Evinrude 20hp
521 cm3
1987
olen lisäämässä tehoja ko. koneeseen
imukannen jyrsintä isompi kaasari näillä pääsen kaiketi jollekin 30 hp:n tienoille.
Tästä ylöspäin alkaakin oikea virittäminen.
Onko kellään kokemusta konsteja oikeasta perämoottorin virittämisestä, ettei tehot ole laskenut kuten perinteissä mopon teinivirityksissä.
onko Ykä kuulolla ?
521 cm3
1987
olen lisäämässä tehoja ko. koneeseen
imukannen jyrsintä isompi kaasari näillä pääsen kaiketi jollekin 30 hp:n tienoille.
Tästä ylöspäin alkaakin oikea virittäminen.
Onko kellään kokemusta konsteja oikeasta perämoottorin virittämisestä, ettei tehot ole laskenut kuten perinteissä mopon teinivirityksissä.
onko Ykä kuulolla ?
Vastaukset 45
Vanhimmat
Sulla on samanlainen kone, kuin mulla aikoinaan.
Onko sulla tankissa se öljyautomaatti?
Mulla loppui kesän mittaan siitä öljy, ja se sammutti moottorin. Aikani ihmettelin, että mikä tuli, kunnes tajusin, ja lisäsin öljyä, niin Evarihan lähti jatkamaan matkaa.
Minä avarsin sen imukannen ja ulvotin niin paljon kuin siitä lähti, tietenkin ylikierroksilla. Äänestä päätellen lähelle seitsemää tuhatta, sillä siinä oli kierroksia, että muutkin ihmettelivät, mutta kulkikin se.
kahdeksan kilometrin yhtämittaisen kaasupohjassa ajon jälkeen vaikutti hieman siltä, että laakerien ääni kuuluu semmosena "himisevänä", joka jonkin ajan kuluttua tyhjäkäynnillä hävisi.
Tuli mieleen, että jos virität, niin anna ainakin puoliprosenttia lisää öljyä, koska automaattitankki siinä vuosimallissa antaa YHDEN prosentin.
Kerrohan, miten homma etenee.
ei tuossa ole tuorevoitelua vaan kannesssa äyttää prosentin seosta.
Täytännössä olen seokseen lurattanu vähä tuhdimmin ettei mene liian raakaa.
Pitää inffoilla miten tuo prokkis edistyy.
Kirjoittelen tuolla nimimerkillä nykyisin kun joku on rekisteröinyt pelkän Ykän ;-)
Ei ole minusta apua tuosta eteenpäin virittämiseen. Taisi olla Benkku joka ainakin haaveili jonkun toisen kanssa tuplakaasarien asennuksesta. Onkohan mitään sillä rintamalla tapahtunut?
Muuten sanoisin että tuosta koneen eri variootteihin muokkaamisesta eteenpäin kun mennään kannattaa apua yritellä mieluummin Rusetti.com keskusteluryhmästä. Hyvällä tuurilla voi löytyä todellista tietoa.
"Ei kun kantta matalemmaksi ja kannen tilavuus tasoihin kummankin sylinterin kohdalta. Niin kauan nostellaan puristuksia kunnes kone hajoaa. Seuraavassa versiossa raja on tiedossa ja voidaankin keskittyä aukkoihin, pakokanavaan, mahdollisesti Boysenin läppiin, vai pitäisikö ensin käydä läpi hengityksen parannusta ja vasta sitten nostellaan puristusta jnd......"
Virittäminen on harrastuksena mielenkiintoista, mutta se vaatii rahaa, aikaa ja perusteellista sekä pitkäjänteistä luonnetta tuottaakseen kunnollista tulosta.
Ykä2
selailin noita vanhoja keskusteluja niin niin olit moneen paikkaan kommentoinut niin laitoin tuohon kyselyyn heiton perään Ykästä.
Aikain alussa kerran sorvissa (yksi pyttyinen) laskin kaverin pyynnöstä moottoripyörän kantta niin paljonko pystyy, tietysti se leikkasi kiinni vähän ajan päästä.
Pitää tässä tulevan talven aikana pohdiskella miten tuon viritys homman kanssa etenisi.
