Vieläkö panostat samalla tavalla ulkonäköösi ja Naisena olemisen ihanuuteen? Onko korkokengät vaihtuneet pysyvästi tennareihin, eikä enää niin tee mieli korostaa ennen niin kapeaa uumaa istuvilla vaatteilla tmv? Tuntuuko ulkonäköön panostaminen turhamaiselta lapsen tulon jälkeen?
Onko naisellisuutesi
muuttunut äitiyden myötä?
13850
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tällä hetkellä vielä kotona ollessa en panosta samalla tavalla ulkonäkööni. Toki meikkaan edelleen ja laitan "parempaa" päälle sekä laitan hiukset kun lähen esim. kauppaan mut kotiin tultaessa vaihdan kyllä ne colleget taas jalkaa=) Tuntuu itsestä paremmalta olla tuolla ihmisten ilmoilla jos on vähän panostanut ulkonäköön ennen lähtöä.
Kampaajalla käyn edelleen mut harvemmin. Vaatekaupoissa en kyllä jouda samalla lailla roikkuun kun ennen. En ole tainnut ostaa uusia vaatteita sitten raskausajan.. siitäkin on aikaa useempi kuukausi. Mitäpä minä täällä kotona niillä uusilla vaatteilla=)
Kohta koittaa jo töihin lähtö ja pieni paniikki on päällä että työvaatteita on saatava ja viis kiloa pitäs saaha pois. Raskausaikana kiloja tuli 20kg mut sen verran naisellisuutta ja tahtoa on jäljellä että halusin ja pääsin niistä eroon ja olen taas samoissa mitoissa kuin ennen raskautta mut viis kiloa on aina vara pudottaa ;)
Lapsesta jäi muisto mahaan, kiva röllö siinä on mut eipä se enää niin haittaakaan kun syykin sen tuloon on niin ihana=). Ennen olisi kyllä inhottanut=)
Korkokenkiä en käyttänyt ennenkään enkä käytä edelleenkään.
Mieheni onneksi jaksaa aina muistuttaa siitä kuinka hoikka ja ihana kuitenkin olen. Hän ei välitä vaikka hiukset on välillä värjäämättä ja koticolleget harmaat ja reikäset..hän näkee minut edelleen hyvännäköisenä naisena (vaikka välillä kyllä itsekin ihmettelen että harhoja kai se näkee;))
Korkokenkiä en ole ikinä käyttänyt, enkä aiokaan käyttää, niillä pilaa jalkansa. Uuma ei ole ollut kapea ennenkään, mutta samanlaisena se on pysynyt lasten syntymänkin jälkeen. Toisen vekaran tultua maailmaan oli henkisesti erittäin vapauttavaa, ettei tarvinnut edes yrittää miellyttää miehen silmää, sain toipua rauhassa ja olla se mikä olen. Vauvavuosien jälkeen olen taas alkanut kiinnittää enemmän huomiota ulkomuotooni, mm. värjään muuten niin väritöntä tukkaani (joka on muuttumassa kiharaksi, jippii!) ja katson mitä päälleni laitan. Tuulipukumammaa minusta ei tule, haluan pitää käytännöllisiä muttei tylsiä vaatteita. Meikkejä en harrasta.
Mutta kun on ollut lasten kanssa kotona, niin olen kiinnittänyt jopa normaalia enemmän huomiota itseni hoitamiseen, koska aikaa siihen on kotona ollessa ollut enemmän. Nyt on lapset jo koululaisia, itse teen osa-aikatöitä joten riittää vielä hyvin aikaa lapsille sekä itselle. Itseni ulkoiseen hyvin vointiin kuuluu kivat vaatteet, meikki, hyvin leikatut/föönatut puhtaat hiukset, mutta myös se että on aikaa urheilla ja pitää paikat piukkana ; )
mutta naisellisempi, kuin ennen.
verkkareista en ole koskaan tykännyt. Ei lapsi ihmistä muuta vaan ajankäyttöä...
näyttävät asfalttijyrän yliajamilta,siksi otin upean venakon ettei tarvitse hävetä.
