rytmihäiriönne pysynyt poissa? Itselläni hommasta pari viikkoa ja muutaman kerran ollut tunne, että nyt se alkaa taas. Kuuluneenko asiaan se tunne, että pumppu yrittää saada käyntiin sen rymihäiriön mikä ennen niin herkästi alkoi? voi ei jos se poltto ei ole onnistuntut, muuten kyllä elämä on helpottuntut sen ablaation myötä. Että jotakin siinä poltossa onnistui, tunnen sen. Kertokaa kokemuksianne, kiitos!
Ablaatiossa olleet, onko
cupla
4909
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olin vuosi sitten ablaatiossa flimmereiden vuoksi. Jo 3kk ennen ablaatiota laitettiin sydämen tahdistin hitaan perussykkeen vuoksi. Emconcor laski oman pulssin n. 30/min. Tahdistimella syke on säädetty 70/min. Ablaatio toimenpiteen jälkeen oli rytmihäiriöitä ehkä 3 vk:n ajan ja kerran tehtiin sähköinen rytminsiirtokin kun tykytys kesti n. vuorokauden. Estolääkitystä (Tambocor ja Emconcor) lisättiin ja 3kk toimenpiteestä lopetettiin lääkitys kerralla. Olin n. viikon oireeton ja sitten muutamia yöllisiä tykytyksiä. Lääkitykseen palattiin ja nyt olen voinut hyvin. TAhdistimen vuositarkastuksessa todettiin ettei yhtään flimmeriä ole ollut sen jälkeen ja nyt lääktiystä puretaan nyt asteittain.
Rohkeutta ja kärsivällisyyttä sinullekin. Lopullinen hyöty ablaatiosta on saavutettu vasta lopullisesti n. vuoden kuluttua. Soita rohkeasti toimenpiteen tehneeseen yksikköön jos olet huolestunut ja mieti valmiiksi kaikki kysymykset, ettei tarvitse murehtia yksin. Antavat mielellään ohjeita lääkityksen tms. suhteen sekä samalla saat tukea toipumiseen ja luottamusta asioiden järjestymiseen. Rytmihäiriöt ovat hoidettavissa ja konsteja riittää.
Et maininnut miksi ablaatio tehtiin.
Heippa!
Mulle laitettiin ablaation jälkeen tahdistin, kun ablaatio aiheuttikin entistä enemmän kammiotakykardiaa ja sit lopulta kammiovärinän.. Nyt sitten tahdistimen voimin mennään. On ollut kyllä äärimmäisen paskamaista aikaa, voin kertoa..
Itselleni tehtiin kryoablaatio vain muutama päivä sitten.
Toimenpide onnistui vaativuudestaan huolimatta (5h) hyvin ja vaikeassa paikassa ollut ylimääräinen johtorata saatiin tuhottua.
Ablaation jälkeisenä iltana huomasin, että tutut satunnaiset muljahdukset olivat yhä kuitenkin tallella.
Nyt toki erona oli se, että ne eivät enää aiheuttaneet rytmihäiriökohtausta.
Näitä sydämen muljahtelujahan ei ablaatio paranna, vain sen seuraamuksen.
No mutta nyt sitten ruvetaan "kuulostelemaan" tätä uutta olotilaa ja ehkäpä aikaa myöden noihin muljahduksiin ei edes paljoa kiinnitä huomiota, kun tietää että niistä ei seuraa mitään.
Toki varmasti olisi mahdollisuus syödä jotain estolääkitystä tuohonkin, mutta nyt kyllä aion nauttia vihdoin 7 vuoden jälkeen "lääkevapaasta olotilasta".
Minulle tehtiin Oulussa ablaatio kammiotakykardiaan ja nyt noin 6 kk jälkeen näyttäisi, että olen parantunut täydellisesti.