Paavo Lipponen oli pääministeri vuosina 1995-2003 Kokoomuksen ja SDP:n johtamissa hallituksissa. Pienpuolueista mukana olivat RKP, Vas ja Lipponen I:ssa myös vihreät sekä ammattiministeri.
Sauli Niinistö toimi Lipposen hallitusten valtiovarainministerinä.
Keskustapuolue oli Lipposen hallitusten aikaan ja aiheuttamansa syvän laman jälkeen oppositiossa. Esko Ahon hallitus 1991-1995 (Keskustalla 8 ministeriä ja Kokoomuksella 6 ministeriä) vuosina 1991-1995 aiheutti Suomeen syvän laman kiihdyttämällä inflaatiota, aiheuttamalla suurtyöttömyyden ja pankkikriisin.
Keskustapuolue joutui oppositioon ja Paavo Lipposelle tuli tehtäväksi saattaa Suomen kansantalous kuntoon laman kurimuksesta.
Ottiko Keskusta haukkuessaan ja arvostellessaan Lipposen hallituksia huomioon sen tosiseikan, että Keskusta oli enemmistönä hallituksessa, joka laman aiheutti. Ei ottanut. Keskusta kävi häikäilemättömästi parjaamaan Lipposen hallituksia ja Lipposta Niinistön toimiessa valtiovarainministerinä. Niinistöä ei haukuttu valtiovarainministerin toimista - pääministeriä sitäkin enemmän.
Johtuiko Keskustan räksytyksen kohdentaminen demareihin siitä syystä, että Kokoomus oli ollut Esko Ahon hallituksen toinen lamanaiheuttajapuolue (RKP 2 ministeri ja SKL 1 ministeri).
Aittoniemi (Kesk.) ei kysele laman aiheuttaneen hallituksen toimista (oli Esko Ahon hallitus) vaan arvostelee ihan samoin kuin Anneli Jäätteenmäkikin Lipposen hallituksen toimia. Eihän Lipposen hallitus millään voinut korjata vuodessa (vuosi 1996 mentiin Esko Ahon budjetilla) vuosien saatossa Keskustan ja Kokoomuksen aiheuttamaa taantumaa ja syvää lamaa.
Kun Suomi 24:sta luen parjauksia Lipposen hallituksen toimista tulee mieleen, että parjaajat toistavat sitä herjaa, jonka kepulaiset aloittivat oppositioon jouduttuaan, jotta ihmiset mieltäisivät myös laman Lipposen hallitusten syyksi. Esko Ahon hallituksen jäljiltä, jossa Kokoomus oli mukana 6 ministerillä, Suomessa oli 450.000 työtöntä.
Keskustan olisi oppositioon jouduttuaan pitänyt kysellä, että mitä Lipposen hallitus aikoo tehdä suurtyöttömyydelle, jonka Ahon hallitus aiheutti.
Näin kysyi Keskustan Sulo Aittoniemi 9.9.1997 (kaksi vuotta Esko Ahon katastrofihallituksen jälkeen):
Eduskunnan Puhemiehelle
"Mistä johtuu, että vaikka Suomen kansantuote on paljon suurempi kuin lamaa edeltävänä aikana, sadattuhannet ihmiset elävät meillä nälkärajalla mutta pieni parempiosaisten joukko kahmii itselleen jättiläistuloja, sekä mitä Hallitus aikoo tehdä, että tämä huolestuttava kehitys saadaan physähtymään ja yhteiskunnassa palataan kohtuulliseen ja asapuoliseen kansantuloon eli yhteisen kansantulon jakamiseen?"
Hyvä kysymys, joka pitäisi tehdä tänä päivänä Keskustan ja Kokoomuksen oikeistohallitukselle ja olisi pitänyt tehdä Keskustan ja Kokoomuksen hallitukselle vuosina 1991 - 1995?
Näin vastasi (29.9.1997) valtiovarainministeri Sauli Niinistö:
"Tänä vuonna bruttokansantuote ylittää lamaa edeltäneen vuoden 1990 tason arviolta viidellä prosentilla. LAMAN SYVYYDEN johdosta kokonaistuotanto saavutti lamaa edeltäneen tasonsa vasta viime vuoden lopulla, vaikka kasvu käynnistyikin jo vuoden 1994 aikana. Lama koetteli varsin tasapuolisesti kaikkia kansalaispiirejä, eivätkä tuloerot tällä vuosikymmenellä ole sanottavasti suurentuneet. Laman seuraukena hävinneistä 450.000 työpaikasta on tähän mennessä saatu takaisin vasta vajaa 100.000, mutta uusia työpaikkoja syntyy nyt 50.000:n vuosivauhdilla. Vastaavasti työttömyys on merkittävästi alenemassa. .... työtömiä, peruspäiväahaa tai työmarkkinatukea saaneita oli heinäkuussa 213.000...
