Tässä hänen viimeisin kolumninsa. On valtava ero Marin hyväksi, jos häntä vertaa vaikkapa Filatovìin, tai Feldt-Rantaan.
Väestön ikääntyminen näkyy jo nyt joidenkin alojen työvoimapulana. Tilanne tulee vain kärjistymään tulevina vuosina. Julkisen sektorin osalta ainoa ratkaisu on tuottavuuden parantaminen - vähemmällä väellä on saatava
enemmän aikaan.
Tuottavuuden parantamisen tavoitteena varsinkin julkisella sektorilla tulee olla paitsi kustannustehokkuus, myös paremmat julkiset palvelut. Tavoite saattaa kuulostaa mahdottomalta, mutta sitä se ei ole. Suomalaiset
voittavat parempana palveluna, hyvinvoivina työpaikkoina ja
kustannustehokkaampina toimintatapoina.
Tuottavuus näyttäytyy julkisessa keskustelussa usein liian kapea-alaisesti. Julkisen sektorin tuottavuutta edistettäessä ei pidä ensisijaisesti miettiä, mitkä virat lakkautetaan. Kysymys on siitä, että asioita tehdään fiksummin muun muassa teknologiaa hyödyntämällä.
Tuottavuuden lisäämisen seurauksena henkilötyövuosimäärät pienenevät, mutta pelkkä väen vähentäminen on liian kapea näkökulma tuottavuuden parantamiseen. Tuottavuuden tulee oikein ymmärrettynä ja toteutettuna parantaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Hallitus tähtää siihen, että uusilla toimenpiteillä parannetaan
tuottavuutta siten, että valtion henkilöstömäärä supistuu edelleen 4800 henkilötyövuodella. Tämä on siis tavoite, johon pyritään, muttei hirttäydytä. Ja tavoitetta kohti kuljettaessa edellä todetut näkökohdat tuottavuuden merkityksestä pidetään mielessä.
Myös valtion toimintojen alueellistamista jatketaan hallitusohjelman ja kehyspäätöksen mukaisesti aiempaa tasaisemmin maan eri osiin. Alueellistamishankkeiden on oltava aiempaa useammin myös tuottavuushankkeita ja tuottavuushankkeiden alueellistamishankkeita. Uusien
alueellistamispäätösten rinnalla myös jo tehtyjen alueellistamistoimien hallittu toimeenpano korostuu. Tämä koskee myös Seinäjoelle tulevaa Maaseutuvirastoa.
Hallinnon kehittämisessä on viime kädessä kysymys yhteisestä hyvästä, yhteisestä menestymisestä ja yhdessä menestymisestä. Myös muutosjohtamisvalmiuksien parantaminen on osa hallinnon kehittämistä.
Haasteenamme on kyetä samanaikaisesti parantamaan palvelutasoa, kilpailemaan työvoimasta, olemaan tuloksellisia ja vaalimaan työhyvinvointia.
Kaikki julkisen sektorin toiminnot liittyvät tavalla tai toisella yhteen. Kansalaisen kannalta olennaista on riittävä palvelu ja olennainen informaatio. Tästäkin näkökulmasta on järkevää, että julkisen hallinnon kehittäminen kokonaisuudessaan on nyt yhden ministerin ja ensi vuoden alusta alkaen yhden ministeriön, valtiovarainministeriön, vastuulla.
Muutokset eivät toteudu itsestään, vaan vaativat vahvaa sitoutumista ja johtajuutta. Muutosjohtamisessa korostuu tarve avoimuuteen ja vuorovaikutukseen sekä henkilöstön osallistumiseen. Samoin tarvitaan henkilöstön sitoutumista yhteisiin talkoisiin. Hallinnonkin tärkein voimavara ovat ihmiset.
Väestön ikääntyminen näkyy jo nyt joidenkin alojen työvoimapulana. Tilanne tulee vain kärjistymään tulevina vuosina. Julkisen sektorin osalta ainoa ratkaisu on tuottavuuden parantaminen - vähemmällä väellä on saatava
enemmän aikaan.
Tuottavuuden parantamisen tavoitteena varsinkin julkisella sektorilla tulee olla paitsi kustannustehokkuus, myös paremmat julkiset palvelut. Tavoite saattaa kuulostaa mahdottomalta, mutta sitä se ei ole. Suomalaiset
voittavat parempana palveluna, hyvinvoivina työpaikkoina ja
kustannustehokkaampina toimintatapoina.
