lukea vapaasti.
Alaikäisille vastaava ympäristö jossa käydään koulua, myös illat ovat valvottuja. Tietty määrä työtä iltaisin, niinhän normaalitkin lapset joutuvat tekevään kotonaan koulupäivän lisäksi, siivousta, tiskausta ja muuta vastaavaa. Kyllä häirikköhenkilöistä suurin osa muuttuu yhteiskunta kelpoisiksi. Jos siviilissä selviää helpommalla, ei tee mieli niin herkästi rikoksen poluille.
Jos vankila tai koulukoti on lepokoti, moni tekee jotain päästäkseen sinne vaikka talveksi. Hyvää ruokaa, saa harrastaa niin paljon kuin haluaa, on televisiot, radiot, soittimet. Kavereiden kanssa saa hengailla vaikka koko ajan.
Huumeet ovat suurin yksittäinen rikollisuuden aiheuttaja. Siispä huumeet laillisiksi huumeyhteisöissä. Kun huumeiden hankkimiseen ei tarvita rahaa, ei tarvitse myöskään tehdä rikoksia rahan saamiseksi. Kukaan ei pakota käyttämään huumeita, koska kukaan ei siitä saa rahaa. Huumeiden käyttö vähenee ratkaisevasti.
Alkoholi on myös ongelma, se poistuu aktivoimalla jouten olevat ihmiset. Siis kaikille ongelmatapauksille työtä, vaikka ojan kaivamista työttömyyskorvausta vastaan. Jos ei kelpaa, niin se on rikos ja siitä sitten vankilaan töihin.
Kun ei ole joutenolijoita, ei ole liikaa alkoholin käyttäjiäkään, eikä ole ongelmia, eikä ole paljon rikollisiakaan.