"Tilastokeskuksen määritelmän mukaisia köyhiä kotitalouksia oli vuonna 1995 kuitenkin ainoastaan runsaat 10.000 enemmän kuin vuonna 1990, eli 83.000 kotitaloutta. (Tilastokeskus: Tulonjakotilasto 1995)"
Niinpä Kokoomuksen Sauli Niinistö selittelee kaksi vuotta hallituksessa valtiovarainministerinä toimittuaan oppositiolle Esko Ahon hallituksen aiheuttamaa lamaa, josta Paavo Lipponen, pääministeri saa kantaa raskaimman taakan.
Esko Ahoa (Keskusta/Kokoomus-hallitus) ei syytetä mistään.
Sauli Niinistöä (tai Iiro Viinasta) ei syytetä mistään.
Kovin on poliittisesti tietämätöntä syyttää yksinomaan Paavo Lipposta (sos. dem.) Keskustan ja Oikeiston aiheuttamasta kansalaisten ahdingosta.
Katsokaa tämän päivän Tilastokeskuksen TULONJAKOTILASTOA, onko Sauli Niinistön ennustus toteutunut, hän lopettaa vastauksensa Sulo Aittoniemen kyselyyn (1997) näin:
"Hallituksen talouspolitiikan linjan mukaisesti talous on saatu kestävälle nousu-uralle. Tämä merkitsee työllisyyden kohenemisen ohella kansantulon kasvamista ja on sinällään tehokkain tapa turvata mahdollisimman oikeudenmukainen tulonjako."
Sauli Niinistö toimi Lipposen hallitusten valtiovarainministerinä.
Keskustapuolue oli Lipposen hallitusten aikaan ja aiheuttamansa syvän laman jälkeen oppositiossa. Esko Ahon hallitus 1991-1995 (Keskustalla 8 ministeriä ja Kokoomuksella 6 ministeriä) vuosina 1991-1995 aiheutti Suomeen syvän laman kiihdyttämällä inflaatiota, aiheuttamalla suurtyöttömyyden ja pankkikriisin.
Keskustapuolue joutui oppositioon ja Paavo Lipposelle tuli tehtäväksi saattaa Suomen kansantalous kuntoon laman kurimuksesta.
Ottiko Keskusta haukkuessaan ja arvostellessaan Lipposen hallituksia huomioon sen tosiseikan, että Keskusta oli enemmistönä hallituksessa, joka laman aiheutti. Ei ottanut. Keskusta kävi häikäilemättömästi parjaamaan Lipposen hallituksia ja Lipposta Niinistön toimiessa valtiovarainministerinä. Niinistöä ei haukuttu valtiovarainministerin toimista - pääministeriä sitäkin enemmän.
Johtuiko Keskustan räksytyksen kohdentaminen demareihin siitä syystä, että Kokoomus oli ollut Esko Ahon hallituksen toinen lamanaiheuttajapuolue (RKP 2 ministeri ja SKL 1 ministeri).
Aittoniemi (Kesk.) ei kysele laman aiheuttaneen hallituksen toimista (oli Esko Ahon hallitus) vaan arvostelee ihan samoin kuin Anneli Jäätteenmäkikin Lipposen hallituksen toimia. Eihän Lipposen hallitus millään voinut korjata vuodessa (vuosi 1996 mentiin Esko Ahon budjetilla) vuosien saatossa Keskustan ja Kokoomuksen aiheuttamaa taantumaa ja syvää lamaa.
Kun Suomi 24:sta luen parjauksia Lipposen hallituksen toimista tulee mieleen, että parjaajat toistavat sitä herjaa, jonka kepulaiset aloittivat oppositioon jouduttuaan, jotta ihmiset mieltäisivät myös laman Lipposen hallitusten syyksi. Esko Ahon hallituksen jäljiltä, jossa Kokoomus oli mukana 6 ministerillä, Suomessa oli 450.000 työtöntä.
Keskustan olisi oppositioon jouduttuaan pitänyt kysellä, että mitä Lipposen hallitus aikoo tehdä suurtyöttömyydelle, jonka Ahon hallitus aiheutti.