Tuottavuus näyttäytyy julkisessa keskustelussa usein liian kapea-alaisesti. Julkisen sektorin tuottavuutta edistettäessä ei pidä ensisijaisesti miettiä, mitkä virat lakkautetaan. Kysymys on siitä, että asioita tehdään fiksummin muun muassa teknologiaa hyödyntämällä.
Tuottavuuden lisäämisen seurauksena henkilötyövuosimäärät pienenevät, mutta pelkkä väen vähentäminen on liian kapea näkökulma tuottavuuden parantamiseen. Tuottavuuden tulee oikein ymmärrettynä ja toteutettuna parantaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Hallitus tähtää siihen, että uusilla toimenpiteillä parannetaan
tuottavuutta siten, että valtion henkilöstömäärä supistuu edelleen 4800 henkilötyövuodella. Tämä on siis tavoite, johon pyritään, muttei hirttäydytä. Ja tavoitetta kohti kuljettaessa edellä todetut näkökohdat tuottavuuden merkityksestä pidetään mielessä.
Myös valtion toimintojen alueellistamista jatketaan hallitusohjelman ja kehyspäätöksen mukaisesti aiempaa tasaisemmin maan eri osiin. Alueellistamishankkeiden on oltava aiempaa useammin myös tuottavuushankkeita ja tuottavuushankkeiden alueellistamishankkeita. Uusien
alueellistamispäätösten rinnalla myös jo tehtyjen alueellistamistoimien hallittu toimeenpano korostuu. Tämä koskee myös Seinäjoelle tulevaa Maaseutuvirastoa.
Hallinnon kehittämisessä on viime kädessä kysymys yhteisestä hyvästä, yhteisestä menestymisestä ja yhdessä menestymisestä. Myös muutosjohtamisvalmiuksien parantaminen on osa hallinnon kehittämistä.
Haasteenamme on kyetä samanaikaisesti parantamaan palvelutasoa, kilpailemaan työvoimasta, olemaan tuloksellisia ja vaalimaan työhyvinvointia.
Kaikki julkisen sektorin toiminnot liittyvät tavalla tai toisella yhteen. Kansalaisen kannalta olennaista on riittävä palvelu ja olennainen informaatio. Tästäkin näkökulmasta on järkevää, että julkisen hallinnon kehittäminen kokonaisuudessaan on nyt yhden ministerin ja ensi vuoden alusta alkaen yhden ministeriön, valtiovarainministeriön, vastuulla.
Muutokset eivät toteudu itsestään, vaan vaativat vahvaa sitoutumista ja johtajuutta. Muutosjohtamisessa korostuu tarve avoimuuteen ja vuorovaikutukseen sekä henkilöstön osallistumiseen. Samoin tarvitaan henkilöstön sitoutumista yhteisiin talkoisiin. Hallinnonkin tärkein voimavara ovat ihmiset.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen samaa mieltä kanssasi Kiviniemen kannanotoista, vahinko vain että hän on jämähtänyt samojen asioiden toistoon, siis liturgiaa. Odotankin milloin hänen jutuissaan on jotakin uutta eikä iänikuista toistoa.
ajattelua mitä demareilla.
Demareiden tarkoitus kun oli tyhjentää maaseutu kokonaan.
Miksiköhän demarit ihannoivat kaupunkiasumista ja slummittamista?
Suomessa tulevaisuudessa yhä useampi ihminen kuitenkin haluaa muuttaa maaseudulle ja mieluummin omaan taloon.
Ihmiset haluavat hoitaa puutarhaansa ja pihapiiriiän ja muutenkin lähemmäs luontoa.
Tällaisia asiota ovat tulevaisuuden tutkijat tuoneet julkaisuissaan julki ympäri maailmaa.
Demarit saavat jäädäkkin kaupunkeihin, sillä ei niistä maaseutuasujiksi olisikaan, kun joutuisi itse lapioimaan lumet portailta.
Hyvää asiaa pitää toistaakkin, että se menis tyhmempäänkin päähän.
"Puolue ei ole firma, vaan kansanliike"
Maarit Feldt-Ranta rohkaisee kaikkia puolueen jäseniä kehittävään ja rakentavaan keskusteluun.