Kun kannantta kysellä kokemuksia jos noita aikkoja alkaa jyrsimään, sillä saa muuten nopeasti aikaan hyvän verkonpainon.
Tuntuisi olevan potenttiaalia tuossa lohkossa.
Onko sulla tiedossa missä pääsee mittauttauttamaan koneen tehoja ?
tuohon olisin vielä pyytänyt vähän selvyyttä noista potkureista.
Mitkä eri potkurit käyvät tuohon mallin ?
mitä eroja noilla on ?
miten ne käyttäytyvät ja mille käytölle tarkoitettu eri mallit ?
Paljon on puhetta tuumista ja nousuista, olen vähän ulalla näiden eroista.
Käsitysö on tällä tasolla että suuremmalla nousulla (jos tehot riittää) mennään kovenpaa ja pienemmällä tuupataan suurenpaa kuormaa.
-87 OMC:n akselille käy kaikki sen aikaiset ja tuoreemmat 521cc:n huiskat malliväliltä 20 - 30hv.
Sulta taitaa puuttua perustietoa aikas lailla.
Ohessa jotain.
Nousu = potkurin teoreettinen etenemä vedessä yhden kierroksen aikana. Jostain syystä tämä ilmoitellaan melkeimpä järjestään tuumisa. 1" 25,4mm. Käytännössä on havaittu, että eri tehtaiden lmoittamat nousut saattavat poiketa jossain määrin toisistaan.
Halkaisija= potkurin halkaisijan läpimitta. Usein tuumissa.
Lapojen lukumäärä. Raskaissa olosuhteissa käytetään usein useampilapaisia potkureita kuin kevyissä olosuhteissa.
Lapasuhde= lapajen peittämän pinta-alan suhde vastaavan umpikiekon pinta-alaan. Eli mitä lähempänä 100% sitä lähempänä levyä näyttä potkuri takaa päin tarkastellessa. Periaatteessa 100 % voitaisiin ylittääkkin, se ei vain ole järkevää.
Kuppi= potkurin jättöreunan muokkaaminen siten että lyhellä matkalla on nousu selvästi muun lavan nousua jyrkempi. Tavoitteena rajoittaa huippukierroksia ja parantaa potkurin pitoa. Periaatteessa huonontaa potkurin hyötysuhdetta.
Rake = potkurin lapojen kallistus siten, että lapaa on kallistettu akselilla menosuunnasta poispäin. Tavoitteena potkurin veneen perää painava voima, jolloin sadaan lisää pitoa ja toisaalta lisättyä trimmin vaikutusta keulaa nostavasti. Tämäkin ominaisuus vie tehoa, mutta koska se samalla antaa muita hyötyjä, on se joskus käyttökelpoinen.
Teräspotkuri= yleensä valmistettu haponkestävästä lejeeringistä. Etuna mahdollisuus valmistaa muita materiaaleja ohuempia potkurinlapoja. Hyötysuhde ja pito isoilla tehoilla parempi. Pienillä nopeuksilla, siis alle 40kn, ei mainittavaa etua. Haittapuolena paino, joka rasittaa vaihteistoa kytkentätilanteessa, kestävyys potkurin ja maaperän kohdatessa jolloin perän sisuskalut voi luovutta ennen kuin potkuri antaa riittävästi peräksi. Lisäksi hintavia.
Ilmareiät potkurin alipainepuolella lavan juuressa.= englannin kielistä nimikettä en tähän hätään muista. Näiden ideana on helpottaa veneen saamista liukuun, kun potkurin nousu on niin korkea ettei koneen vääntö tahdo riittää riittävän työntövoiman aikaansaamiseksi. Tällöin tuodaan pakokaasua hallittu määrä potkurille jolloin se kiertää helpommin ja koneen kierrosluku saadaan nousemaan riittävästi tehon saamiseksi. Ilmareijillä ei siis paranneta huippunopeutta vaan kiihtyvyyttä.
Kilpakoneissa käytettävistä puolittain ilmassa pyörivistä potkureista (cleaveri?) joiden jättöreuna on hyvin paksu, en tiedä mitään.