Näin kysyi Keskustan Sulo Aittoniemi 9.9.1997 (kaksi vuotta Esko Ahon katastrofihallituksen jälkeen):
Eduskunnan Puhemiehelle
"Mistä johtuu, että vaikka Suomen kansantuote on paljon suurempi kuin lamaa edeltävänä aikana, sadattuhannet ihmiset elävät meillä nälkärajalla mutta pieni parempiosaisten joukko kahmii itselleen jättiläistuloja, sekä mitä Hallitus aikoo tehdä, että tämä huolestuttava kehitys saadaan physähtymään ja yhteiskunnassa palataan kohtuulliseen ja asapuoliseen kansantuloon eli yhteisen kansantulon jakamiseen?"
Hyvä kysymys, joka pitäisi tehdä tänä päivänä Keskustan ja Kokoomuksen oikeistohallitukselle ja olisi pitänyt tehdä Keskustan ja Kokoomuksen hallitukselle vuosina 1991 - 1995?
Näin vastasi (29.9.1997) valtiovarainministeri Sauli Niinistö:
"Tänä vuonna bruttokansantuote ylittää lamaa edeltäneen vuoden 1990 tason arviolta viidellä prosentilla. LAMAN SYVYYDEN johdosta kokonaistuotanto saavutti lamaa edeltäneen tasonsa vasta viime vuoden lopulla, vaikka kasvu käynnistyikin jo vuoden 1994 aikana. Lama koetteli varsin tasapuolisesti kaikkia kansalaispiirejä, eivätkä tuloerot tällä vuosikymmenellä ole sanottavasti suurentuneet. Laman seuraukena hävinneistä 450.000 työpaikasta on tähän mennessä saatu takaisin vasta vajaa 100.000, mutta uusia työpaikkoja syntyy nyt 50.000:n vuosivauhdilla. Vastaavasti työttömyys on merkittävästi alenemassa. .... työtömiä, peruspäiväahaa tai työmarkkinatukea saaneita oli heinäkuussa 213.000...
"Tilastokeskuksen määritelmän mukaisia köyhiä kotitalouksia oli vuonna 1995 kuitenkin ainoastaan runsaat 10.000 enemmän kuin vuonna 1990, eli 83.000 kotitaloutta. (Tilastokeskus: Tulonjakotilasto 1995)"
Niinpä Kokoomuksen Sauli Niinistö selittelee kaksi vuotta hallituksessa valtiovarainministerinä toimittuaan oppositiolle Esko Ahon hallituksen aiheuttamaa lamaa, josta Paavo Lipponen, pääministeri saa kantaa raskaimman taakan.
Esko Ahoa (Keskusta/Kokoomus-hallitus) ei syytetä mistään.
Sauli Niinistöä (tai Iiro Viinasta) ei syytetä mistään.
Kovin on poliittisesti tietämätöntä syyttää yksinomaan Paavo Lipposta (sos. dem.) Keskustan ja Oikeiston aiheuttamasta kansalaisten ahdingosta.
Katsokaa tämän päivän Tilastokeskuksen TULONJAKOTILASTOA, onko Sauli Niinistön ennustus toteutunut, hän lopettaa vastauksensa Sulo Aittoniemen kyselyyn (1997) näin:
"Hallituksen talouspolitiikan linjan mukaisesti talous on saatu kestävälle nousu-uralle. Tämä merkitsee työllisyyden kohenemisen ohella kansantulon kasvamista ja on sinällään tehokkain tapa turvata mahdollisimman oikeudenmukainen tulonjako."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Koivisto oli vahvan markan miehiä 1990-luvun alussa. Nuori pääministeri Aho oli vuonna 1991 täysin Koiviston sätkynukke. On muistettava, että presidentin suuri valta merkitsi sitä, että Koivistoa oli silloin kuunneltava - toisin kuin idioottimaista Halosta.
Laittaisin 1990-luvun laman demaripresidenttimme piikkiin.
Mitenkähän Ahon hallitus ehti vuoden aikana
tekemään laman?
Pitääkö valehdella ja puhua paskaa?
No tietysti koska sosialidemokratiaa on luvallista
edistää valeella ja ketkukonsteilla.
Lamaa tehtiin rahamarkkinoiden vapauttamisella
80 luvun toisella puoliskolla.
Kun E.Aho aloitti olivat paskat jo housussa.
Määrä vain ei ollut selvillä.
Kun alkoi selvitä koetti K.Sorsa yhteiskunta-
sopimuksella pelastaa jotain.
Ketkä laittoivat hanttiin ja ampuivat sorsan
lennosta?
Jatketaan jos luikuridemarille tulee asioiden
oikeasta laidasta muistikuvia.
Myönnän, että muisti on lyhyt, mutta tietokoneen muistista voi kaivaa yhtä sun toista mielenkiintoista faktaa. Esimerkiksi kaikkien Suomen itsenäisyyden ajan hallituspuolueiden ohjelmat.
