Jeesushan on sanonut rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi.
Nyt haluaisin kysyä teiltä, miten lähimmäisen rakkaus ilmenee käytännössä siis ajessa?
Osoitatteko lähimmäisenrakkautta vain toisiin vl:n?
Onko sallittua toteuttaa lähimmäisen rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan?
Ja vielä miten osoitatte lähimmäisen rakkautta arkielämässä käytännön tasolla?
Olisitteko niin ystävällisiä ja vastaisitte suomenkielellä kiitos!
Pyydän ystävällisesti ettette vastaisi raamatunlausein niitä en kysy!
Nyt haluaisin kysyä teiltä, miten lähimmäisen rakkaus ilmenee käytännössä siis ajessa?
Osoitatteko lähimmäisenrakkautta vain toisiin vl:n?
Onko sallittua toteuttaa lähimmäisen rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan?
Ja vielä miten osoitatte lähimmäisen rakkautta arkielämässä käytännön tasolla?
Olisitteko niin ystävällisiä ja vastaisitte suomenkielellä kiitos!
Pyydän ystävällisesti ettette vastaisi raamatunlausein niitä en kysy!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Siis ohjeeksihan meille on annettukin tuo asia. Rakkaus näkyy mm. työkavereiden/naapureiden kanssa toimiessa. Meilläpäin mm. autellaan puolin ja toisin naapureita(eivät ole uskossa) ja hyvin on mennyt. Ite oon joitakin kertoja auteellut tienposkeen jääneitä autoilijoita ja monesti saanut kokea osakseni auttavan lähimmäisen apuja.
Vastauksestasi.
On mukava lukea, ettei lähimmäisen rakkaus ole kaikille ihmisillle vain sananhelinää.
Vastaan kerralla kaikiin kysymyksiin...
Lähimmäisen rakkaus ei voi toteutua siinä jos osoitan sitä vain vl:lle. Käytännössä lähimäisen rakkaus ilmenee siinä että pyrkii siihen että aidosti kohtaa toisen ihmisen vakaumuksesta riipumatta.
Lähimmäisen rakkaus on sitä että meillä olisi aikaa pysähtyä ola läsnä ja paikalla toiselle ihmielle. Kohdata se toinen ihminen ja antaa hänelle mahdollisuus kokea se että toinen ihminen on oikeasti läsnä.
Helpostihan kysyymme kuulumisia ja kuitenkaan emme kuuntele toista ihmistä lainkaan.
Lähimmäisen rakkaus näkyy myös arkipäivässä siinä että olemme aina valmiita olemaan niitä suljettuja asitoita. Niitä ihmisiä jotka vakaumuksesta riipumatta ovat valmiita jakamaan asioita.
Yksi pahimmista asioita mitä voi tehdä arkipäivässä ja jolla lähimmäisen rakkautta rikotaan todella paljon on se että me seläntakana märehdimme toisten asioita ja juoruamme toinen toistemme asioita. Tietämättä lainkaan mikä on totta ja mikä on valetta.
Lähimmäisen rakkautta on myös se että vaikka ajatukseni eroaisivat toisen ihmisen ajatuksista säilyttäisin sen keskusteluyhteyden. Aina se ei ole mahdollista mutta tunnen kiitollisuutta niistä tilanteista jossa toinen toteaa - kiitos että sain kertoa vaikka tiedän ettet ajattele kakesta samoin.
Saattaako sitä selkeämmin ilmaista!
Kuitenkin tätä palstaa lukiessa on saanut sellaisen käsityksen, että on muunlaistakin lähimmäisen rakkautta.
Voisitteko te muut, jotka koette lähimmäisen rakkauden toisin tuoda julki omia käsityksiänne?
Tosi uskomassa olevat vl:t voisitteko te vastata?
Onko niin, että Vl seurakunta ilmoittaa teille miten, milloin ja ketä kohtaan kontaan lähimmäisen rakkautta on vl:n sopiva osoittaa?
Ei ole olemassa muunlaista lähimmäisenrakkautta. Jos jotakin muuta on ni se ei ole rakkautta vaan välinpitämättömyyttä. Itse olen uskomassa... että silleen.
"Onko niin, että Vl seurakunta ilmoittaa teille miten, milloin ja ketä kohtaan kontaan lähimmäisen rakkautta on vl:n sopiva osoittaa?"
Raamattu ja sen sanoma on elämämme ohjenuora, jota haluamme noudattaa.
Meidän tulee rakastaa lähimmäisiämme niinkuin Jeesus on opettanut. Eli ei niinkuin kristinusko osoittaa lähimmäisen rakkautta rakastamalla hengiltä, tappamalla ja tapattamalla, Jeesuksen seuraajista lähtien satoja miljoonia ihmisiä jopa omia uskovaisia lapsikin kiduttaen ja sitten helvettinsä tulessa elivänä polttaen.
Koska kilpailuthan ovat kivoja, niissä etenkin kun näkee miten taitavia MUUT ovat, niin mottomme onkin 'kilpaillaan toinen toistemme palvelemisessa (=kunnioittamisessa)'.
Tässä tehtävässä ei ole työttömyyttä, vaan on aina täystyöllisyys. Uskon että työmies saa myös tästä aina palkan ajallaan...
Puhun tässä vain omasta puolestani, en vl-yhteisön puolesta. Kyllähän jokainen kristitty haluaisi rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään, mutta huonoksihan tässä itsensä tuntee. Enemmänkin voisi tehdä. Lähimmäisenrakkautta voi tosin olla myös eräänlainen "passiivinen kohteliaisuus": älä tee sitä muille, mitä et halua itsellesikään tehtävän. Tuo on hyvä alku, mutta kyllä sitä omaa aktiivisuuttakin kuitenkin tarvitaan. Korostan kuitenkin, että lähimmäisen rakkaus ja auttamisen halu lähtevät aina ihmisestä itsestään.