Tarvitseeko biologiaa jos haluaa lääkäriksi? Tai ongelma on oikeastaan se, että en kirjoita biologiaa lukiossa. Biologian kursseista olen käynyt vain kurssit 1 ja 2, eli pakolliset. Kemia, fysiikka ja pitkä matematiikka sujuu hyvin, ja suunnitelmissa onkin kirjoittaa nämä. Onko siis mahdollista lääkäriksi, vaikka en ole näin lukiossa opiskellut erityisemmin biologiaa? Riittääkö että hallitsee kemian, fysiikan ja pitkän matematiikan?
Tavoitteena olisi myös päästä lääkintämieheksi ja käydä lääkintä auk. Saako tästä lisäpisteitä tms. lääketieteelliseen pyrkiessä?
Tavoitteena olisi myös päästä lääkintämieheksi ja käydä lääkintä auk. Saako tästä lisäpisteitä tms. lääketieteelliseen pyrkiessä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lukiobiologiasta ei kovin hirveästi ole pääsykokeessa hyötyä. Se itse asiassa taitaa olla pääsykokeeseen selvittävien vähiten luettu aine (ainakin subjektiivisesti arvioituna). Pääsykokeessa tarvitaan galenosbiologiaa ja sen kyllä lähes kaikki hakijat opiskelevat käytännössä ulkoa, onhan se helpoiten sisäistettävissä olevaa asiaa Galenoksessa. Sisäänpääsyyn vaaditaan ennenkaikkea lukion pitkää fysiikka ja pitkää kemiaa. Pitkä matematiikka taas antaa laskurutiinia ja kykyä analyyttiseen ajatteluun.
Lääkintäaukista ei anneta lisäpisteitä, eikä siitä ole opiskelussakaan juuri hyötyä. Mitä nyt jotain sidontaa ja ensiapua ovat opetelleet intissä jo valmiiksi, mutta katsoisin kunnon johtajakoulutuksen (=maavoimien ruk, rajavartiolaitoksen johtajakoulutus, erikoisjoukot tms.) antavan tulevalle lääkärille paaaaljon enemmän.
sen verran sanoisn, että minun mielestä lukiossa on hyvin tärkeää lukea se bilsa pitkänä! jos en olisi tehnyt niin, en olisi tajunnut galenoksessa olevia termejä. on niitä kiva sit alkaa jostain wikipediasta jne kaiveleen. ja kokonaisuus hahmottuu paremmin ku lukee sen bilsan! eli mars bilan tunneille! ihan omasta kokemuksesta suosittelen, että älä jätä sitä väliin. paljon on asioita jotka voi olla tosi hankala tajuta jos ei oo käyny esim bi 5 kurssia. asioita on jotka liittyy kemiaan ja fysiikkaan, sitten on helmpompi käsittää kokonaisuus kun bilsassa niitä yhdistyy silleen.
huoh mikä kysymys! galenoshan perustuu BILSAAN KEMIAAN JA FYSIIKKAAN! no jos et vieläkään tajunnu niin, KYLLÄ, bilsaa TARVII! esim, bi 4 kurssi on ihmisen biologiaa, ja jos se kinnostaa niin miksi oot yleensäkin jättäny sen väliin? vaikka gallesta löytyiski, nii ei niitä termejä tajuu ilman bilsan kursseja. esim. bilsan 5 kurssi on täynnä termejä!!!
Siis Galenoshan on oikeestaan biologiaa,mutta fysiikka ja kemia sisällytetty siihen aika vahvasti. Mulla ainakin tuli lukion biologiasta hyvät pohjat - siellä kuitenkin oppii soluista, solukalvoista, soluorganelleista jne. perustat ja oppii ymmärtämään vähän sitä toimintaa.
Eihän lukiobilsassa ole kemiaa tai fysiikkaa, mutta esim. solukalvosta ei juuri tullut galenoskessa lisää muuta kuin yksityiskohtia ja kerrottiin tarkemmin. Joten lukiopohjalta kyllä jo tiesin, mikä on solukalvon tehtävä ja mistä se koostuu (tosin tykkäsin ihmisbilsasta sen verran, että otin näitä tarkempia tietoja selville jo lukioaikana - suosittelen, tulee alusta asti tarkempi kokonaiskuva!).
Että biologiaa kyllä tarvitsee. Tosiaan kun biologian maailmaanhan ne fy/ke on laitettu, niin onhan se aika oleellista ymmärtää sitä biologiaakin....
Mutta monet kyllä opiskelleet pelkästä G:stäkin bilsan, mutta työläämpää se on ilman lukiobilsan pohjia. Fakta. Että lue ihmeessä bilsaa lukiossa jo, siellä se kuitenkin on vielä helppoa eikä vaadi paljoa.