Kopioin tähän sinulle yhden mielenkiintoisimmista. 1970-luvun alussa Suomessa luotii pohjaa tulevalle hyvinvointiyhteiskunnalle. Sorsan hallitusten kaikkia ohjelmia en vielä ehtinyt lukea.
Tässä olevasta Karjalaisen ohjelmasta löytyy hyviä kohtia, joita nykyinenkin hallitus voisi kirjata ohjelmaansa...
Ennen Esko Ahon hallitusta Suomessa lamaa valmisteli Holkerin hallitus v. 1987 - 1991.
Esko Aho jatkoi Holkerin hallituksen toimia 1991 - 1995. Aholla oli kaikkian 1449 hallituspäivää. Noiden hallituspäivien seuraukset tiedetään.
Ne tiedot, mitä sanot valheeksi ja paskaksi ovat esim. Tilastokeskuksen tilastotietoa ja Eduskunnan sivuilta haettua tietoa. Valitettavasti saamme hyvin kehnonlaisesti tietoa mediasta. YLE:n hyvät talousohjelmat ovat harvinaita herkkua. Niinpä tiedonhaluiset joutuvat itse kaivamaan tiedonjyvät netistä.
Niinistön toimiessa valtiovarainministerinä Lipposen hallituksissa, Keskustapuolue oli oppositiossa ja räksytti monista epäkohdista, esim. korkeasta polttoaineen hinnasta, liian matalasta toimeentuloturvasta jne, joita se voisi nyt hallituksessa korjata - mutta eipä korjaa.
Keskusta se varsinainen takinkääntäjä on toimiessaan tässä nykyisessä hallituksessa.
Keskusta ja Kokoomus ovat hoitaneet kiitettävän hyvin omien intressiryhmiensä etuja. Siinä samalla ovat polkeneet opiskelijoiden, eläkeläisten, työttömien, työläisten, käytettävissä olevia tuloja.
En usko että Kokoomus ja Keskusta tulevat toimimaan pienituloisten hyväksi tälläkään hallituskaudellaan.
Edellä mainittu tieto on Tilastokeskuksen tulonjakotilaston perusteella analysoitua. Perustelut löytyvät netistä.
Sorsan muistan sen radiopuheistaan. Vaikutti puheidensa perusteella fiksulta valtiomieheltä, mutta en tiedä tekojensa seurauksista ollessaan pääministerinä. Luulen hänen tehneen kompromisseja - eikä aina kaikkein köyhimpien hyväksi.
¤¤¤
* Pääministeri Karjalaisen II hallituksen hallituspoliittinen julkilausuma
Maatalouden rationalisointia ja pientilojen elinkelpoisuutta tehostetaan lähtien siitä periaatteesta, että maamme maatalous perustuu itsenäiseen pien- ja perheviljelyyn. Tässä tarkoituksessa lisätään varojen siirtoa maatilatalouden kehittämisrahastoon. Tilakeinottelu estetään ja samoin maiden siirtyminen yhtiöille ja säätiöille. Toteutetaan luopumiskorvausjärjestelmä, millä taataan tilastaan luopuvien vanhojen viljelijöiden toimeentulo. Näin vapautuva maa käytetään ensisijaisesti pientilojen lisämaiksi. Maataloudesta vapautuvan väestön uudelleenkoulutusta muihin ammatteihin tehostetaan. Kalastuselinkeinoa tuetaan korkotuen ja kalastuskoulutuksen sekä tehostetun kalanviljelyn muodossa. Poronhoidon kehittämistä tuetaan mm. tutkimustyötä tehostamalla sekä korvaamalla petojen poronhoidolle aiheuttamat haitat täysmääräisinä.
Edistetään MERA III:n rahoituksen toteuttamista sekä luodaan koko 1970- lukua varten metsänparannusohjelma. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota metsän kasvulle soveliaiden maa-alueiden metsittämiseen ja metsänparannustöihin, erityisesti kehitysalueilla.
Sosiaalipolitiikka ja terveydenhuolto
Sosiaaliturvan yhtenäistämiseksi suoritetaan selvitys sen hallinnon organisaation kehittämisestä ja palvelujen ja etuuksien tasoittamisesta.
Ryhdytään toimenpiteisiin taloudellisissa vaikeuksissa olevien rintamamiesveteraanien eläketurvan kiireelliseksi parantamiseksi, eläkeikärajan alentamiseksi ja erikoishelpotuksen järjestämiseksi, ja rintamavetaraaneille terveyden- ja sairaanhoidon osalta. Myös sota- ja siviili-invalidien aseman parantamiseen kiinnitetään huomiota.