Potkurin keskiö= se osa potkuria jossa boorit, urat jotka vastaavat potkurin akselin vastaaviin. Useimmiten kiinteästi potkurissa, mutta vaihdettaviakin on, esim Mercury-Marine mallistossa, ei kuitenkaan pieniin koneisiin. Lisäksi potkurin ja voimaa välittävän akseliin tarttuvan holkin välissä on elastinen kytkentä, joka on kumia. Kumi on vulganoitu potkuriin ja sen tehtävänä on antaa hieman periksi vaihteen kytkennän hetkellä ja toisaalta pohjakosketuksen aikana. Se siis suojaa muuta konetta. Tällä kumikytkennällä on taipumusta mennä joskus omia aikojaankin rikki. Kilpapotkureissa pehmeää kytkentää ei voida käyttää. Syynä ilmahypyt ja sen vuoksi liin suuret hetkelliset kuormat.
OMC 521cc koneeseen löytyy myös tarvikevalmistajien huiskia, Michiganweel, ProPulse...
Joitkin asiaan iittyviä sivustoja:
http://www.a1discountprop.com/
http://www.castlemarine.co.uk/pitch.htm
http://www.rbbi.com/folders/prop/propcalc.htm
http://sites.mercurymarine.com/portal/page?_pageid=126,48417&_dad=portal&_schema=PORTAL
Aivan erityisesti sieltä Mercury Marinen sivuita tämän Fundamentals osan kaikki osiot, alkaa pikku hiljaa käsitteet selvitä..
http://sites.mercurymarine.com/portal/page?_pageid=126,48572,126_49259&_dad=portal&_schema=PORTAL
jep, noi tiedot mulla aika vaatimattomalla tasolla, tässähän sitä karttuu kun kehtaa kysellä.
Aika kattavasti kerrottu noista potkureista.
Siitä ei tullu siltä istumalta valmista, en tiedä, onko Benkku, -jos se hän oli-, rakentanu mitään, mutta ei ottanu yhteyttä. Minä olisin voinu valaa uuden imukannen, johon kaksi kaasutinta olisi istunu.
Mulla ei vain oo sopivaa moottoria, eikä kahta kaasutinta tätä nykyä.
Eli konetehon ylittäessä 20 hv on veneesi sitten rekisteröitävä vai onko kyseessä ihan puhdas lainsäädännön kierto?
enpä edes tiennyt tätä asiaa.
Pitääpi sitten rekistöröidä ei ole ongelma
vaikka tämän voisi aivan sujuvati kierääkin.
koskee mm. veneitä, joissa on nimellisteholtaan yli 20 hv perämoottori. No, sinne maistraattiin on ihan turha yrittää selventää viritetyn moottorin tehoja. Merkitsevät sen, mikä valmistenumeron tai mallimerkinnän perusteella selviää, vaikka olisi kuinka viilattu. Saahan tuon toki rekisteriin laittaa, mutta pakollista se ei (vielä) ole.
ykselin maistraatista ja sanoivat että 20 hp:n moottorit tulee rekisteröidä.
Valmistajan ilmoittaman Yli 20 hp. moottori pitää rekisteröidä. Koneessa voi siis olla vaikka 200 hp. kunhan valmistaja ilmoitta max. 20 hp.
Entäs jos on 30 kone feikattuna 20 malliks, brukar ni int ha såna keijkor? Maistraattiin mars...
Toihan on toi perinteinen omc.n kone josta otetaan max 35hv irti.
Mun mielestä 20hv on vain kuristettu kaasarin ja koneen väliltä,siellä on levy jossa on pienempi reikä kun kaasuttajan kurkku.
Isompaa suutinta kaasari tarvii kans.
Kannattais hakee netistä räjäytys kuvaa kaasarista ja vertailla osia.
Mun mielestä ihan Kaasarin osia/kaasarin vaihtamalla sais 35hv koneen.
tuo olisi hyvä tietää missä voisi mittauttaa perämoottorin tehot.
onko kellään tieto missä tälläinen paikka on ?
Noita auton tehon mittauksiahan on melko taajaan
mutta perämoottorit vähemmällä.