Feldt-Ranta puolustaa avointa keskustelua.
Mitä miettii SDP:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta viime päivien mediamylläkästä, kysyi tuttu demarivaikuttaja tiistaina Hakaniemessä.
Tokaisin, että kysytäänpä häneltä. Feldt-Ranta vastasi puhelimeen matkalla Imatralle eduskuntaryhmän kokoukseen.
- Rohkaisen kaikkia puolueen jäseniä kehittävään ja rakentavaan keskusteluun. Kriittistä keskustelua puolueen linjasta ja asemasta on käyty vaaleista lähtien. Kritiikki on vain hyväksi, puoluesihteeri kommentoi.
Hiljattain ovat omia mielipiteitään esitelleet monet menneisyyden demarivaikuttajat Ulpu Iivaria ja Seppo Lindblomia myöten. Feldt-Ranta ei halua poimia yksittäisiä kommentteja tyyliin "kuka mitäkin sanoi", mutta joistakin väitteistä hän on loukkaantunut koko SDP:n puolesta.
- Jos julkisuudessa epäillään puoluejohdon haluavan tukahduttaa avointa keskustelua ja toimivan demokratian jarrumiehenä, ollaan väärässä. Silloin on unohdettu, että sosialidemokraattinen puolue on kansanliike, jonka yli satavuotinen historia kertoo avoimuudesta. Puoluetta ei ole koskaan pyöritetty vain suljetussa piirissä. Kansanliikkeessä sellainen ei toimi nytkään.
"Avoin kansanliike"
Ulpu Iivari väitti maanantaina Kaleva-lehdessä, että keskustelu puolueessa olisi katkaistu ja puolueen pieni uskottujen piiri pyrkisi ensi kesän puoluekokoukseen hallitusti ja järjestäytyneesti "vaikka puolueessa pitäisi vallita luova kaaos, jotta syntyisi uusia ajatuksia".
Ensi vuonna 60 vuotta täyttävä Iivari oli puoluesihteerinä 1987-1990 Pertti Paasion kaudella. Seuraavana vuonna sekä puheenjohtaja että puoluesihteeri vaihtuivat kesken kauden.
- Jos puoluejohto leimataan ahdasmieliseksi ja demokratian vastaiseksi, siinä leimataan samalla koko puolue ja edellinen puoluekokous, joka nykyjohdon valitsi, Feldt-Ranta huomauttaa.
- Koen hirvittävänä syytöksenä, että emme toimisi avoimesti puolueessa, jolle demokraattinen päätöksenteko on elinehto. Puolueemme jäsenet eivät ole tahdottomia lampaita, joita puoluejohto voisi taluttaa narusta!
Puoluesihteeri toivoo kuulevansa avoimuuden nimissä kritiikkiä suoraan asianomaisilta eikä väärän puun kautta jonkin lehden palstoilta.
Hän myöntää pettyneensä, että katkeroituneita kommentteja heitetään katsomosta sen sijaan, että arvostelijat tulisivat mukaan kehittämän puoluetta ja yhteistä asiaa.
Intoa puhkuen foorumiin
Kova kritiikki ei ole kuitenkaan lamaannuttanut. Päinvastoin, puheenjohtaja, puoluesihteeri, puoluehallitus, puolueneuvosto ja eduskuntaryhmä (pieni piiri?) ovat kritiikin keskellä valmistautuneet huolella tulevan sunnuntain suureen tulevaisuusfoorumiin Lahden Sibeliustalossa.
Tuo salaseura on koko päivän ajan myös lehdistölle avoin.
Foorumi avataan puheenjohtaja Eero Heinäluoman ja Ruotsin sisarpuolueen puoluesihteerin Marita Ulvskogin keskustelulla.
Sen jälkeen tilaisuus jakaantuu viiteen keskustelufoorumiin, jotka ovat "Sosialidemokratia 2010-luvulla", "Ilmastonmuutos ja elämäntapa", "Työllisyys, työelämän laatu ja globalisaatio", "Onnellisuus politiikan tavoitteena" sekä "Laadukkaat palvelut ja yhteinen vastuu".