Lapsilisien jälkeenjääneisyys poistetaan eduskunnan edellyttämällä tavalla.
Eläketurvaerojen pienentämiseksi ryhdytään toimenpiteisiin parantamalla alhaisimpia eläkkeitä ja saattamalla nykyisin pelkästään kansaneläkkeen varaan jäävät eläkeläiset täydennyseläkejärjestelmien piiriin sekä asettamalla suurimmille eläkkeille katto. Pyritään siirtymään nykyistä joustavampaan eläkepolitiikkaan siten, että mahdollistetaan nykyistä aikaisempi eläkkeelle siirtyminen mm. erityisen raskaissa ja terveydelle vaarallisissa ammateissa. Edellä mainitut ja muut kipeimmät sosiaalipoliittiset uudistukset toteutetaan sitä mukaa kuin ne on valmisteltu ja niihin on varoja käytettävissä. Vuoden 1971 tulo- ja menoarvioon varataan näihin tarkoituksiin nom 100 miljoonan markan määräraha.
Jatketaan yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen kanssa lakisääteisen vähimmäistoimeentulojärjestelmän luomista. Jatketaan lasten hoitolisäjärjestelmän toteuttamisen valmisteluja. Ryhdytään valmisteluihin lasten lakisääteisen päivähoidon järjestämiseksi.
Ryhdytään toimenpiteisiin yleisen työttömyysvakuutuslain säätämiseksi.
Säädetään kansanterveyslaki. Ryhdytään toimenpiteisiin hammashuollon asteittaiseksi siirtämiseksi sairausvakuutuksen piiriin. Lääkäripulan poistamiseksi ryhdytään todella vaikuttaviin toimenpiteisiin. Nykyistä halvemmalla ja tehokkaamman lääkehuollon toteuttamiseksi jatketaan lääkehuollon organisaatiouudistuksen valmistelua.
Koulutus- ja kulttuuripolitiikka
Koulutus- ja kulttuuripolitiikassa on tavoitteena alueellisten, taloudellisten ja sosiaalisten erojen poistaminen sekä tasa-arvoisuuden toteuttaminen. Peruskoulun uudistamisessa pyritään siihen, että myös syrjäseudun ja pienten kuntien kouluolot nykyisestään paranevat. Ryhdytään valmisteluihin sellaisen lakiesityksen antamiseksi, että esikoululuokka liitetään peruskoulun ala-asteeseen. Ammattikoulutusta tehostetaan ja pyritään siihen, että ammattikoulujen opetusohjelmat joustavasti mukautuvat elinkeinoelämän tarpeisiin maamme eri osissa ja että opetusohjelmassa on riittävästi myös yleistäviä oppiaineita. Sellaisille opiskelijoille, jotka eivät ole ylioppilaita, tehdään mahdolliseksi myös korkeakouluopiskelu poistamalla tätä opiskelua rajoittavat muodolliset esteet. Korkeakoulujen, kuten muunkin koululaitoksen, hallinnon kansanvaltaistamista jatketaan ja oppilaiden oikeusturvaa parannetaan. Koulujärjestelmää liitetään tehokas aikuiskasvatus- ja uudelleenkoulutusjärjestelmä sekä tuetaan nykyistä enemmän kansansivistysjärjestöjä. Ryhdytään toimenpiteisiin opintotukijärjestelmän laajentamiseksi koskemaan kaikkea peruskoulun jälkeistä opetusta. Iltaopiskelun ja kirjeopiskelun edellytyksiä parannetaan.Kehitysvammaisten koulutiloihin kiinnitetään paremmin huomiota.
Kaikki oppilaitokset ja koulutuspolitiikan suunnittelu pyritään keskittämään opetusministeriön alaisuuteen. Taidehallinnon kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Tieteellistä ja teknistä tutkimus- ja kehitystoimintaa tuetaan tehokkaasti.