Jos en ihan väärin muista, niin Kippari lehti osti aikoinaan mittalaitteen (taisi olla vanha Valmetin Terhin tehtaan laite)
Perämoottorin tehon mittauksen vaikeus piilee siinä että pakoputki tulee pitää veden alla jotta sen vastapaine vastaisi edes jotenkuten käyttöolosuhteita. Tosiasiallisesti vedenhän pitäisi vielä virratakkin veneen kulkua vastaavasti.
Uskoaksni ainut kappale tässä maassa. Norjassa lienee pohjoismaiden toinen yksilö.
Heleppohan se mittalaite olisi tehhä.
Ei muuta kun lähimpään puuhun köysi kiini, jossa on jousivaaka, semmonen kalapuntarin mallinen ja toinen pää veneeseen perään.
Ja eiku hanaa, tietenni semmosella potkurilla, jotta kierrokset nousee lähelle huippua, niin siinähän ja näyttää taatusti oikein.
Se "kalapuntarin" jousi tietenni täytyy olla vähä jämerämpää tekoa ja viisarin pitää jäädä lakipisteeseen, kun hitaasti vedätetään täydelle kaasulle.
Mitä sanotte, eihän siihen tartte tuhansia euroja maksavia jarrudynamoja?
Niin vähän meinasinkin että sen verran harvinainen aparaatti että ei ihan jokaisella tuollaista ole.
Mielenkiintoista olisi mitata kun jotain rupeaa värkkäämään.
Niin kalapuntarilla saisi työntövoiman selville, pitääpi kaivaa vanhat fysiikankirjat esille ja katso voiko tuosta johtaa kaavan tehon laskentaa.
Muutenhan teho lasketaan momentilla ja kierrosluvulla.
Hyvä idea, mutta huono ajatus. Fysiikan laskuja laskiessa voi myös laskea sen, kuinka lujaa se kalavaaka napsahtaa takaraivoon kun kiinnitys pettää.
Mikä ihmeen pahan ilman lintu sinä olet. Jäänmurtajillekin tehdään paalukoe, eikä sieltä ruumiita haeta testien jälkeen ja on sentään ihan toisenlaiset puntarit käytössä.
Pieni persveivari ei saa varmaan yli 100 kp voimaa aikaiseksi eli kiinnitykseen ei tarvita paksuakaan kettinkiä.
eiköhän se kumminkin pysy kunnolla sidottuna kiinni.
Tietysti keulii varmasti mukavasti jos pääsisi irti.
Sullahan on hyvä huumorintaju.
Mutta eikö fysiikanlaskuissa oo paikkaa semmoselle, että laittaa vaikka veneen perään vanhan pirtinoven poikittain, johon se "kalavaaka" voi kopsahtaa.
Ja voihan aina vetää kaasunauki, menemällä veneenpohjalle kontalleen, ja sieltä kurkotella kaasukahvaan:))
Ostat 35 kaasuttimen, työstät imukannen kaasarin aukolle sopivaksi. Hio terävät kulmat pyöreiksi imukannesta, läppärungoista, huuhtelukanavien alkupäästä. Huuhtelu kanavat sylinterin seinämässä on tehtaan jäljiltä tosi karua jälkeä. Sieltä myös pyöreäksi ja itse kiillotin ne myös. Huuhtelu kanavien kannen kiillotin mutta sisäpinnan jätin 600 hiomapaperilla mataksi. Sytytystä pitäisi saada 5 astetta aikaisemmalle täyskaasulla. Itse pidensin vartta joka pyörii. Eron huomaa. Vakihuiskalla kone pyörii heti ylikierroksia, 11x15 ballisticilla nopeus on 58km/h 4,5m veneellä. gps.
Kannen madalluksella ja aukkojen ajoituksen muutoksella varmasti saa oikein tehtynä lisää mutta loppujen lopuksi kyse on kuitenkin suurpiirteisestä ameriikan moottoritekniikasta. En lähtisi koittamaan. Läppien vaihtoa tuskin huomaat. Polttoainepuolta ajattelin mutta edelleen vie maltilliset 8-10l/h
Siis sun viri 521 omtsika vie keskimäärin 8 - 10 l/h, Sinun ajollasi.