- Foorumi on syksyn ja talven startti, eväiden voitelua tulevaisuuteen. Samat teemat jalostuvat vielä matkalla puoluekokoukseen. Kunnallisvaalejakaan ei ole unohdettu. Ehdokashaku on jo täydessä käynnissä, Feldt-Ranta vakuuttaa.
Vaaliohjelma perustui realismiin
Puoluesihteeri kiistää, että eduskuntavaalien hyvinvointiteemat olisivat olleet vääriä tai väärin asetettuja.
Hän viittaa vanhan demarivaikuttajan Seppo Lindblomin syytteisiin siitä, että "SDP:n vaalilupaukset olisivat vieneet hyvinvointivaltion pulaan".
- Hän ehdottaa kuitenkin tilalle kansalaispalkkaa, joka vasta kalliiksi tulisikin ja loisi sitä paitsi Suomeen uuden perustulon varassa elävän köyhien luokan.
- SDP:n vaaliteemat eivät olleet hatusta tempaistuja, vaan ne lähtivät yhteiskunnan realiteeteista. Ne syntyivät tilanteessa, jossa valtio oli 20 miljardia euroa rikkaampi kuin vuoden 2003 vaaleihin lähdettäessä. Varallisuus antoi mahdollisuuden varautua lähivuosien tilanteeseen. Väestö vanhenee ja hoitajia todella tarvitaan pian 20 000 enemmän kuin nyt. Sitä paitsi hoitajiakin siirtyy eläkkeelle suurten ikäluokkien tahtiin.
Maarit Feldt-Ranta muistuttaa, että SDP:n ei aio hukata hyvinvointia ohjelmistaan koskaan.
- Valttinamme on taata hyvinvointipalvelut kaikille, myös Nokian insinööreille, jotta he voisivat viedä lapsensa päiväkotiin turvallisin mielin lähtiessään työhön Suomea rakentamaan. Tämä mielessä lähdemme sunnuntaina Lahteen.
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=8653
Miksi tästä voimavarasta aina sitten vähennetään ja vähennetään, niin kuin nytkin tämä hallitus tekee peräti 4800 työntekijällä? Sosiaali- ja terveyssektoria vaivaa huutava työvoimapula ja hoitavia käsipareja on liian vähän, niin vähennys tuottavuuden nimiin ei tule toimimaan ja tilanne terveys- ja vanhustenhoidon puolella tulee entisestään pahentumaann hallituksen toimenpiteiden ansiosta. Iljettää Kiviniemen puheet tuottavuudesta, kun sairaiden- ja vanhustenhoidon laadun parantamisesta on kysymys.
Kiviniemi on Pohjanmaan lakeuden mafian kasvatteja ja äänisyöttinä pääkaupunkiseudulla lakeuden mafian tavoin. Näyttää päivän selvästi siltä, että Kiviniemen valtiosihteerit ovat vähän auttaneet tätä Lakeuden mafian hellan lettusta.
Väestön vanhetessa ja suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle jää kansantalouden kasvusta ja vanhusten hyvästä hoidosta huolehtiminen entistä harvempien ihmisten tehtäväksi.
Kun huolehtijoiden määrä pienenee ja huolehdittavien kasvaa, hyvän hoidon turvamiseen tarvitaan kaikki käytettävissä olevat keinot – myös toimintojen tehostaminen ja uuden teknologian hyödyntäminen. Muun väittäminen on tietoista valehtelua.
En tunne Kiviniemeä entuudestaan hyvin, mutta tästä asiasta hän kirjoittaa niin viisaasti ja vastuullisesti, että sellainen on poliitikolta harvinaista.
Julkisen sektorin kasvattaminen ei edistä vanhusten hyvinvointia, vaan heikentää tuottavuuden kasvua ja samalla taloudellisia mahdollisuuksia hyvään hoitoon.
Vain tosiasiat tunnustamalla voidaan löytää ongelmiin toimivat ratkaisut. Tässä suhteessa Kiviniemen sanat ovat viisauden alku. Hän ei puhu pehmoisia eikä lupaa mahdottomia, vaan ymmärtää ongelman ytimen ja tarttuu siihen.
Realismi ei ehkä ole poliitikolle sallittua. Kiviniemikin keräisi varmaan helpommin hurraahuutoja löysällä populismilla. Onneksi hän ei siihen kuitenkaan lähde, vaan uskoo tiukan asian voimaan. Hatunnosto ministerille!