Hallinnollisia uudistuksia
Eri puolilla yhteiskuntaa tapahtuvan suunnittelun yhteensopeuttamiseksi ja kasvupolitiikkaa varten tarpeellisen tavoitteellisuuden lisäämiseksi tehostetaan pitkän aikavälin yhteiskuntapoliittista suunnittelua. Valtioneuvoston kanslian ja sen alaisten suunnitteluelinten mahdollisuuksia sopeuttaa yhteen taloudellista, toiminnallista ja aluepoliittista suunnittelua, erityisesti alueellista kehityspolitiikkaa, vahvistetaan ja varataan tarkoitukseen riittävästi määrärahoja. Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen maakuntaitsehallinnon toteuttamisesta 1970-luvun alkupuoliskolla. Ryhdytään periaatepäätöksen edellyttämiin lisäselvitys- ja valmistelutöihin välittömästi. Kuntauudistus toteutetaan välttäen pakkoa ja ottaen huomioon kuntalaisten mielipiteet sekä käyttäen tehokkaasti hyväksi myös yhteistoiminta-alueiden muodostamisen tarjoamaa mahdollisuutta. Kuntauudistusta ja maakuntaitsehallintoa toteutettaessa pyritään säilyttämään kielellisesti yhtenäiset alueet. Tarvittaessa on kielilainsäädäntöä kehitettävä, jotta kieliolosuhteet säilyisivät perinteellisesti kaksikielisissä kunnissa. Ryhdytään tehostamaan ympäristön suojelua ja sen hallintoa perustamalla erityinen ympäristönsuojeluvirasto ja sen yhteyteen ympäristönsuojeluneuvottelukunta, jotka ryhtyvät keskitetysti johtamaan ympäristönsuojelutyötä. Tutkitaan mahdollisuudet säätää erityinen valmistevero ympäristöä saastuttaville tuotteille.
Siirtolaisuuskysymyksen hoitoa varten tarpeellinen selvitystyö aloitetaan. Perustetaan siirtolaisuusneuvottelukunta. Tämän tulee huolehtia siirtolaisuuspolitiikan valmistelusta mm. sitä silmällä pitäen, että työvoiman värväys Suomessa tapahtuu viranomaisten välityksellä ja että ulkomailla asuvilla suomalaisilla säilyy käytännössä mahdollisuus palata kotimaahansa.
Yritysdemokratialainsäädäntöä ryhdytään kiireellisesti valmistelemaan.
Naisten aseman parantamista tarkoittaviin toimenpiteisiin ryhdytään asiaa tutkineen komitean työn pohjalta. Suoritutetaan selvitys vaalilainsäädännön parantamiseksi siten, että puolueiden saamat edustajapaikat vastaisivat nykyistä paremmin vaaleissa annettuja äänimääriä. Tässä yhteydessä tutkitaan mahdollisuus alentaa edelleen äänioikeusikärajaa 18 ikävuoteen.
Liite hallituspöytäkirjaan niistä asioista, jotka neuvotteluissa on sovittu pantavan hallituksen toimesta selvitettäviksi.
Asetetaan lähinnä parlamentaarisista henkilöistä kokoonpantu komitea selvittämään puolustuslaitoksen tehtävät nykyaikana. Asetetaan komitea laatimaan esitys kulttuuripalvelusten tuotannon, jakelun ja rahoituksen järjestämiseksi siten, että kaikkien kansalaispiirien kulttuuritarpeet ja maksukyky otetaan huomioon.
Asetetaan komitea selvittämään saamelaisten asemaa ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin heidän toimeentulonsa turvaamiseksi sekä sivistyksellisen ja oikeudellisen aseman parantamiseksi. Valtiosäännön uudistustyö pannaan vireille. Opettajien uudelleen- ja jatkokoulutus koulu-uudistuksen yhteydessä järjestetään tehokkaasti.
Tehostetaan toimenpiteitä huumausaineiden väärin käytön ehkäisemiseksi sekä hoitomahdollisuuksien järjestämiseksi näiden aineiden väärinkäyttäjille.
Poliisiasioiden siirtäminen ministeriöiden välisen työmäärän tasaamiseksi sisäasiainministeriöstä oikeusministeriöön. Työllisyyskortistoon pääsyn ehtojen muuttaminen siten, että alaikäraja poistetaan ja että aviopuolison tai vanhempien tuloja ei oteta huomioon.
Kansaneläkkeiden sitominen ansiotasoindeksiin.
Tukilisien korottaminen.
Alimman sairausvakuutuspäivärahan korottaminen ja äitiysrahan maksamisenpidentäminen.
Työtulojen etuoikeuden ulottaminen kaikkiin työtuloihin tiettyyn rajaan asti.
Työeläkelakien muuttaminen siten, että vähennetään täyteen eläkkeeseen tarvittavien työvuosien määrää.
Valtion vakuutuslaitoksen perustaminen huolehtimaan yleisestä tapaturmavakuutuksesta, yleisestä liikennevakuutuksesta, valtion osakeyhtiöiden esinevakuutuksista sekä kuntien vakuutuksista.
Asumistuen asteittainen laajentaminen.
Oppisopimuslain uusiminen ja tehokkaan valvonnan järjestäminen. Rakennustoiminnan kustannustason alentaminen, kaavoituksen tehostaminen ja asunto-obligaatioiden käyttö rahoituksessa.