Mulla on Jammun nelikymppinen ja MINUN ajollani sen keskikulutus on noin 6l/h. Täsä on vain se iso mutta. Se sinun viri 20 vie täydellä kaasulla vähintään 15l/h, koska vaki 30hv suunnilleen tuon 15l/h. Minun 40 vie täysillä 18 l/h.
Tämä vain ettei tule immeisille väärinkäsityksiä.
Näissä viri hommissa ei yleensä kauheasti tähdätä taloudellisuuteen. Niissä haetaan tehoa ja vääntöä. Jos koneen nipussa pysyminen edellyttää rikkaalla ajoa niin sitten säädöt tehdään sen mukaan.
Niinhän näisä on että ei hirveästi tule tuijotettua tuota kulutusta kun jos kurvailee muutaman kerran kesässä niin se on ihan sama mitä kulutus on.
Ainut jos alkaa kulutus olla jotain tolkutonta niin joutuu hamstraa melkoset sammiot mukaan jos ajelee vähn pitemmälle.
Olisi jollain tietoa mistä saisi sellaiset liitin kanne joka kävisi suoraan Jerrykannun ?
Voisi käyttää Jerryä pensatankkina aina kun tyhjenee niin vaitaa kannet toiseen jerryyn ja homma jatkuu, ei tarvii suppiloda pensaa tankkiin.
Intissä oli käytösässä syöksveneissä tuollaiset, oli melko kätevää.
Mitä meinasit pyörivällä varrella ?
Tuo kiilloitus varmaankin on ok.
Juu tuosta kannen alennuksesta on vähän huonoja kokemuksia.
Mikähän etu saavutettaisiin ja onko mahdollista laitta kahta kaasaria ?
Juuri sitä halusin sanoa että viritys ei vaikuttanut kulutukseen dramaattisesti. Tottakai teho otetaan bensasta, mutta jos seokset on kohdallaan ja sytytys toimii, ei sitä minnekään ylenmäärin huku. Luulen että alitehoisella hukkuu siihen että kone ei pääse parhaalle vääntöalueelle ja joudut uruttamaan luukku seljällään koko ajan. Ei hirveän fiksua yleensäkään kulutuksen kannalta.
Pyörivällä varrella tarkoitin vipuvartta johon kaasuvaijeri tulee alapäästä kiinni. Yläpäähän magneetonvarteen menevään vipuun n. 1cm lisää.
minkä kokoinen kaasari on 30 hp:n Evinrudessa.
Tuossa mun laitteessa on 32 mm ja imukansi on 19 mm.
Onko tuo 32 mm 30 hp:n vai 25 hp:n moottorista ?
'
ken tietää ?
melkoinen ero tuossa pinta-alassa.
19 mm -> 283 mm2
32 mm -> 804 mm2
eli melkein kolminkertainen koko.
Voisiko olla tarkoitettu 30 hp:n malliin ?
Ei tuohon näyttäisi enää kauheasti suurenpaa mahtuvankaan.
Noista aukoista: olen ne itsekkin joskus mitannut ja kirjoitellut
varmaan jonnekkin, mutten enää löytänyt omia kirjoituksiani. Löysin
nimimerkki Benkun jakamaa tietoa: 25hv 32mm, 30hv 38mm, ja sitten
mielenkiintoista tietoa, Benkku kertoo, että 50hv koneen kaasari käy
kiinnityksiin ja läpimitta olisi 43mm. Jokohan tuolla röörillä hengitys
helpottuisi merkittävästi. No ei se ole varmaa, reed-läpät voivat tulla
seuraavaksi ahdistajaksi ja niitä en sitten kovin herkästi lähtisi
vääntelemään lisää auki. Korkeintaan voisi harkita kokonaan uusia,
hiilikuituisia läppiä, joiden läpimeno olisi helpompaa.