En tosin ennen äitiyttäkään kulkenut lenkkipoluilla korkkarit jalassa :D
Laitan meikkiä ja hiukset joka päivä. Ihmettelen ihan hirveästi että esim. vauvakerhoissa olen melkein aina ainut nainen kuin näin tekee! En todellakaan voisi kuvitella olevani ilman meikkiä ihmisten ilmoilla! Ihan uskomattoman moni nainen on AINA ilman meikkiä, luulisi että heille itselleenkin tulisi kiva olo jos joskus laittaisi hiukset ja edes ripsaria ja sipaisun vaaleaa huulipunaa, ei voi väittää ettei ehdi sitä tekemään. Olen ihmetellyt tätä tosi paljon.
Ethän voi tietää, jos vaikka kyse onkin siitä, että he tuntevat itsensä kauniiksi ja olonsa hyväksi ihan ilman meikkiäkin. Kuka määrittelee, että sinä pidät itsestäsi parempaa huolta kuin he? Ei kaikki tarvitse pakkelia tunteakseen itsensä naiseksi. Ehkä he eivät ole meikanneet kuten sinä ennen synnytystäkään. Tuliko mieleen?
Minulla ei ole vielä lapsia, mutta en siltikään ihan vain yksinkertaisesti jaksa aina vaivautua meikkaamaan. En edes töihin, saatika sitten ruokakauppaan tai ollessa tuttujen muksujen kanssa hiekkalaatikolla ;)
Itse en kyllä ymmärrä sitä, ettei muka "ehdi pestä hiuksia tai vaihtaa yöpukua pois päiväksi", mutta ei mielestäni meikkaamatonta naamaa voi juurikaan verrata rasvaisiin tai sotkuisiin hiuksiin..
Uskon kyllä että monet heistä eivät ole meikanneet ikinä ja tuntevat olonsa hyväksi ilman meikkiäkin, mutta onko sinulle tullut mieleen että se vaan on fakta ettei maapallolta löydy oikeasti hyvännäköistä naista joka näyttäisi hyvältä ilman meikkiä. Voit vaikka laittaa gallupin pystyyn johon kuuluu muitakin kuin näitä "kyllä mun kulta näyttää hyvältä vaikka tukka sojottaa ja naama on meikitön". Minunkin mieheni kyllä sanoo niin mutta miettikää nyt vähän ja katsokaa peiliin itse onko se oikeasti totta! Kuinka moni voi sanoa rehellisesti että oma mies ei mielummin katsoisi kauniisti meikattua ja hiuksensa laittanutta vaimoa kuin sitä luonnollisen kaunista. Jos voi silti näin sanoa, kannattaa lopettaa itsensä huiputtaminen!
jos ei esim. osaa meikata (muuten kuin jonkun järkyttävän sotamaalauksen), eiköhän silloin olisikin parempi jättää meikit sinne laatikon pohjalle.
Mitä tulee tekstiisi miesten mielipiteistä, eiköhän heitäkin ole moneen junaan.. Ainakin oma mieheni sanoi aikoinaan ihastuneensa nimenomaan luonnollisiin kasvoihini, liian maalattuja naamoja näkee kuulemma jo ihan tarpeeksi työpaikalla ;)
Vaikka en juuri tänään meikkaisi, kampaan ja pesen kyllä hiukseni. Eli en edelleenkään vertaisi näitä keskenään..
Ja ei, en todellakaan kiellä etteikö omakin mieheni katsoisi "vieraiden" naisten perään vaikka kadulla, mutta ei hän sitä varmastikaan tee pelkän meikatun naaman takia. Kyllä siihen vaikuttaa moni muu(kin) asia.
luonnollisuuteen tarvitaan ehostusta!
oma tyyli on ehkä muuttunut naisellisemmaksikin kuin aikaisemmin. eikä tunnu turhamaiselta. :)