Oman asunnon verotuksesta luopuminen.
Väestörekisterin siirtäminen kokonaan valtion ylläpitämäksi.
Lisäarvonverotukseen siirtyminen taloudellista tasapainoa järkyttämättä ja pientuloisten elinkustannuksia lisäämättä.
Perintö- ja lahjaveron määräämisen, maksuunpanon ja kannon siirtäminen tuloverotuksen yhteydessä suoritettavaksi.
Ansiottomien arvonnousujen verotus.
Ammattientarkastuslain uudistaminen, vuosilomalain tarkistaminen ja työtuomioistuinlain uudistaminen.
Yritysten harkintaverotuksesta luopuminen sekä kaikkien tulojen julkisuusperiaatteen ja ilmoittamisvelvollisuuden toteuttaminen verotuksen yhteydessä.
Maatalouden omaisuusverotuksesta luopuminen kuten on luovuttu muiden yritysten omaisuusverosta liikeverotuksessa.
Mainos- ja edustuskulujen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen liikenneverotuksessa.
Kaikkien valtionapujen porrastaminen kantokykyluokituksen mukaan.
Yleisen kantokykyluokituksen tarkistaminen.
Kuntien ja keskussuhdannerahaston perustaminen, johon kunnat voisivat tehdä suhdannetalletuksia.
Vanhojen kaupunkien erityisrasituksista luopuminen.
Yrittäjien saattaminen maksajan suhteen samaan asemaan yrittäjäeläkkeiden järjestelmässä.
Heikossa taloudellisessa asemassa olevien lehtien tukeminen.
Asuntotuotannon kokonaisrahoituksen takaamiseen tähtäävien järjestelyjen tukeminen.
Yksinäisten äitien saattaminen perhe-eläkejärjestelmän piiriin.
¤¤¤
Siinäpä on hallitusohjelma (Karjalainen II), joka sisältää uudistuksia, jotka eivät jostain syystä ole toteutuneet vielä tänä päivänäkään. Ansiottomien arvonnousujen verotus. Tieteellistä ja teknistä tutkimus- ja kehitystoimintaa tuetaan tehokkaasti. Kansaneläkkeiden sitominen ansiotasoindeksiin. Eläkekatto ylisuurille eläkkeille.
Miksi eläkekatto on poistettu ja kenen toimesta.
Jos Suomessa olisi Karjalaisen hallituksen maatalouspolitiikkaa harjoitettu, pientilat eivät olisi Suomesta hävinneet eikä maaseutu autioitunut.
Mitä tarkoittaa politrukki? Miten käsite on syntynyt ja milloin? Löytyisiköhän netistä?
Löytyisi jotain jota ei ole toteutettu.
Yksi kysymys.
Tiedätkö ja ymmärrätkö mistä viime lama sai
alkunsa.
Tosiasia on että Ahon hallitus joutui tulipaloon
suoraan.
Holkerin hallituksia en pidä kovin suuressa arvos-
sa.
Minua naurattaa vieläkin kästi "jälkiteollinen
yhteiskunta" 80 luvulla.
Se alkaa toteutua vasta EU jäsenyyden myötä nyt.
Mitä tulee valehteluun niin opiskelijoiden
kohdalla laskettelet emäluikuria.
Et viitsisi. Opintotuki kun nousee ja tulorajat.
Unohdat yhden hyvin tärkeän asian propagoidessasi.
SUURIN OSA KOKOOMUKSEN ÄÄNESTÄJISTÄ ON PALKAN
SAAJIA.
EI ÖKY RIKKAITA TAHI MUUTEN VAAN FYRKASSA KYLPEVIÄ!
Teidänkin on syytä oppia jo viimein että me
palkkatyöläiset emme ole automaattisesti
demarikauraa!!!!!
Kokoomuksen tukiryhmänä voivat olla vaikka kaikki suomalaiset palkansaajat ja muut pientuloiset, toimeentulotukien, opiskelijat, eläkeläiset jne.
Näin toimiessaan he heikentävät omaa asemaansa entisestään. Yhteiskunnassa on aina käyty ja käydään kilpailua rikkaiden ja köyhien kesken.
Rikkaat eivät luovu eduistaan ja elämäntavoitaan vaan kahmivat kaiken mahdollisen itselleen ja haluavat myös varmistaa perillistensä saavan maat ja mannut, linnat ja kartanot sekä mahdollisimman vauraan elintason. Rikkaat varmistavat sukuoikeuden rikkauksiin vaatiessaan perintöveron poistoa vaikka varallisuusvero on jo poistettu. Myyntivoittojen verotus on alhaista, sijoitustuottojen verotus pientä ja rikkaat ottavat palkkansa optiomiljoonina eli satakertaisina...