Evarin osista löytyy kuvia ja tietoja sivulta
http://www.evinrude.com/en-US/Accessories/Literature/?popup=true
35hp kaasutin on myös läpimitaltaan 38mm ja siinä on suutin 63d. Kaikista helpoin käyttää virityksessä sellaista kaasutinta joka on jo valmiiksi käytössä tehoalueella joka aiotaan saavuttaa. Tietysti jos tykkää tehdä tutkimustyötä mikä suutin toimii parhaiten...
Onko kukaan koittanut laittaa mopoon liian isoa kaasutinta? Siitä ei ole juurikaan mitään iloa.
Yleisestä luulosta poiketen läpät eivät läpätä vaan tavallaan luikertelevat. Tausta rajoittimien vääntely vaan sekoittaa niiden toiminnan. Jos läpille haluaa jotain tehdä niin varmistaa että ne sulkeutuvat kunnolla.
Jos tosta "isolohkosta" haluaa vielä puristaa lisää mehua niin huuhtelukanavia kairataan ylöspäin ja alaväännöstä tehdään kierroskone.
>35hp kaasutin on myös läpimitaltaan 38mm ja siinä
>on suutin 63d.
Jep. 35hv versio oli aikoinaan myös Veneen tai Kipparin testissä. Kone antoi jarrupenkissä kovin niukasti puhtia, tarkkoja lukuja en muista, joten en veikkaa.
Koneen viimeksi myyty 30hv versio on käytännössä sama mylly myös voimiltaan. Sen 35:n sytkän ja kaasuläpän synkronointilevy on myös varaosanumeroltaan sama kuin viimeisissä 25 ja 30hv koneissa.
> Kaikista helpoin käyttää virityksessä sellaista
> kaasutinta joka on jo valmiiksi käytössä
> tehoalueella joka aiotaan saavuttaa. Tietysti
> jos tykkää tehdä tutkimustyötä mikä suutin
> toimii parhaiten...
Jos pyrkii yli koneen kireimmän kaupallisen version tehon, joudutaan herkästi myös nostamaan kierroslukualuetta. Tällöin seos jää yleensä vähän laihemmalle, joten turvallisuuden takaamiseksi voi olla perusteltua ainakin aloittaa kokeilu hieman isommalla reijällä.
> Onko kukaan koittanut laittaa mopoon liian isoa > kaasutinta? Siitä ei ole juurikaan iloa.
Olet oikeassa. Voi olla hyvinkin, että 50hv koneen kaasarin suurempi aukko ei enää anna lisää tehoa.
Ehkä kuienkin kaasarin jäätämistaipumus syksyn kylmissä ja märissä olosuhteissa pienenisi, jos sillä sitten on merkitystä.
Sen sijaan käytännössä on kokeiltu, että ainakin ylikierroksille pyrittäessä saa myllystä enemmän ulos antamalla läppien aueta hieman reilummin, niillä oli vaan taipumus katketa, joten en suosittele. Sen sijaan Boyseneistä VOI olla apua, sitä ei vaan tiedä kuin kokeilemalla.
Kanavien parantelusta on varmasti apua. Samoin kannen madallukseta, mutta työ on tehtävä taiten ja vähän kerrallaan.
Aukkojen ajoitukseen en minäkään ensimmäiseksi koskisi, tulokset ovat sen verran arvoituksellisia.
käytin imukannen koneistuksessa ja pyöräytti cnc-jyrsimessä 34 mm reijän.
kun soitin korjaamolle ja tilasin tiivistesarjaa kaasarille, niin sanoivat että aukko saa olla maksimisaan 28 mm muuten saa liikaa ilmaa suhteessa polttoaineen eli käy liian laihalla.
Sanoi että polttaa mäntään reijän.
Tosin tämä aukon kutistaminen ei ole ongelma saan levyn jossa on 28 mm aukko.
Tilasin sammalla suuremman suuttimen mutten nyt muista kokoa.
Onko tästä kokemuksia, oletteko avartanut reijän tuolle 32 mm halkaisijalle ja miten on pelannut.
Pitääpi viikonloppuna laittaa kone läjään ja koittaa mitä vaikuttaa.
Vaiha pääsuutin isommaksi, mutta imuaukon pienentäminen ei oo tarpeen.
Isompinousuinen potkuri tulee olemaan tarpeellinen, jos vene ei kovin iso.