Samalla saadaan aikaseksi köyhien perillisten SUKUOIKEUS KÖYHYYTEEN. Myös köyhyys ja huono-osaisuus periytyy. Köyhät varmistavat köyhyytensä jatkuvan äänestäessään ainoastaan rikkaiden eduista huolehtiva puolueita.
Viime vaaleissa Kokoomus eli Isänmaan Toivo -puolue lupasi hoitaa
Sari Sairaanhoitajan
Outi Omaishoitajan
Tapani Työttömän
Olli Opettajan
Elli Eläkeläisen
Miguel Maahanmuttajan
Yrjö Yrittäjän
Seppo Sotaveteraanin
asiat kuntoon - kalastellessaan äänestäjiä em. palkansaajaryhmitä. Ja hyvin meni perille.
Vaalien jälkeen Kokoomus aloitti saman politiikan teon, mitä se on aina ennenkin harjoittanut sekä sinimulta- että sinipuna-hallituksissa.
Mikään ei ole Kokoomuksen ansiosta muuttunut eikä muutu palkansaajien osalta paremmaksi. Erittäin monet Sari Sairaanhoitajat ovat olleet jäseninä Kokoomusjohtoisessa ammattiliitossa ja tulokset näkyvät.
Minkähän vuoksi Kokoomuksen vaalimainonnasta puuttuivat ryhmät:
- Antero Arkkitehti
- B. Bankdirektör
- Leo Lakimies
- Osku Optiomiljonääri
- Simo Sijoittaja
Näille em. ryhmille ei tarvinnut mainontaa kohdistaa, koska ovat kokoomuksen todellista tukiryhmää, joka on aina äänestänyt ja tulee äänestämään Kokoomusta - Hyvä Veli!
Kokoomuksen vaalikohteina eivät myöskään olleet
Siiri Siivooja
Rane Rakennusmies
Pirjo Päivähoitaja
- tähän vasemmiton perinteiseen tukiryhmään ei Kokoomus ruutia tuhlannut.
Kokoomus kohdisti vaalikampanjansa hienosti siihen tyytymättömään keskiluokkaan, josta se keräsikin äänet.
Seuraavissa vaaleissa nähdään, onko keskiluokka ottanut opikseen katteettomista vaalilupauksista.
Ainakaan Kokoomuksen talousarvioesitys ei lupaa hyvää keskiluokalle tai pienituloisill - tuskin kiihtyvää inflaatiota saadaan mokomilla "murusilla" kompensoitua.
Mitä tulee opiskelijoiden asemaan, tiedot ovat Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta. Pidän Tilastokeskuksen tilastoja erittäin luotettavina.
Tässä tuo tieto, mikä on ikävä kyllä totta uudelleen, näin on Tilastokeskuksen mukaan:
Opiskelijoiden käytettävissä oleva tulo vuonna 1990 oli 9.690 ja vuonna 2005 se oli 10.750.
Opiskelijoiden saadut tulonsiirrot/kotitalous olivat pienemmät kuin esim. maatalousyrittäjien.
Saadut tulonsiirrot opiskelijoilla 1990 olivat 4.480, 2005 olivat 6.890.
Saadut tulonsiirrot muilla yrittäjillä 1990 olivat 4.810, 2005 olivat 6.170.
Saadut tulonsiirrot maatalousyrittäjillä 1990 olivat 6.830, 2005 olivat 7.940.
Palkansaajien saadut tulonsiirot/kotitalous ovat olleet samaa luokkaa kuin opiskelijoilla.
Mitäpä noista Tilastokeskuksen faktoista, ethän niitä kuitenkaan usko. Minusta on tärkeää tietää totuus, tietää yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja niiden taustat. Tietoinen kansalainen tietää ketä äänestää vaaleissa kuten myös sen, mitä seurauksia äänestyspäätöksillä on yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tärkeää on tietää miten oikeudenmukaisesti bruttokansantuote jaetaan eli tulonsaajaryhmien kesken.
Nykyään tiedon saaminen on helppoa, kiitos laajakaistojen ja nopeiden hakuohjelmien!
Historiasta on hyvä ottaa oppia, sillä historialla on jostain syystä tapana toistaa itseään. Toivottavasti nykyinen sinivihreä hallitus ei toista edellisen -90 luvun sinivihreän hallituksen virheitä tai sitä edeltäneiden hallitusten tekemiä virheitä.