Minä hankin aikoinaan 17 tuuman nousulla olevan, ja silläkin meni ylikierroksille, noin 100 kg painavassa veneessä, kylläkin suutinta isontamatta, eikä männät valittanu yhtään.
Mutta tottakait "laihaseos tekniikka" on hieman kyseenalainen juttu.
no nyt on kumminkin valmiina työstetty 28 mm
kuristin, no jos sitä ei tarviin niin en sitä sitten laita.
Pitää varmaankin vaihtaa potkuria kun nyt on
10x13.
tuo moottori tulee kumiveneeseen joka painaa kaiketi jotain 50 kg tai jotain sinnepäin.
Taitaa tulla melkoinen suhaus sinun vehkeestä.
Ilman muuta 17 tuuman potkuri siihen täytyy olla, vähintään.
Mutta se kumiveneen pohja, jos se on pehmeä, se ei käyttäydy oikein hyvin. Tulee mieleen, jotta kunnon hypyn jälkeen saattaa isomärkä pinta kehittää hankalan kitkan ja sinä kyökkäät eteenpäin, jolloin ote irtoaa ohjauskahvasta.
Mutta jos kovapohja, ja saat sen pysymään vaakatasossa, niin melkoinen mylly saa olla, joka edelle pyrkii.
Niin kevyellä veneellä ei edes potkuri luista nimeksikään. Vauhti on lähelle 40 solmua.
juu tuo on pehmeällä pohjalla jossa tuollainen ilmapalje joka muodostaa veen pohjaan.
Painosta en ole varma mutta minä ja kaksi noin 13 tyttöjä jaksaa palanmatkss kuljettaa tuota maalla, arvioin ettänoin 50 kg.
Ihan mukavaa kyytiämenee tuolla 20 hp:n moottorilla.
Veneen tyyppikilven mukaan max. moottori on 50 hp.
Tähän nähden moottori on alimittainen en oikeastaan voisi kuvitella laittavani tuohon kumipatjaan 50hp:n moottoria voisi lähteä lentoo koko höskä, tietysti raskaalla kuormalla on eri asia kun kantavuutta on 700 kg.
mutta pienellä kuormalla eri juttu.
Kaipa tuota on testattu tuollakin koneela kun kilvessä noin lukee
Kieltämättä rynkyttää aallokossa jonkin verran, muuten melko tukevaa menoa.
Pitää hakea tuota uutta potkuria.
minkähän hitaisia tuollaiset uudet / käytetyt potkurit on ?
Älä mene kiillottelemaan mitään muita kanavia kuin pakokanavat ehkä. Mattapinta bensan kanssa tekemisiin joutuvissa kanavissa on parempi. Pinnoille tiivistynyt bensa leviää tasaisesti, eikä kulkeudu pisaroina kuten kiillotetulla pinnalla -> seokset pysyy tasaisempana.
Mitä aukkoihin tulee, niin voi huoletta leventää huuhtelu- ja pakoaukkoja muutaman millimetrin. Ajoitusta ei kannata mennä pidemämään ettei mene alavääntö huonoksi.
Jos oikein muistan niin ainakin pykälää vanhempi OMC oli "crossflow"-huuhtelulla toteutettu kone, eli huuhteluaukot olivat suoraan pakoaukkoon nähden vastakkaisella puolella sylinteriä. Koneesta oli mahdollista ottaa huuhtelukanavan päältä sellainen kansi irti, ja sitä kautta pääsi suoraan huuhteluaukoille. Suorastaan tehty viilattavaksi.. Jos ronkit huuhteluita niin älä muuta niiden suuntausta, ainoastaan levennä.
Sen imukannen reiän reunoja ei välttämättä kannata pyöristää.. virtaus irtoaa kannen nurkalta joka tapauksessa, ja saattaa tehdä sen "siistimmin" jos nurkka on terävä koneistuksen jäljiltä.
Kaasuttimet ovat usein ihan samasta muotista valettuja, ainoastaan kurkun poraus on erilainen. Kaasuttimia on siten mahdollista suurentaa, ei oo pakko ostaa valmista isoa kaasaria. En ole varma miten asian laita on tässä OMC:n isolohko-pikkukoneessa.
Huuto.netissä näytti muuten olevan jollain myynnissä tollaiseen koneeseen osia. Kun ostat itsellesi toisen moottorilohkon, niin et menetä mitään vaikka viilaisit vituralleen.
pitää aluksi virittää näillä vakiosilla ja sitten ruveta vasta viilaamaan.
Kieltämättä alkoi jotenkin kiinnostamaa tuo koneen virittäminen väöhän pitemmälle joten tuo
varalohko homma on kyllä hyvä jos kohtuu hintaa saa.
Kone on muuten siisti kuntoinen ettei sitä viittis mennä pilaamaan.
Onko tuohon saatavissa mitää tehoputkia ?
Kuten voottori pyörissä, ainakin tehoalue kaventu ja siirty pelkästään yläkierroksille.
Veneen moottoreista en tiedä.
Viilauksesta vielä..
Jo pelkkä kanavien kohdistaminen voi auttaa hyvästikin. Noin pieni viilaus on aika riskitön. Tarkoitan, että kaikkien tiivistepinnan läpi kulkevien kanavien reunat kohdistetaan toisiinsa niin, ettei tiivisteen kohdalla kanavassa ole pykälää. Kanavat ovat monesti ihan valupintaisia, ja koska valuissa on aina metallin jähmettymisen jälkeisestä jäähtymiskutistumasta ja lukuisista muista asioista johtuen hiukan mittavaihtelua, muodostuu valukappaleesta toiseen (esim. lohkon "ala"puolesta "ylä"puoleen) siirryttäessä kanaviin helposti parinkin millin pykäliä. Varsinkin noissa hutiloiden tehdyissä jenkkimoottoreissa (no, onhan noita tehty belgiassakin). Pykälä ei haittaa kovin paljoa, jos kanava muuttuu pykälän kohdalla suuremmaksi virtaussuuntaan katsottuna, mutta jos virtaus joutuu jyrkästi supistuvaan kanavaan, voi pykälän taakse muodostua paha pyörre, joka kuristaa tehollista virtauspinta-alaa paljon enemmän kuin itse pykälän korkeuden verran.
Mitä tehoputkiin tulee, niin putken muotoilulla voi saada aikaan miltei millaisen "luonteen" tahansa. Vahvasti yleistäen jyrkkäkartioiset putket antaa paremman piikkitehon, mutta kapealla kierroslukualueella. Vastaavasti loivakartioiset putket toimivat laajemmalla kierroslukualueella, mutta eivät niin tehokkaasti kuin tarkemmin täsmätyt jyrkät putket. Putken kokonaispituuden kasvattaminen siirtää putken toiminta-aluetta kokonaisuudessaan matalammille kierroksille, ja vastaavasti lyhyt putki "soi" korkeammilla kierroksilla. Tehoputken suunnitteleminen on kuitenkin niin monimutkainen, monesta muuttujasta riippuva homma, että edellä selostettu on sangen raskas yleistys. Suuntaa antavia mitoituslaskureita löytyy googlettamalla.
Sitä en tiedä, onko tuohon johnsonin/evinruden koneeseen mahdollista rakentaa (ulkoisia) tehoputkia, kun itselläni ei tuollaista konetta ole. Ja sen vanhemman mallisen rakennettakaan en muista.. Mutta ainakin 80-luvun yamahan 9.9/15hv koneessa oli selvä kansi, josta pääsi pakoaukoille, ja korvaamalla tuo kansi teräslaipalla, olisi tehoputken kiinnittäminen jopa aika helppoa. Rikiputken sisälle toimivan tehoputken rakentaminen voi olla haastavaa..
mitä hyötyä / haittaa on säätöpoykutista
Jos oot vielä kuulolla, etkä hukuttanu itseäsi sillä virityksellä,-Saitko koneen viilattua, ja miten siinä kävi, tuliko lisää tehoja, ja vauhtia, ja kuinka paljon ?
Ja millä potkurilla kulkee parhaiten ? Matkakulutus luultavasti ei noussu yhtään, jos suurempinousuinen potkuri toimii hyvin.